Oman äidinkielen opetus: tosiasioita ja visioita Seminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa 29.1.2010 Sirkku Latomaa Tampereen yliopisto

Esityksen rakenne katsaus Eurooppaan: opetuksen asema ja rahoitusperusta Suomen tilanne julkilausutut tavoitteet ja kehittämistoimet pohdittavaksi neljä asiaa tehtävänanto: ”Mikä on polttavin ongelma?”

Kielen asema eurooppalaisissa kouluissa (Valeur 2007) A. kieli on koulun opetuskieli yksikielinen opetus: opetusta vain omalla äidinkielellä kaksikielinen opetus: sekä oma äidinkieli että valtakieli opetuskielinä B. kieli on yksi opetussuunnitelman oppiaineista kieltä opetetaan äidinkielenä kieltä opetetaan vieraana kielenä

C. oman äidinkielen opetus on opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa D. kieli on osa monikulttuurista kasvatusta

Miten opetus resursoidaan? (Eurydice 2009)

Oma äidinkieli Suomessa opetus järjestetään julkisella rahoituksella opetus on opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa (OPS 2004-): "Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12 §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin." muutoksen seuraukset? opetusta vai kerhotoimintaa?

Virallinen tavoite nyt julkilausutun politiikan tavoite: ”Maahanmuuttopolitiikan peruslinjauksiin kuuluu Suomessa, että maahanmuuttajat voivat ylläpitää omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan. Maahanmuuttajan omalla äidinkielellä ja kulttuurilla nähdään olevan tärkeä merkitys heidän oman kotoutumisensa kannalta ja toisaalta myös omaa kulttuuriamme rikastuttavana tekijänä.” (OPM 2009: 12-13.)

Ja miten se toteutetaan? Kehittämistavoite: ”Tuetaan oman äidinkielen opetuksen järjestämistä kehittämällä lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää.” (OPM 2009: 18.)

Pohdittavaksi 1: aseman muutos takaisin opetussuunnitelman sisälle arvosana todistukseen oma äidinkieli vai vieras kieli? jos vieras kieli, A1-kieli (kuten S2-opettajien yhdistys ehdottaa) vai valinnaiskieli? voiko kaikkia kieliä opettaa vieraana kielenä? jos ei, syntyykö kielten hierarkia? voiko olla kaksi rinnakkaista järjestelmää: osa kielistä äidinkielinä, osa vieraina kielinä?

Pohdittavaksi 2: resursoinnin kohdentaminen eri-ikäisten lasten tarpeet erilaiset: varhaiskasvatus, esiopetus, ala-aste vs. muut vasta maahan tulleet vs. toinen sukupolvi jos jonkin ryhmän opetusta vahvistetaan, otetaanko se pois muilta? niukkojen ja niukkenevien voimavarojen uudelleenjako? vai lisärahoitusta perusteltuihin lisätarpeisiin? oman äidinkielen opetuksella välineellinen vai itseisarvo? (vrt. romani)

Pohdittavaksi 3: monikielinen koulu mitä muutoksia voisi tehdä nykyisessä tilanteessa? oman äidinkielen opetuksen aikatauluttaminen: mallia kaikille hyvistä käytänteistä (tuntien palkittaminen ym.) kielten tilastointi ei mekaanista ja hallinnollista, vaan myönteistä osaamisen esille saamista: ”Hienoa, saimme taas uuden kielen kouluumme!” myönteisen ilmapiirin varmistaminen kaikin tavoin: vanhemmat avainasemassa

kaikki kielet ovat tärkeitä, asemalla ei väliä kielet esille ja näkyviin koulun käytänteisiin koulun monet kielet arkinen asia mutta samalla arvokasta lisää (”positively plurilingual”) kaikilla mahdollisuus oppia kaikkia kieliä kaikilla mahdollisuus opettaa omaa kieltään kielten osaaminen esille kielipassiin (arabia, suomi, englanti…)

Pohdittavaksi 4: kielten ja oppilaiden tasa-arvo miten saataisiin kaikille mahdollisuus oman äidinkielen opetukseen? saman kunnan sisällä samalla seudulla valtakunnallisesti opetus keskitetään johonkin kouluun / joihinkin kouluihin nykyistä vahvemmin osaamiskeskittymä -> resursointi, kehittäminen

etäopetus (useita hankkeita) Victorian School of Languages (Australia): pitkät perinteet kielten opetuksessa: lähiopetusta ja etäopetusta koulun ulkopuolella hankittu osaaminen pitäisi voida tunnistaa ja tunnustaa: koulun sisällä (Iso-Britannia, Hollanti, Saksa) Language Ladder

Mitä seuraavaksi? lausunto tuntijakotyöryhmälle? opetusministerin puheille? kirjoitukset lehtiin? tämän päivän ideariihen tulokset?

Lähteitä Eurydice 2009. Integrating Immigrant Children into Schools in Europe: Measures to foster communication with immigrant families and heritage language teaching for immigrant children. Eurydice, Brussels. McPake, Joanna & Tinsley, Teresa & Broeder, Peter & Mijares, Laura &, Latomaa, Sirkku & Martyniuk, Waldemar 2007. Valuing All Languages in Europe. European Centre for Modern Languages, Graz. OPM 2009. Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 48. Opetusministeriö, Helsinki.