YDINAINESANALYYSI OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ Vaasan yliopisto 13.1.2005 Marianne Isola W5W-suunnittelija

Opetussuunnitelmaa voidaan kuvata vaikka ”Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Sen avulla opetuksesta pyritään muodostamaan hallittu ja ehjä kokonaisuus, poistamaan päällekkäisyyksiä sekä osoittamaan eri opintojen välisiä yhteyksiä.” (OY:n johtosääntö) Opetussuunnitelmaa voidaan kuvata vaikka Korkeakouluyhteisön ”kollektiivisena muistilappuna” Suurkaupungin karttana Palapelinä

Opetussuunnitelman kehittämisen vaiheet Koulutuksen perustehtävän määrittely Kompetenssien ja yleistavoitteiden määrittely Opetussuunnitelmamallin määrittely Opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen sisältöjen, kuormittavuuden ja työtapojen määrittely Opetussuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen määrittely

1. Perustehtävä Miksi koulutus on olemassa? Mihin sitä tarvitaan? Mihin yhteiskunnan tarpeisiin se vastaa? Mihin työelämän tarpeisiin se vastaa?

2. Tavoitteet Mitkä ovat valtion tavoitteet? Mitkä ovat koulutusalan tavoitteet? Mitkä ovat yliopiston tavoitteet? määrälliset tavoitteet? oppimiseen liittyvät tavoitteet? Mitkä ovat työelämän ja työnantajien tavoitteet?

Tavoitteenasetteluja YLEISET TAVOITTEET KORKEAKOULU-KESKEISET TAVOITTEET ammatillisuus liikkuvuus OSAAMISKESKEISET TAVOITTEET ? kilpailukyky kansain- välisyys kriittinen massa työmarkkina- läheisyys ? verkottuminen osaaminen innovatiivisuus ?

3. Opetussuunnitelman rakenne Opetussuunnitelmamallit Opintojaksoperustainen malli Blokkimalli Modulimalli Juonnemalli Lue mallien tarkemmat kuvaukset Akateeminen opetussuunnitelmatyö –kirjasta <http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/kirjallisuus.html>

4. Opetussuunnitelman sisältö Sisältöanalyysi (= ydinainesanalyysi) Kuormittavuuslaskenta olemassa erilaisia laskentamalleja tulosten vertailtavuus tärkeää Työtapojen (pedagogisten valintojen) määrittely Mitä voidaan saavuttaa valitsemalla tiettyjä sisältöjä ja mitä puolestaan valitsemalla tiettyjä pedagogisia ratkaisuja?

Kuormittavuus ja opiskelijoiden ajankäyttö Opintojaksojen mitoituksen oltava realistinen Tavoitteena on aina ymmärtävä oppiminen Jos Anna aikaa ajatella –kirjan laskentamalli ei sovi koulutusalalle, kuormittavuutta voidaan selvittää opiskelijoiden ajankäyttöä seuraamalla Pohdittava: kuormittavuuden tunne vs. todellinen ajankäyttö?

5. Arviointi ja tavoitteiden tarkastelu Saavutetaanko asetetut tavoitteet näillä rakenteilla ja sisällöillä? Tavoitteiden tarkentaminen ja konkretisoiminen Tavoitteiden uudelleentulkinta ja muuttaminen On mietittävä, miten osaaminen rakentuu!?! Palautejärjestelmät Opiskelijat Opettajat Alumnit Työnantajat

JATKUVA OPPIMINEN, HALU KEHITTÄÄ ITSEÄ KOMMUNIKAATIOTAIDOT JA SOSIAALISET TAIDOT ONGELMANRATKAISUKYKY TIETEELLINEN AJATTELU AMMATILLISET ASIAOSAAMINEN TUTKIJAN TAIDOT TAIDOT perusopinnot aineopinnot syventävät opinnot laboratoriotyöt erikoistyöt diplomityö harjoittelu OSAAMISEN RAKENTUMINEN TIEDEOPINNOISSA 2003

Päätöksenteko ja opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelmatyö tuo tietoa päätöksenteon tueksi Mitä työkaluja on olemassa? Miten niitä voidaan käyttää? Opetussuunnitelmatyö organisoi päätöksentekoa Tiedon jakaminen Keskustelun mahdollistaminen Aikaa iteraatiokierroksille Prosessilla pitää kuitenkin olla selvä alku ja loppu!

Pohdintatehtävä I Piirtäkää kuvio oman yksikkönne opetussuunnitelmatyöstä (esim. prosessikaavio, käsitekartta tms.) Tunnistakaa eri toimijaryhmien osuudet Hahmottakaa prosessin ajallinen eteneminen Verratkaa kuviota naapurin kanssa

Ydinainekseen perustuva opetussuunnitelma Oleellista olisi antaa opiskelijoille sellainen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka on välttämätön uuden omaksumiselle ja jota voi täydentää myöhemmin Tutkintoa ei kuitenkaan aina osata suojata tarpeettomilta ja epäoleellisilta yksityiskohdilta ELI Opetuksessa voi olla asiaa ja tietoa yli opiskelijan omaksumiskyvyn → Seurauksena on kuormittunut tutkinto

Kuormitus kasvaa, kun Kuormitus vähenee, kun opetettavan aineksen määrä on suuri vaikeustaso on korkea aineksen pedagoginen jäsentely on heikkoa opiskelijan aiemman tietämyksen määrä ja laatu on heikkoa kontaktiopetustunteja on paljon opiskelija opiskelee useita kursseja yhtä aikaa opettaja opettaa useita kursseja yhtä aikaa opettaja ei ole sitoutunut opetustyöhön opiskelija ei ole sitoutunut oppimistyöhön Kuormitus vähenee, kun aineksen jäsentämiseen on varattu riittävästi aikaa opetuksen suunnitteluun on varattu riittävästi aikaa opiskelijan itsenäiselle työlle on varattu riittävästi aikaa opettajan opetusmenetelmä-tietämys on hyvä opiskelijan aiemman tietämyksen määrä ja laatu on hyvää opettaja on sitoutunut opetustyöhön opiskelija on sitoutunut oppimistyöhön

Pohdintatehtävä II Miten ”ylipainoinen” tutkinto voidaan havaita? Miten sen ”laihduttaminen” aloitetaan? Miten määritellään tarpeellinen tieto? Miten määritellään tarpeeton / epäoleellinen tieto? Mihin niitä verrataan?

”Ydinainesanalyysi on akateemisten opintojaksojen sisällön hallintaan ja kehittämiseen tarkoitettu työkalu. Se auttaa kiinnittämään tietoisesti huomiota opintojaksojen sisällön oleellisuuteen ja sisältöjen kehittämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi resurssien rajoissa.” Asko Karjalainen

Ydinainesanalyysi on Opettajan työn selkeyttämistä Kurssin opintosisältöjen kartoittamista ja kehittämistä Työväline arvioinnin tekemiseen Välttämätöntä tietoa opintojen mitoituksessa Pohjan luomista menetelmien kehittämiselle Opiskelijan käytettävissä olevan oppimisajan ja tutkintovaatimusten synkronointia

Ydinainesanalyysi on opiskelijan kannalta Tutkinnon ”punaisen langan” löytämistä Opintopolun selkeyttä Valintojen helpottamista Tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden selvittämistä

Ydinainesanalyysi helpottaa opintojaksokuvausten laatimista opiskelijoiden erilaisten lähtötasojen huomiointia ajankäytön suunnittelua ja opintojakson työmäärän mitoittamista opintojakson sisällön mitoittamista realististen opetus- ja oppimistavoitteiden asettamista opintojaksojen ihanteellisen peräkkäisyyden rakentamista

Ydinainesanalyysin toteutus Tutkitaan opetettavaa ainesta suhteessa 1) tieteellisen ajatteluun ja osaamiseen 2) ammatilliseen osaamiseen Luokitellaan opetettavat aiheet 2 – 4 luokkaan tärkeyden mukaan, esimerkiksi: 1) ydinaines 2) täydentävä tietous 3) erityistietämys

Ydinaines ”Mitä opiskeltavan alan asiantuntijan tulisi hallita?” Ydinaines on perusta uuden omaksumiselle Metodisia valmiuksia, teorioita, malleja, periaatteita jne. Harvemmin yksittäisiä faktoja Ydinaines ei ole perustietoa, vaan oleellista tietoa Ydinaines kattaa ne tiedot ja taidot, joiden hallitseminen on välttämätöntä uusien tietojen omaksumisen kannalta Suurin osa kurssista koostuu ydinaineksesta

Ydinaineksen eri tulkintoja Ammatillinen ydin: käytännön työnhallinnan kannalta keskeisin tieto, taito tai asenne Tieteellinen ydin: jonkin oppiaineen sisällä oleva tietämys Integroiva ydin: useille oppiaineille (tai käsityksille) yhteinen tietämys (taito, asenne) Pakollinen ydin: tietämys (taito, asenne) joka jokaisen opiskelijan on pakko hallita Minimiydin: tietämys jonka hallinta on välttämätöntä jatkon kannalta Pragmaattinen ydin: sisältö joka on mahdollista opettaa tietyssä rajallisessa ajassa

Täydentävä tietous ”Mitä tulee osata alan erikoistiedosta?” Teorioiden, mallien, periaatteiden jne. yksityiskohtia ja laajennuksia Ydinaineksen soveltamista Erityisalojen tietämystä

Erityistietämys ”Mikä osa sopisi opetettavaksi valinnaisina opintoina tai jatko- tai täydennyskoulutuksena?” Yksityiskohtaista tietoa, yksittäisiä faktoja Kertoo opiskelijan / opettajan omista kiinnostuksen kohteista ja harrastuneisuudesta

Esimerkki: Ydinainesanalyysin toteutus käytännössä I Aluksi sovitaan yhteisistä periaatteista, toteutustavoista, aikatauluista jne. Jokainen opettaja tekee analyysin omasta kurssistaan, mahdollisesti yhteistyössä opiskelijoiden / opiskelijajärjestöjen kanssa Tulokset kirjataan sovitulla tavalla Tulokset kootaan yhteen sovitulla tavalla Tuloksia voidaan täydentää erilaisilla opiskelijakyselyillä (koettu kuormitus, opiskeluun käytetty aika tms.)

Esimerkki: Ydinainesanalyysin toteutus käytännössä II Opettajat (ja opiskelijat) keskustelevat ydinainesanalyysien tuloksista yhdessä Selkeytetään opintojaksojen väliset yhteydet Poistetaan opintojaksojen päällekkäisyyksiä Löydetään ja täytetään mahdolliset ”mustat aukot” Päätetään yhteystyöstä opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa Ydinainesanalyysia on sovellettava opintojaksojen tasolla opintokokonaisuuksien tasolla (esim. mikä on perusopintojen ydinaines?) koko tutkinnon tasolla (mikä on tämän tutkinnon ydinaines?)

Ydinainesanalyysin jälkeen Opettaja pystyy hahmottamaan kurssinsa työmäärän oikein ja arvioimaan uutta kurssin aihepiiriin kuuluvaa tietoa Opettaja pystyy määrittelemään kurssinsa ”sijainnin” muihin kursseihin nähden Opiskelija pystyy hahmottamaan tutkintonsa kokonaisena, ei vain erilaisina sirpaleina Huomioitavaa: Kontaktiopetusresursseja tulisi käyttää ydinaineksen oppimisen ohjaamiseen!

Pohdintatehtävä III Kuinka paljon oman yksikkönne opetuksessa nykyisin keskitytään ydinainekseen? Mikä on täydentävän tietouden ja erityistietämyksen asema?

Pohdintatehtävä IV Hahmottele ydinainesanalyysin toteutusta omassa yksikössäsi. Pohdi myös aikataulua! Vertaile suunnitelmiasi naapurin kanssa. Mitä teidän yksikössänne tapahtuu ydinainesanalyysin tekemisen jälkeen?

Käytännön kokemuksia OY, laskentatoimen koulutusohjelma OY, teknillinen tiedekunta

Lisätietoa: www.w5w.fi/oulu marianne.isola@oulu.fi Kiitokset mielenkiinnosta ja motivaatiota ydinainesanalyysien tekoon!  Lisätietoa: www.w5w.fi/oulu marianne.isola@oulu.fi