Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys

Esitys aiheesta: "Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys
Marja Kokkonen MMM/Luonnonvaraosasto Oulu

2 Suomen omintakeinen metsäkiinteistöjen omistusmuoto, joka on palvellut yhteiskunnallisia tarpeita vuodesta 1886 saakka ja palvelee edelleen - Metsälaki Yhteismetsälaki 184/ Asutusyhteismetsälaki 356/ Yhteismetsälaki 485/ Yhteismetsälaki 109/2003

3 Yhteismetsien jaottelua
Isojakoyhteismetsä Asutusyhteismetsä Porotilallisten yhteismetsä Tilusjärjestely-yhteismetsä Suvun yhteismetsä Sijoittajien yhteismetsä

4 Isojakoyhteismetsä Perustettiin pääosin valtion maista ns. liikamaista
Perusteena: - vähentää metsänhävitystä (hyväksytty suunnitelma) - lisätä metsänomistajien yhteistyötä - turvata kasvavan metsäteollisuuden tarpeita - lisätä hyvää metsänhoitoa ja osakkaiden toimeentuloa Pääosa Pohjois-Suomen isoista yhteismetsistä

5 Asutus- ja porotilayhteismetsä, tilusjärjestely-yhteismetsä
Maa- ja porotilojen elinkelpoisuuden tueksi Kaikille ei ollut antaa riittävästi omaa metsää, tilusjärjestelyissä ei tarvetta saada omaa palstaa Mahdollisti suunnitelmallisen käytön ja valvonnan Perustettiin valtion maista ja luovutetuista tai ostetuista/lunastetuista muiden maanomistajien maista Torpparilaki 135/1918, Lex Kallio 278/1922, Maanhankintalaki 396/1945, porotaloutta koskeva ls, tilusjärjestelyä koskeva ls,

6 Viimeisten 30 vuoden muutosvoimia
Tila- ja omistajarakenteen muutosten myötä tukimetsän merkitys vähentynyt Osuus kiinteänä osana kiinteistöä haittasi toiminnan kehittämistä ja pirstoi omistusta Metsäpoliittisia tarpeita > hyvinvointia metsistä Kestävän metsänhoidon edistäminen Tilojen pirstoutumisen estäminen Sujuvat sukupolvenvaihdokset Helppo omistaminen Yksityismetsäntalouden kannattavuuden parantaminen ja puumarkkinoiden toimivuus Vanhojen ennakkoluulojen poistamistarve

7 Suvun yhteismetsät ja sijoittajien yhteismetsät
Muutosvoimat johtivat uuteen yhteismetsämetsälakiin 109/2003 ja muutokseen 1497/2007) Vähennettiin sääntelyä, edistettiin uusien yhteismetsien perustamista ja uusien osakkaiden liittymistä yhteismetsiin Suurimmat muutokset osuuksien myyntimahdollisuus (tietyin rajoituksin pirstoutumisen estämiseksi; haamutilat), sopiminen yhteismetsään liitettävän alueen yhteismetsä- osuuden suuruudesta, yhteismetsien yhdistäminen sopimalla V mahdollistettiin yhteismetsän jakaminen yksittäisiksi kiinteistöiksi (2/3 äänten enemmistö, jos ohjesäännössä) ja osakaskunnan ostamien tilojen jättäminen liittämättä yhteismetsään kun on kyseessä kiinteistömuodostamislain (554/1995) mukainen yhteismetsä) Vastaavasti muutoksia kiinteistönmuodostamislaissa 554/1995, muut /2003

8 Halu edistää yhteismetsätoimintaa näkyy myös
Verotus Verouudistuksessa v pinta-alaverotuksesta pääomaverotukseen; yhteismetsiä aletaan verottamaan osakkaiden sijaan V pääomaverotus ja yhteisöverotus eroavat tasossa > johtanut nykyiseen eroon, jossa yhteismetsillä 3,5-6 %:n veroetu muihin yksityismetsänomistajiin Metsävähennys, metsävaraus ja –tuhovaraus Ei varainsiirtoveroa, kun liittää kiinteistönsä osaksi yhteismetsää Maanmittausmaksut Valtion varoin muodostaminen ja liittäminen

9 Onko yhteiskunnan tavoitteita saavutettu?
Pinta-alan kehitys V yhteensä ha ja 137 kpl V yhteensä ha ja 460 kpl; 6% yksityismetsien pinta-alasta Keskikoko ja mediaanikoko pienentyneet Metsät hyvässä metsänhoidollisessa tilassa Monimuotoisuuden edistäminen tehokkaasti toteutettavissa Puuston määrä ja hakkuumäärät yli vastaavan boniteetin muiden omistajien maiden Infra kunnossa

10 Onko yhteiskunnan tavoitteita saavutettu?
Yhteisöllisyys ja virkistyskäyttö monissa muodoissa

11 Miten eteenpäin? Perusteet ovat kunnossa ja yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan Kansallinen metsästrategia 2025:n päivityksen muotoilut (VN ) - Metsätila- ja omistusrakennetta parantavat toimet tukevat metsän- omistajien päätöksentekoa ja metsien kestävää hyödyntämistä - Edistetään tilusjärjestelyjä ja uusien yhteismetsien perustamista ja vanhojen laajentamista Aktiivisuutta viestinnässä ja koulutuksessa kaikkien toimijoiden taholta koon kasvattaminen keskeistä Omistusmuodon elettävä ajassa muistaen samalla erityisyytensä perusteet

12