KTK-seminaari ja KTK-tutkielma

Esitys aiheesta: "KTK-seminaari ja KTK-tutkielma"— Esityksen transkriptio:

1 KTK-seminaari ja KTK-tutkielma 2016 - 2017
Petri Kuoppamäki Yritysjuridiikan professori, OTT

2 Lecturer Petri Kuoppamäki, LL.D
Professor of Business Law at Aalto University School of Business since Autumn 2013 Professor of Competition Law at the University of Helsinki Adjunct professor of Business Law at the University of Helsinki 2003 Adjunct Professor of Law & Economics at the University of Eastern Finland Nokia Corporation, Vice President Legal & IP, Castrén & Snellman Attorneys-at-Law, Partner Finnish Competition Council, Secretary General European Commission, DG Competition, Brussels Associate in a law firm LL.M 1989, Doctoral Thesis in 2003 on the Concept of Market Power Has written 10 books and several articles on competition law/antitrust, EU law, law & economics, mergers, public procurement and regulation Approach: Combine academic and practical learning. Try out new things…

3 KTK-tutkielman tarkoitus ja sisältö
Harjaannutaan tieteelliseen kirjoittamiseen Samasta aiheesta voidaan tehdä KTM-tutkielma Oma mielenkiinto ratkaisee aihevalinnan Metodiluennot Oman KTK-tutkielman esittely Opponointi

4 Seminaarin aikataulusta
Seminaari S01 (2016-7/03, ) Ti 14:15-16:00 R001U121a To 10:15-12:00 R001U121a Seminaari S02 (2016-7/08, ) Ti 14:15-16:00 R001U359a Perehtyminen tiedonhakuun

5 KTK-seminaari ja KTK-tutkielma
Opintojakson asema KTK-tutkinto, yritysjuridiikan erikoistumisopinnot (TS 2013) Opintojakson taso Aineopinnot Työmäärä toteutustavoittain Seminaarikokoontumiset Tutkielman kirjoittaminen Esitelmän pitäminen Opponenttina toimiminen Palautus My Courses –sivulle (tutkielma ja yhteenveto)

6 Osaamistavoitteet ja sisältö
Osaamistavoitteet Kurssi antaa perustaidot juridisen tutkimuksen tekemisestä. Sisältö Seminaarissa käsitellään juridisen tekstin tuottamista ja tutkielman rakentumista. Kurssilla tutustutaan myös juridisen lähdemateriaalin käyttöön sekä oikeudelliseen tiedonhakuun. Opiskelijalla on kurssin käytyään ja tutkielman tehtyään valmiudet aloittaa pro gradu- tutkielma ja siihen liittyvä seminaari. Toteutus ja työmuodot Osallistuminen (80 %) seminaareihin. Seminaari on yhteinen yksityis- ja vero-oikeuden alueelta tutkielmaa tekeville. Tutkielman kirjoittaminen Tutkielman esittely Opponointi

7 Ilmoittautuminen ja toteuttamistapa
Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen seminaariin Petri Kuoppamäelle sähköpostilla ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa. Seminaariin ei voi ilmoittautua jälkikäteen. Opetuskieli FI. Suomi Lisätietoja Kandidaatinseminaari pidetään syksyllä ja keväällä. Opiskelijat valitsevat itselleen sopivan ajankohdan. Seminaariaiheet sovitaan ensimmäisten kokoontumisten aikana. Ohjaaja antaa tarvittaessa sopivan aiheen opiskelijalle. Tarkoituksena on, että seminaarityön aiheesta/aihealueesta voidaan jatkaa pro gradu -tutkielmaan

8 Laajuus ja arvostelu KTK-seminaari Laajuus 2 op Arvostelu 0 - 5
KTK-tutkielma Laajuus 10 op

9 Tutkielmien aihepiirit
Yksityisoikeus Sopimukset Markkinointioikeus Yhtiöoikeus Rahoitus ja sijoittaminen Työoikeus… Kilpailuoikeus Vero-oikeus

10 Yritysjuridiikan luonne ja metodit
Oppiaine on liiketaloustieteellinen, mutta siihen kuuluu myös perinteinen oikeustiede Oikeustutkimus laajassa mielessä: oikeusdogmatiikka (voimassaolevan oikeuden sisältö) tarvittaessa metodeja muista tieteistä muu oikeustutkimus: oikeussosiologia, oikeushistoria, oikeuskulttuurien tutkimus oikeus taloudellisena ilmiönä (oikeustaloustiede) oikeus liiketalouden näkökulmasta (yritysjuridiikka) Poikkitieteellisyys ja oikeuskäsitykset Pakolliset ja sallitut oikeuslähteet Taloudellisen aineksen merkityksen korostuminen Deregulaatio Avoimet määritelmät Taloudellisen substanssin merkityksen ymmärtäminen Keskeinen kysymys: mitä lisäarvoa yritykselle oikeudellisten keinojen osaaminen voi tuottaa

11 Juridiikan rooli liike-elämässä
1. ”Liikennesäännöt”   2. Normit insentiiveinä   Pakkotäytäntöönpanomahdollisuus 3. Sopimustoiminta 4. Kilpailusäännöt Markkinoiden tehokas toiminta Kartellit, määräävän aseman väärinkäyttö ja yrityskauppavalvonta Julkiset hankinnat, valtiontuet ja kilpailuneutraliteetti EU-oikeus ja sisämarkkinat 5. Yhtiöoikeus ja Corporate Governance 6. Sijoitustoiminta ja rahoitusmarkkinat 7. Markkinointi ja kuluttajansuoja 8. Työoikeus 9. Vero-oikeus

12 Juridiikka ja liikkeenjohto
8. Juridinen osaaminen liikkeenjohdon välineenä markkinaorganisoitumisen ja kv. etabloitumisen suunnittelu kv. taloudellinen integraatio sopimussuhdesuunnittelu verosuunnittelu markkinointi rahoitus työsuhde- ja ympäristöjohtaminen ym. johtamisen osa-alueet aineeton yritysvarallisuus: teollis- ja tekijänoikeudet kilpailutaktinen suunnittelu

13 Juridiikka, arvot ja konfliktien ratkaiseminen
oppi oikeudenmukaisuudesta (vrt. kannattavuus, tehokkuus) moraali; yritysten arvot yritysjohdon päätöksenteon sisällölliset vaatimukset globaalistuminen päätöksenteon markkinaehtoistuminen (moninkansalliset yritykset / julkinen valta) Markkinoiden tehokas toiminta ja yksityistäminen ”race to the bottom” –ilmiön välttäminen (esim. sosiaaliturva) 10. Konfliktinhallinta yleiset tuomioistuimet, välimiesmenettely, viranomaisvalvonta sovinto / sovittelu

14 Oikeudellisen ajattelun perusteista

15 Laki  oikeus Oikeus voimassa olevien oikeusnormien muodostamana kokonaisuutena voimassa oleva oikeus  oikeuslähdeoppi oikeusnormit säädöksen teksti antaa informaatiota normin sisällöstä (lait oikeuden raaka- aineena) oikeusnormit ovat oikeuslähteiden tulkinnan tulos (laki + esityöt + oikeuskäytäntö jne) kokonaisuus: oikeusjärjestyksen kokonaisuuden ymmärtäminen juridisen osaamisen perustana oikeudenalajaotus (esim. julkisoikeus – yksityisoikeus) yleiset opit (oikeudellisen ajattelun ”teoriaperusta”): käsitteet ja periaatteet

16 Oikeuden ”anatomia” ”Oikeus on normatiivinen järjestys; arvojen toteutuma sekä tosiasiamaailmassa realisoitunut ilmiö. Tässä katsannossa voidaan puhua oikeuden elementeistä, sen normatiivisesta, arvosuuntautuneesta ja tosiasiallisesta luonteesta.” (H. Tolonen Oikeus 1997, s ) Oikeuden, politiikan (yhteiskunnan) ja moraalin suhde? Lakien toteutuminen ja vaikutukset? Sisäinen ja ulkoinen näkökulma oikeuteen

17 Oikeustieteen osa-alueita
Lainoppi eli oikeusdogmatiikka Oikeusteoria Oikeusfilosofia Oikeushistoria Oikeustaloustiede Oikeussosiologia Oikeudenalakohtainen jaottelu, esimerkiksi sopimusoikeus, yhtiöoikeus, vero-oikeus, kilpailuoikeus, eurooppaoikeus jne.

18 Lainoppi eli oikeusdogmatiikka
Tiedonintressi: voimassaolevan oikeuden sisältö Metodi: oikeudellisten normien tulkinta ja systematisointi Luonne: normatiivista Näkökulma: oikeuden ”sisäinen” Esim. Hans Kelsen ( ) Puhdas oikeusoppi (1960) Halu suojella oikeutta mielivallalta ja politiikalta (Ratio > Voluntas) Valistusaate: ideaalina tuomarin ”tulkinnan” minimoiminen Käytännössä raja normikannanoton ja tulkinnan välillä on usein epäselvä Esim. solvaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan RL:n tunnusmerkistöinä ja toisaalta mielipiteen vapaus somessa

19 Lainoppi oikeustieteen ytimenä
lainopin ”metodin” ydin: oikeuslähdeoppi luettelo oikeudellisen ratkaisun hyväksyttävistä perusteista (lähteistä), esim. lait, lain esityöt, tuomioistuinratkaisut jne. oikeuslähteiden käytön pelisäännöt (esim. velvoittavuuden eri asteet: vahvasti velvoittavat, heikosti velvoittavat, sallitut): tulkinta- ja argumentaatio-opit lainopin onnistuneisuuden kriteeri argumentaation vakuuttavuus (vrt. esim. totuus)

20 Oikeudelliset käytännöt
Suppea oikeusyhteisö: 1. lainsäätäminen ↓ 2. lainsoveltaminen hallinnossa, tuomioistuimissa, yrityksissä ja järjestöissä 3. oikeustiede Osanottajan sisäinen näkökulma <–> Tarkkailijan ulkoinen näkökulma

21 Sisäinen ja ulkoinen näkökulma
Osanottajan sisäinen näkökulma (= lainoppi) <–> Tarkkailijan ulkoinen näkökulma - esim. empiirinen oikeustutkimus kaikissa pääaineissa - oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus

22 Osanottajan sisäinen näkökulma oikeuteen
lainsoveltajan näkökulma oikeustiede on tulkintatiede (vrt. havaintoihin perustuvat empiiriset tieteet) lainoppi eli oikeusdogmatiikka: mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne.  miten lakia pitää tulkita (”pitää-tietoa”) vrt. millainen lain pitäisi olla? (oikeus <-> politiikka) vrt. lakien vaikutukset ( empiirinen oikeustutkimus) auditorio: lainsoveltaja

23 Tarkkailijan ulkoinen näkökulma oikeuteen
Sääntelyn kehitys ja muutoksen syyt sääntelyn yleinen kehitys (esim. sääntelystrategioiden muutokset) lakien laadintaan vaikuttavat seikat (esim. perusoikeudet, EU) arvot, tieto ja politiikka oikeuden taustalla lainsäädäntötekniikka Sääntelyn vaikutukset viranomaisten ja tuomioistuinten soveltamiskäytännöt kohdetahojen reagointi noudattaminen / ei-noudattaminen hyväksyntä / torjunta tietämättömyys lailla tavoiteltujen asiantilojen toteutuminen muut kuin tarkoitetut vaikutukset

24 Muita näkökulmia lainopilliseen tutkimukseen
Näkökulma: ”täydentävä” tai ”kokonaisvaltainen” De lege lata ja de lege ferenda -tutkimus Oikeudenmukaisuus , tehokkuus, perusoikeudet tms. Oikeusnormien tavoitteiden toteutumisen tai vaikutusten arviointi Oikeusnormien tehokkuuden arviointi Eri intressien analysointi ja yhteensovittaminen Miten oikeussäännöt täyttävät niille asetetut vaatimukset yhteiskunnassa? John Rawls: suoritusperiaate ja ansaintaperiaate yhteiskuntapolitiikan ja -filosofian ”napoina”

25 Lainoppi: käytännön esimerkki rajanvedosta
ParkCom-juttu (KKO:2010:23) Vastaajaa vaadittiin maksamaan opastetauluissa ilmoitettujen pysäköintiehtojen vastaisesta pysäköinnistä 40 euron valvontamaksu. Yksityisten pysäköinninvalvontayritysten asema ja oikeudet Miten oikeudellisesti tulisi luonnehtia yksityisten pysäköinninvalvontayritysten asemaa. Onko kyseessä: Julkisen vallan käyttö? Sopimus? Esimerkki kuvaa lähtökohtaoletusten merkitystä

26 Julkisen vallan käyttö?
”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” (PL 2.3 §) ”Poliisi määrää pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta (pysäköintivirhe) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.” (Laki pysäköintivirhemaksusta 1.1 §) KKO: ei julkisen vallan käyttöä

27 Sopimus? ”Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.” (OikTL 1.1 §) ”Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla.” (TieliikL 28.3 §) KKO: sopimus syntyi Eduskunnan perustusvaliokunta päätyi eri kannalle kuin KKO katsoen, että kyseessä on julkisen vallan käyttö Missä menee raja ja missä sen pitäisi mennä: ”deliktistä” tai ”parkista” sopiminen ja julkisen vallan kontrolli?

28 Oikeuden ”anatomia” NORMIT (oikeuden normatiivinen ulottuvuus)
ARVOT FAKTAT (oikeuden (oikeuden arvosuuntautunut empiirinen ulottuvuus) ulottuvuus)

29 Tulkinnan taito ja perusteleminen
Perinteinen juridinen osaaminen on tulkinnan taitoa perusteltuja kannanottoja voimassa olevan oikeuden sisällöstä mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne Oikeudellisten päätösten tekemisen taito kirjoittamisvalmiudet Vakuuttavuus Eri tasojen yhteensovittaminen: esim. EU-oikeus ja kansallinen oikeus Ongelmien ratkaisutaito edellyttää myös kykyä ymmärtää, hallita ja jäsentää ulkoisen reaalitodellisuuden hallintaa Oikeutta täydentävän ja sitä täsmentävän aineiston (esim. taloustiede) merkitys on lisääntymässä Esim. rahoitusoikeus, kilpailuoikeus, vero-oikeus

30 Kilpailuoikeus suppeassa ja laajassa merkityksessä
Kilpailuoikeus suppeassa merkityksessä: kilpailunrajoituksia koskeva lainsäädäntö Kartellit Määräävän aseman väärinkäyttö ja monopolit Yrityskauppavalvonta EU, Suomi ja noin 150 muuta maata Kilpailuoikeus laajassa merkityksessä: edellä mainittujen lisäksi Valtiontuet Julkiset hankinnat Alakohtainen sääntely (esim. viestintä- ja energiamarkkinat) Sisämarkkinaoikeus relevanteilta osin SOTE:n toteuttamistapa tulee vaikuttamaan kilpailuoikeuden soveltamiseen Kilpailu yksityisellä ja julkisella sektorilla

31 Kilpailu ja monopoli

32 Työelämävaatimukset taito löytää relevantit oikeuslähteet
taito tunnistaa mielekkäitä juridisia tulkintaongelmia (ilmaisuja/käsitteitä, joiden merkityssisältöä on täsmennettävä) taito hahmottaa tulkintaongelmat osana oikeusjärjestelmää (systeemi) taito käyttää eri argumentaatiotapoja ja ratkaisuperusteita oikeuslähteiden tulkinnassa esim. perusoikeusmyönteinen laintulkinta, tavoitteellinen tulkinta; systemaattinen tulkinta, prejudikaattien käyttö taito ottaa asianmukaisesti huomioon ratkaistavan tapauksen erityispiirteet tosiasiasidonnaisuus, konteksti, seuraamusharkinta taito perustella kannanotot vakuuttavasti

33 Ohjeita KTK-tutkielman kirjoittamiseen
Harjaannutaan oikeudelliseen kirjoittamiseen

34 Opinnäytetyön peruselementit
Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä lähellä olevaan tutkimukseen Oikeus- ja liiketaloustieteen tuntemus Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen ulottuvuus Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinen johdonmukaisuus Johtopäätösten perustelu Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat yleiset arviointikriteerit

35 Tutkielman ulkoinen ja sisäinen rakenne
”Ulkoinen” rakenne     jäsentely (sisällysluettelo) lähdeluettelo (tarvittaessa) lyhenteet, oikeustapaukset johdanto: taustat, tutkimuskysymykset ja rajaukset, (metodologia, teoria?) käsittelyjaksot johtopäätösosa

36 Tutkielman ulkoinen ja sisäinen rakenne
”Sisäinen” rakenne (=suhde metodiikkaan) ei niin sidottu kuin useimmissa muissa liiketaloustieteissä, eli seuraava rakenne ei ole pakollinen: teoriataustan ja metodin esittely kootun empiirisen aineiston esittely aineiston valintaan ja kokoamiseen liittyvät teoriat ja menetelmät (tilastollinen tai muu tieteellinen) analyysi Tutkimustulokset Oikeustutkimus on yleensä laadullista, arvioivaa tutkimusta tutkimuskysymyksen kuvaus kirjallisuuskatsaus säädösmateriaali, oikeustapaukset oikeuden sisällön ja vaikutusten selvittäminen arvovalinnat

37 Muotoseikat Tekniset muotoseikat
* erillinen kansilehti, työn nimi, projekti tekijä, ajankohta * tutkielman tiivistelmä (sähköinen pohja) * sivujen on oltava numeroitu: numerointi roomalaisilla numeroilla (I,II..) lähde-ym. luetteloissa ja arabialaisilla (1,2..) itse työn tekstissä * työn pituus n. 30 tekstisivua (A 4, riviväli 1,5, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava)

38 Marginaalit * sivuille on jätettävä leveä marginaali, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm * normaalin konekirjoitussivun pituus on noin 35 tekstiriviä ja joka rivillä noin 60 merkkiä

39 Lähteistä Lähteissä käytetty hallituksen esitys tulisi merkitä lähteisiin seuraavasti: HE 133/2003 Hallituksen esitys Eduskunnalle rahoitus vakuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Internet-lähteen merkitseminen esim: IFRS-opas 2005 IFRS-opas Pörssisäätiön sivuilla. Laadittu Viittauspäivä

40 Lähdeviitteet Käytetyt lähteet tulee dokumentoida huolellisesti
Olennaista ei ole ainoastaan lopputulos vaan myös se miten lopputulokseen on päästy Lähteisiin perustuvat asia ja johtopäätös tulee erottaa selkeästi kirjoittajan omista johtopäätöksistä * * dokumentoiva alaviite (Hemmo 2001 s.14) * keskusteleva alaviite (Näin Hemmo 2001 s Vrt. toisin Telaranta 1990 s. 125, joka jäsentää kysymyksen systemaat- tisemmasta näkökulmasta). Alkuperäisyys, ei plagiointia!

41 Tutustu kirjallisuuteen
Vain kirjoittamalla voi oppia! Tutustu esim. Lakimies- aikakauskirjan viime vuosien numeroihin ja ota mallia. Laadukas kirjoitustyö rinnastuu monessa suhteessa tieteelliseen artikkeliin -> tavoitteen ja tehtävän asettelu, jäsennys, perustelutapa, viittaustekniikka Lakeihin viitataan lain koko nimellä ensimmäisellä kerralla (esim. velkakirjalaki /622; VKL); tämän jälkeen käytetään vakiintunutta lyhennettä VKL

42 Lyhenteiden käytöstä Vakiintuneiden lyhenteiden käytöstä
Jos laissa juokseva pykälöinti koko lain läpi niin tällöin käytetään pykälämerkkiä Esim. VKL 14 §:n 2 momentissa tai VKL 14.2 §:n perusteella; TakSL 14.1 §:n 2 kohta MK 17:1:n mukaan tai MK 17 luvun 1 §:n mukaan; KK 13:2; PK 21:3; OK 10:7

43 Yleisiä käytäntöjä Lähteissä alaviitteessä seuraavia käytäntöjä:
Havansi 1993a s Aurejärvi LM 1983 s. 111. Ks. Aurejärvi – Hemmo 2004 s Vrt. Tammi-Salminen DL 2002 s. 83. KKO 2001:33 tai vanhempi KKO 1984 II 32 Sama viittaustekniikka koko työn läpi!

44 Oikeuslähdeoppi Hyödynnettävä kaikkea kotimaista aiheen kannalta relevanttia materiaalia Säädösmateriaali Esityöt - komitea- ja työryhmämietinnöt - hallituksen esitykset - eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot

45 Kirjallisuus ja tapaukset
Oikeuskirjallisuus - perusoppikirja -> lähteitä - väitöskirjat - Finlexin FOKI-tietokanta (Oikeus-käytäntö kirjallisuudessa) Oikeustapaukset - Finlex-tietokanta - EDILEX-tietokanta

46 Kirjoitusoppaita Pekka Timosen teos Johdatus lainopin metodiin ja lainopilliseen kirjoittamiseen -> nettiosoite: Joensuun yliopiston opettajien teos: Kirjoitetaan juridiikkaa – ohjeita oikeus-tieteellisten kirjallisten töiden laatijoille (2001) Tampereen yliopiston oikeustieteen laitoksen sivuilta on saatavilla Jukka Viljasen laatima teos: Oikeudellisten tutkimusten kirjoitusopas -> ks.

47 Tietokantoja www.finlex.fi www.finlex.fi/oikeus/foki
Helsingin yliopiston kirjaston ARTO ja HELKA – tietokannat Ks. Tiedekunnan kirjaston kokoelmat aiheenmukaisessa järjestyksessä Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanta ks. Oikeusministeriön sivu Edilexin tietokanta

48 Opinnäytetyön yleiset arviointikriteerit
Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä lähellä olevaan tutkimukseen Teorian tuntemus Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen ulottuvuus Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinen johdonmukaisuus Johtopäätösten perustelu Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat arviointikriteerit

49 Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys
Tehtävä -> järjestyksen luominen Systemaattinen ajattelu Kokonaistavoite Yksityiskohtainen ongelman yksilöinti Ongelmakeskeinen / selkeä kysymyksen asettelu Esim. henkilösuhteiden erottelu, objektin laadun erottelu jne.

50 Työn paikantaminen Osoitettava kyky tietyn alueen tai alueiden perusasiantuntemusta edellyttävässä tutkimustyössä Tutkimustraditio Raja-alueet lähialueisiin Ylittävä keskustelu yli rajojen Paikantaminen -> (1) tutkimustapateorian tasolla ja (2) tutkimuksen aineellisen aihepiirin kysymyksenasettelun paikantaminen

51 Työn alaan liittyvä lukeneisuus
Lukeneisuuden vaatimus -> perusvaatimus Kotimainen aineisto kokonaisuudessaan omassa substanssiaineessa Eettinen näkökohta -> edellyttää neutraalia oikeuslähdeaineiston käyttöä Oikeusteorian kattavuus vähäisempää Pohjoismainen lainsäädäntö. + tutkimustraditio Liiketaloustieteellinen näkökulma aiheeseen Usein liittymä johonkin muuhun kauppatieteelliseen aiheeseen Oikeusdogmaattinen näkökulma

52 Kansainväliset aiheet
Ulkomainen tutkimustraditio tai lainsäädännöllinen ratkaisumalli tunnettava -> jos aihe niin vaatii (esim. Vertailu EU:N ja USA:n kilpailuoikeuden välillä välillä jonkun osa- alueen suhteen) Eurooppalainen oikeuskehitys tunnettava, EU –oikeus + Euroopan ihmisoikeussopimus jos aihe niin vaatii (esim. Liikkeenperustamisoikeus EU-oikeudessa) Oikeusvertailua koskeva jakso on hyödynnettävä itse tutkimuksessa Ajantasainen normi- ja kirjallisuustietous

53 Sisäinen johdonmukaisuus
Kirjoittaja hallitsee aihepiirinsä Aiheen rajaus -> naseva otsikko Työn on vastattava (1) työssä asetettuun perustavoitteeseen ja (2) sen mukaisiin alakysymyksiin (joita voi olla 3-6) Edellä sanottu määrää työn kokonaisrakenteen -> luvut ja alaotsikot Rakenne voi muodostua esimerkiksi seuraavanlaiseksi:

54 Tutkielman rakenne Lähtökohdat
- kuvaus ilmiöstä / toimintaympäristöstä (2) Tehtävänasettelu - Kokonaistavoite - yksilöidyt konkreettiset alakysymykset (3) Varsinainen tutkimusjakso - 2-3 lukua alaotsikoineen (4) Tutkielmassa voi olla ”lopuksi” –jakso, jossa kirjoittaja esimerkiksi säädettävän lain kannalta tuo oikeuspoliittisia ajatuksiaan esille

55 Johtopäätösten perustelu
Hyväksyttäviä kysymyksiä  hyväksyttäviä vastauksia Systeemirajojen ylitys Tulkintastandardien tuntemattomuus Sitoutuminen oikeuskäytäntöön Lopputuloksen johtaminen kysymyksenasettelusta

56 Tieteellinen omaperäisyys
Tavoitteet Tarkastelukulman valinta Kysymyksenasettelut Jäsentely Väitetään jotain -> uutta aikaisempaan nähden -> uutta tietoa -> tieteen tehtävä

57 Arvostelussa kiinnitetään huomiota
Onko aiheen kannalta relevantit oikeudelliset ongelmat osattu hahmottaa? Onko relevantti lainsäädäntö, oikeustapausaineisto ja oikeuskirjallisuus löydetty ja onko aineistoa osattu hyödyntää asianmukaisesti? Kykeneekö kirjoittaja itsenäiseen juridiseen argumentaatioon? Onko työ osattu laatia sellaiseen muotoon, että se vastaa oikeustieteellisissä teksteissä käytettäviä muodollisia ja tieteellisiä konventioita? Kykeneekö opiskelija kirjoittamaan virheetöntä ja selkeää asiaproosaa äidinkielellään?

58 Arvosteluperusteita Hylkäämiseen vaikuttavat 
lähteiden plagiointi tai orjallisen seuraaminen Sekavuus, virheellisyys Olennaiset puutteet lähteiden käytössä tai argumentoinnissa

59 Arvosanat a,lubenter ja non sine (1-2)
Kattava, pinnallinen selostus aiheesta Ei plagiaatteja Cl-magna (3)  Jäsennelty selostus asiakokonaisuudesta Ei systemaattisesti perustu suoraan aikaisempaan kirjoitukseen Tiedostettu kysymyksenasettelu, jonka mukaan tutkimus on myös toteutettu

60 Arvosanat Eximia ja laudatur (4-5) 
Itsenäisesti valittu ja johdonmukaisesti suoritettu tutkimustehtävä Osoittaa kykyä argumentoida itsenäisesti ja punnita eri argumentteja Erinomainen kieliasu, kirjoitustyyli ja tekninen viimeistely