Auditoinnin vaikutuksista Laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Helsinki Riitta Pyykkö

Kokonaisvaikutuksista Toisinaan vaikea erottaa auditoinnin vaikutuksia muista (esim. uusi yliopistolaki, organisaatiomuutokset, osallistuminen muihin arviointeihin) Vakiinnuttanut laadunvarmistuksen käytännön toiminnaksi, integroinut sen muuhun toimintaan ja toiminnanohjausjärjestelmään Ulkoiset arvioinnit nähdään entistä merkittävämpänä toiminnan kehittämisen välineenä Auditointi ja muu arvioinnit hyödyttävät toisiaan ← kansainvälisen systemaattisen arvioinnin merkitys yhä keskeisempi

Laatutyön kehitys: järjestelmätaso Itsearvioinnit ja koko laatutyö integroitu kiinteämmin johtamiseen ja toiminnanohjaukseen; muutoksia tehty rinnan Organisaatiouudistukset mahdollisuus toimintatapojen kehittämiseen Käytäntöjä yhtenäistetty, vastuita määritelty aiempaa tarkemmin Dokumentoinnin määrää useimmiten vähennetty Tiedon tarkoituksenmukaisuuteen ja saatavuuteen kiinnitetty huomiota Kehittämistyössä monet hyödyntäneet benchmarkkausta

Laatutyön kehitys: sidosryhmäyhteistyö Vahvistettu ja monipuolistettu yhteistyötä, tehty vuorovaikutteisemmaksi ”Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvostot” yms. Kumppanuusmäärittelyt ja -sopimukset Neuvottelukuntatoimintaa lisätty ja tuotu lähemmäs käytäntöä, koulutusohjelmatasolle Alumnitoimintaa vahvistettu ja monipuolistettu

Miten laatukulttuuri nähdään? ”Toimintaa läpileikkaava ajattelu” Laatutyö keinona oman työn ja työyhteisön jatkuvaan ja systemaattiseen parantamiseen ‒ ”virheiden etsimisen sijaan keskitytään kehittämiseen ja oppimiseen” ‒ ”organisaatiokulttuuri, jossa tiedon jakaminen, organisaation oppiminen ja hyvien käytänteiden levittäminen ovat itsestään selvyyksiä” Edellyttää sekä vahvaa johtajuutta että organisaation sisällä vallitsevaa luottamuksellisuutta ja avointa viestintää Perustan muodostaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä on hyvä laatu

Miten kulttuuri on muuttunut? Strategiat aiempaa tavoitteellisempia; tavoitteiden seuranta vakiintuneempaa Prosessimainen lähestymistapa auttanut toiminnan kokonaisuuden hahmottamisessa, tehnyt kehittämiskohteiden etsinnästä aktiivista Eri yksiköiden laatukulttuurin eroavaisuudet vähentyneet: alojen eroavaisuudet otetaan huomioon, mutta yhteisten tavoitteiden ja toimintamallien puitteissa Toiminnanohjauksen ja laatujärjestelmän läpinäkyvyys lisääntynyt, ohjaukselliset elementit vahvistuneet Henkilöstön koulutus lisääntynyt

Arviointien tulevaisuus Kehittävä arviointi koetaan edelleen suomalaisia korkeakouluja palvelevaksi Myös muita arviointeja tarvitaan: itse organisoituja ulkoisia arviointeja, ohjelma-akkreditointeja, KKA:n teema-arviointeja, laatuyksikköarviointeja jne. Kansallinen ja kansainvälinen benchmarkkaus hyödyllistä Kakkoskierroksella päädytty edelleen KKA:han: auditointiprosessi tuo jatkuvuutta ja systemaattisuutta, tukee korkeakoulun toimintaa, antaa kehittämisimpulssin KKA:n ”laatuleima” merkityksellinen korkeakoululle, mutta korkeakoulujen ulkopuolella vielä huonosti tunnettu