YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www. metsakeskus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KONEIDEN JA KALUSTON HANKINTAMENON JAKSOTTAMINEN TILINPÄÄTÖKSESSÄ
Advertisements

Asuntosijoittaminen helpoksi
Marjut Bragge, Mari Hellman, Outi Karppanen
Tietoturvallisuuden huonetaulu
Yritysverotuksen ajankohtaiskatsaus Perheyritysten liitto
Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM
Asuintalovaraus ja rahastointimenettely
”Yrityskauppa myyjän ja ostajan näkökulmasta!”
Sinikka Hiidenmaa KHT Mikkelin Tilitoimisto Oy
VESIHUOLTOLAIN UUDISTUS
Metsätilan yhteisomistus
YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus
XXX yhteismetsä XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys
Yhteismetsä omistusratkaisuna
Talous Stepi ja Teemu. Taloudellinen vastuu PäPan kisoissa järjestäjillä tai piirillä –sovittava etukäteen piirin talouspäällikön kanssa Jos lippukunta.
Kuolinpesän omistusjärjestelyt
PEREHDYTYSAINEISTO 9/2014 LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT
Metsätilan sukupolvenvaihdos
PEREHDYTYSAINEISTO 4/2014 LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT
PEREHDYTYSAINEISTO 8/2014 LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT
Yhteismetsä tulevaisuuden omistusmuotona
Verotuksen perusteet IV, YE;HY;KY
TPO-oppilaitoskysely keväällä 2010 Toimintaympäristö ja talous Oppilaat Henkilöstö Opetustarjonta.
Metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos
Kokemuksia yhteismetsistä
1 EU:n puutavara-asetus Suomessa – Mitä, kuka, miksi ja miten? Metsäekonomistiklubin EUTR-seminaari Helsingissä , Marko Lehtosalo.
Näkökulmia vapaaehtoistoiminnan verotukseen Matti Merisalo Verohallinto
Metsätilan arvon määritys
Kuolinpesästä omaan omistukseen
Minkä arvoinen metsäni on?
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
YRITYSVEROTUS NYT JA TULEVAISUUDESSA
Verotuksen perusteet - Johdanto
Verotuksen perusteet VI, Osakeyhtiön varojenjaon verotus
Kuntien valtionavut ja valtionosuusjärjestelmä
Vakka-suomen sanomain kuntayhtymä toimintojen yhtiöittäminen
Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme.
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan asialla
Metsänomistajan verosuunnittelua
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
Perhemetsä 3G -hanke K ari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi.
Tilinpäätös 2004.
PUOLANGAN RHY Hirvenmetsästys Metsästys 2012 Pyyntiluvat 109 kpl (149 hirveä) Riistakeskuksen suositus, vasaverotus 53 % Aikuisehto, 2 luvansaajalla,
Verotuksen perusteet - johdanto
Vesialueiden yhdistäminen
1.Alkeiskurssi 3 krt, maanantai, tiistai ja keskiviikko klo Kurssi antaa edellytykset aloittaa golfharrastus ja suorittaa GreenCard Seuran.
Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään
Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus.
Vero-osion rakenne AiheMateriaaliTehtävät Välittömän verotuksen periaatteet s Yksityisliikkeen verotus Elinkeinotoiminnan verotettavan tulon laskenta.
Yhteiset alueet ja osuudet niihin Aune Rummukainen Kevät 2013.
Kalastuksenvalvojan kelpoisuusvaatimukset ja hyväksymismenettely - keskeiset asiat Kalatalouden Keskusliitto.
Kuluttajatarvitsee pankkia Kuluttaja tarvitsee pankkia s
Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus omaisuuden suojan kannalta
19 Yritys tavoittelee voittoa s
18 Yrittäminen alkaa ideasta s
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Elinkeinoverolaki tiivistelmä /ks
Metsätilakauppa Helsinki
Tekijänoikeudet.
Likviditeettiriskit.
SPV- ja metsätalouden kannattavuus
Sisäinen laskentatoimi
Vero-osion rakenne Aihe Materiaali Tehtävät
Vero-osion rakenne Aihe Materiaali Tehtävät
Vero-osion rakenne 1. lähiopetustunti 2. etänä 3. lähiopetustunti
Vero-osion rakenne 1. lähiopetustunti 2. etänä 3. lähiopetustunti
Liiketoimintamahdollisuu- det yhteismetsissä
Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys
Liittyminen olemassa olevaan yhteismetsään, Yhteismetsien yhdistyminen, yhteismetsän purkaminen Suomen Yhteismetsäpäivät 2019, Oulu Kari Tuppurainen.
YHTEENSOVITTAMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA
Esityksen transkriptio:

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www. metsakeskus YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Mikä on yhteismetsä? Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat Osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka on oikeushenkilö Osakkaat eivät vastuussa osakaskunnan sitoumuksista

Perustietoa yhteismetsistä Vanhimmat yhteismetsät perustettu v. 1887 Yhteismetsiä nykyisin n. 275 kpl, osakkaita lähes 25 000 Yhteismetsiä n. 576 000 ha eli n. 4,5 % yksityismetsien pinta-alasta Koko vaihtelee alle 20 ha - 90 000 ha Isoimmat yhteismetsät Pohjois-Suomessa Suosio lisääntyy jatkuvasti

Hallintomalli Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta Isoilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet Tilintarkastaja (ei pakollinen pienissä yhteismetsissä) Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä Keskeiset säädökset ja asiakirjat: Yhteismetsälaki 109/2003 Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Ohjesääntö Metsäsuunnitelma

Miksi yhteiskunta suosii? Yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelman mukaan → tasainen toimintamalli Tasainen työllistävyys Tasaiset verotulot yhteiskunnalle hyvä asia Yhteismetsät tuottavia ja niiden kannattavuus hyvä, vaikka sijaitsevat keskim. heikommilla maapohjilla Estää metsänomistuksen pirstoutumista

Yhteismetsän vahvuudet Hyvä metsien hoito + tasainen ja jatkuva tuotto Suuruuden ekonomia toimii → parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset Metsien säilyminen eheänä kokonaisuutena – myös sukupolvenvaihdoksessa Perustaminen ja liittyminen hyvin edullista Omistamisen vaivattomuus Yhteismetsän tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Helppo ja kohtuullisen turvallinen sijoitusmahdollisuus Alhaisempi tuloverotus (28 % vs. 30 - 32 %)

Yhteismetsän heikkoudet Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa Hallintokustannukset + hallintomallin haasteellisuus Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset Oma äänivalta riippuu osuuden koosta + äänileikkuri Yhteismetsäosuuden kaupasta ei synny metsävähennysoikeutta

Erityispiirteitä Kirjanpito- ja tilintarkastus lailla säädellysti Osuudet ovat vapaasti myytävissä tai pantattavissa, mutta osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus Osuuksilla voi olla ohjesäännössä luovutusrajoitus, jolla estetään liian pienien yhteismetsäosuuksien muodostuminen Osakaskunnan äänestyspäätöksissä on äänileikkuri, joka turvaa pienosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa Sopimuspohjaisen yhteismetsän voi purkaa tai osuutta vastaavan maa-alueen erottaa, jos osakaskunta puoltaa ¾ enemmistöpäätöksellä - mutta omaa metsäaluetta ei käytännössä voi sellaisenaan saada takaisin

Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa Normaali pääomatuloverotus 28 %:n verokannalla Metsävähennys ja menovaraus käytössä Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa Alv-ilmoitukset tehtävä Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia

Yhteismetsän ohjesääntö YML 16 §:ssä säädetään ohjesäännön sisällöstä Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset yhteismetsän toiminnan järjestämisestä Malliohjesääntö on hyvä ja suositeltava käytettäväksi Malliohjesääntö löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi

Miten pääsee osakkaaksi? Perustamalla oman yhteismetsän Liittämällä metsänsä (tai sen osan!) johonkin olemassa olevaan yhteismetsään, jolloin saa yhteismetsäosuuksia liitetyn alueen arvoa vastaavan määrän Ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia Ostamalla tilan, johon kuuluu yhteismetsäosuus

Kenelle yhteismetsä sopii? Vaivatonta, mutta tuottavaa metsänomistusta arvostavalle Sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle Suvulle, joka haluaa metsien pysyvän yhtenäisinä ”Suurmetsänomistajaksi” haluavalle Metsien pirstoutumisen estämistä haluavalle Yhteisöllisyyttä haluavalle Ammattimaista metsätalouden harjoittamista haluavalle