Oikeudellisen ajattelun perusteet Oikeussosiologia Toomas Kotkas

Luentorunko Oikeustieteet ja lainoppi Sosiologiasta Oikeussosiologia Harjoitustehtävä

Aluksi: aivojumppaa Mitä oikeustiede on? Mitä oikeussosiologia on?

1.1 Oikeustieteet Lainoppi eli oikeusdogmatiikka Oikeusteoria Oikeusfilosofia Oikeushistoria Oikeustaloustiede Oikeussosiologia jne.

1.2 Lainoppi eli oikeusdogmatiikka Tiedonintressi: voimassaolevan oikeuden sisältö Metodi: oikeudellisten normien tulkinta ja systematisointi Luonne: normatiivista Näkökulma: oikeuden ”sisäinen” Esim. Hans Kelsen (1881-1973) Puhdas oikeusoppi (1960) Halu suojella oikeutta mielivallalta ja politiikalta (Ratio > Voluntas)

1.3 Lainoppi: käytännön esimerkki ParkCom-juttu (KKO:2010:23) Vastaajaa vaadittiin maksamaan opastetauluissa ilmoitettujen pysäköintiehtojen vastaisesta pysäköinnistä 40 euron valvontamaksu. Julkisen vallan käyttö? Sopimus?

Julkisen vallan käyttö? ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” (PL 2.3 §) ”Poliisi määrää pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta (pysäköintivirhe) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.” (Laki pysäköintivirhemaksusta 1.1 §) KKO: ei julkisen vallan käyttöä

Sopimus? ”Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.” (OikTL 1.1 §) ”Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla.” (TieliikL 28.3 §) KKO: sopimus syntyi

2.1 Sosiologian synty tieteenä Sosiologia syntyi 1800-luvulla Teollistuminen Kaupungillistuminen Modernin murros Uusia yhteiskunnallisia ongelmia: Köyhyys, rikollisuus, väkivalta, taudit, jne.

2.2 Ensimmäisiä sosiologeja Auguste Comte (1798-1857) Positivistinen tieteenfilosofia Sosiologia-termin käyttöönottaja (lat. societas, socius + kreik. logos) Émile Durkheim (1858-1917) Tutkimuskohteena ”sosiaaliset faktat” Klassikkotutkimus: Itsemurha (1897)

2.3 Sosiologia Tiedonintressi: ”sosiaalisen” selittäminen ja ymmärtäminen Metodi: kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät Luonne: deskriptiivistä ja konstruktiivista

2.4 Teoreettisia teemoja Yhteiskunnallinen/sosiaalinen integraatio Yksilö vs. ryhmät Yksilökäsitys Roolit Rakenteet vs. toimijat Valta Normit

2.5 Tutkimuskohteita Työelämä Organisaatiot Nuoriso Rikollisuus Päihteet ja alkoholi Koulutus Perhe Sukupuoli Jne.

3.1 Oikeussosiologia Tiedonintressi: oikeuden ja muiden yhteiskunnallisten toiminta-alueiden välisten suhteiden ymmärtäminen Oikeusnormit, oikeudellinen ajattelu, oikeudelliset instituutiot ja käytännöt, oikeudelliset professiot, jne. Metodi: kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät Luonne: deskriptiivistä ja konstruktiivista Näkökulma: oikeuden ”ulkoinen”

3.2 Miksi oikeussosiologiaa? Roger Cotterrell: Kriittinen tehtävä Oikeudellisen ymmärryksen laajennus Oikeuden sosiologinen analyysi: Systemaattista Empiiristä Oikeus on sosiaalinen käytäntö Rajaveto sisäisen ja ulkoisen näkökulman välillä käy merkityksettömäksi

3.3 Lainsäädännön vaikutustutkimus Miten lainsäädäntö vaikuttaa yhteiskunnassa? Toteutuivatko laille asetetut tavoitteet? Suotuisat/haitalliset vaikutukset, ennakoidut/ennakoimattomat vaikutukset, jne. Miksi eivät toteutuneet: puutteellinen tieto tai motivaatio, sanktioiden puute, oikeussuojakeinojen puutteellisuus, normien ristiriitaisuus, jne. Suomessa lainsäädännön vaikutustutkimusta tehdään etupäässä Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa (Optula)

3.4 Lainsäädännön vaikutustutkimus: käytännön esimerkki Alioikeusuudistus 1993: Tavoitteita: alioikeuksien yhtenäistäminen, oikeudenkäyntimenettelyn suullisuus ja välittömyys, oikeudenkäyntimenettelyn tehostaminen ja nopeuttaminen, oikeudenkäyntikulujen alentaminen, turhien juttujen karsiminen, jne. Myönteiset vaikutukset: selkeämpi järjestelmä, voittaja saa useammin täyden korvauksen kuluistaan, aiheettomat oikeudenkäynnit vähenivät, tuomioiden perustelut paranivat Kielteiset vaikutukset: oikeudenkäyntikulujen markkamäärä kasvoi, käsittelyajat eivät lyhentyneet

3.5 Oikeudellisen doktriinin sosiologinen analyysi Oikeudelliset doktriinit heijastavat ja luovat (eli konstruoivat) tietynlaista ”todellisuutta” Tuon ”todellisuuden” kriittinen analyysi Esim. Valtapositioiden tunnistaminen Voi johtaa lainsäädännön tai oikeuskäytännön muutoksiin Sisäinen/ulkoinen näkökulma -jaottelu ei päde

3.6 Oikeudellisen doktriinin sosiologinen analyysi: käytännön esimerkki Rikosoikeudellinen hätävarjelu: ”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.” (RL 4:4.1) Minna Ruuskanen: Rikosoikeus: Hätävarjelu ja parisuhdeväkivalta. Rikosoikeudellinen ja diskurssianalyyttinen tutkimus. (2005) Oikeuskäytäntö heijastaa maskuliinista diskurssia Ks. Oikeuden tekstit diskursseina (2006)

Harjoitustehtävä Evelin Fadail (KHO 8.3.2010) Arvioikaa tapausta: http://www.kho.fi/50126.htm Ulkomaalaislaki (4. luku) + esityöt Arvioikaa tapausta: lainopillisesta vaikutustutkimuksellisesta oikeudellisen doktriinin sosiologisesta näkökulmasta hyödyntämällä luennoilla esitettyjä asioita sekä omatoimisesti hankkimaanne tietoa.