Marjat ruokapalveluissa

Marjojen ja hedelmien käyttö (Finravinto 2007) Marjojen, hedelmien, sekä marja- ja hedelmäruokien käyttäjiä oli yli 80 % kaikista haastatelluista Marjoja käyttivät useimmiten naiset Yleisempää vanhemmassa kuin nuoremmassa ikäryhmässä, sama suuntaus myös miehillä Päivittäinen käyttö melko vähäistä, alle 100 g/ henkilö Hedelmiä käytti tuoreena 53–76 % haastatelluista Hedelmä- ja marjakiisseleitä sekä -keittoja söivät vanhemmassa ikäryhmässä niin miehet kuin naisetkin nuorempaa ikäryhmää enemmän

Vuonna 2006 suomalaiset söivät marjoja 11,6 kg (Matilda -tilasto) ja vuonna 2008 hedelmiä ja marjoja 81,3 kg henkeä kohti (Ruokatieto 2010)

Marjojen satolukuja Mansikat tärkein viljelty marjamme Mansikan sato oli Suomessa vuonna 2009 lähes 12 milj. kg ja kaikkien viljeltyjen marjojen yhteensä 14,5 milj. kg Vuonna 2009 Suomeen tuotiin lähes 1,4 milj. kg tuoreita mansikoita ja lähes 3,8 milj. kg jäädytettyjä mansikoita Tärkeimpiä luonnonmarjoja ovat puolukka, mustikka, vadelma, lakka, karpalo, tyrni ja variksenmarja Keskinkertaisena satovuotena Suomen soiden ja kangasmetsien mustikkasato on yhteensä noin 183,6 milj. kg ja puolukkasato noin 257,2 milj. kg

Marjat merkittävässä osassa Itämeren ruokavaliossa Ruokavalion perustan muodostavat omaan ruokakulttuuriimme kuuluvat raaka-aineet, kuten kotimaiset kasvikset eli juurekset, vihannekset, hedelmät ja marjat Puoleen kiloon kasviksia päivässä on sisällytetty 200 g marjoja Suomalaisten marjojen, avomaalla kasvatettujen ja hyvin säilyvien raaka-aineiden, kuten perunat, juurekset ja kaalit, suosiminen tukee myös kestävän kehityksen toteuttamista

Itämeren ruokavalio

Miksi syödä marjoja? Marjat sisältävät vähän energiaa ja ovat parempia vitamiinien ja kuidun lähteitä kuin hedelmät Maamme kasvuolosuhteiden seurauksena, (yölämpötilan laskiessa selvästi päivälämpötilaa alhaisemmaksi, pitkä valoisa kesä) saavutetaan suurin mahdollinen C-vitamiinipitoisuus Antioksidatiiviset fenoliset yhdisteet ovat marjojen väriaineita, jotka estävät solujen hapettumista Mitä tummempi väri sen enemmän fenoliyhdisteitä

Tutkimustietoa marjoista 1/2 Kuumennus ei juurikaan aiheuta tappioita fenolisten yhdisteiden pitoisuuksissa Marjojen käyttö kuorineen ja mieluiten kokonaisina, säilyttää fenoliset yhdisteet Mehujen valmistuksessa suuri osa fenolisista yhdisteistä jää kiinteään jätteeseen Mustikka, rasvainen kala ja kokojyvätuotteet yhdessä paransivat glukoosimetaboliaa ja veren rasva-arvoja (Lankinen 2011)

Tutkimustietoa marjoista 2/2 Insuliiniherkkyys parani ylipainoisilla, insuliiniresistenteillä koehenkilöillä heidän syötyään mustikoita kuuden viikon ajan (Stool 2010) Mustikalla in vivo -tutkimuksessa havaittiin mustikan sisältämien polyfenolien estävän punasolujen hapettumisreaktioita eli toimivan antioksidanttina (Youdim 2000) Marjojen sisältämien polyfenolien ansiosta marjoihin lisättävä sokeri ei nosta verensokeria, kuten tekee sokeriliuos (Törrönen 2011) Näin sokerilisä happamiin marjoihin on ok

Mistä C-vitamiinia? Noin 80 % saadaan hedelmistä, marjoista ja kasviksista Marjoista hyviä lähteitä mustaherukka, lakka ja mansikka Hedelmistä appelsiini ja kiivi Kasviksista kaalit, lanttu, nauris, paprika sekä peruna Noin puolet askorbiinihaposta tuhoutuu kuumennettaessa

C-vitamiinin eli askorbiinihapon merkitys C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini ja antioksidantti, vaikuttaa positiivisesti immuunivasteeseen ja vammojen paranemiseen Parantaa kasvikunnan tuotteiden sisältämän non-hemiraudan imeytymistä mm. täysjyväviljavalmisteista C-vitamiinin puute aiheuttaa mm. väsymystä, infektioalttiutta ja ientulehduksia; vaikeasta puutoksesta keripukki

Kiisselissä C-vitamiinia mg/100g MANSIKKA  Tuote C-vitamiinia mg/100g Kiisselissä C-vitamiinia mg/100g Kotimainen mansikka 39-53 12,3  Ulkomainen mansikka 38-43  6,7 Nutrica 70 mg   Fineli 60 mg Senga Sengana* 48 mg Jonsok* 43 mg * S. Häkkinen 1999  

Ajattelemisen aihetta ruokapalveluille 1/2 Ulkomaisia marjoja täytyy kuumentaa +90 C asteessa vähintään kahden minuutin ajan Ulkomaisia marjoja käytettäessä marjat käytännössä keitetään kiisselipohjassa Kotimaisia marjoja ei tarvitse kuumentaa Analysoiduissa kiisselinäytteissä tuoreena kiisselipohjaan lisätyt mansikat säilyttivät C-vitamiinipitoisuutensa, mutta keitetyistä marjoista hävisi 40 % C-vitamiinista Altistustasoa ravinnon sisältämille torjunta-ainejäämille voidaan vähentää valitsemalla erityisesti Suomessa tuotettuja kasviksia, hedelmiä ja marjoja

Ajattelemisen aihetta ruokapalveluille 2/2 Päiväkotiruokailussa välipaloina ja jälkiruokina tarjottavat ulkomaiset hedelmät korvataan useammin kotimaisilla metsä- tai viljellyillä marjoilla Lapset tottuvat jo pienestä pitäen marjojen makuun Kotimaisia marjoja ei tarvitse turvallisuussyistä kuumentaa, jolloin hyödynnetään niiden sisältämä C-vitamiini ja muut suojaravintoaineet Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan marjojen säännöllisestä käytöstä voisi löytyä apua päiväkotien infektiokierteeseen sekä kroonisten kansantautien ehkäisyyn