Tuija Rasinen, Jyväskylän kaupunki

Esitys aiheesta: "Tuija Rasinen, Jyväskylän kaupunki"— Esityksen transkriptio:

1 Tuija Rasinen, Jyväskylän kaupunki
CLIL tuli taloon Vieraskielisen opetuksen politiikat ja koulun toimintakulttuurin muotoutuminen Tuija Rasinen, Jyväskylän kaupunki Jyväskylän yliopisto

2 1. näytös: Brysselin tuulet
Tapahtumapaikat: Yhdentyvä Eurooppa, Suomi kansainvälinen yhteistyö laajentuu, Suomi hakee EU-jäsenyyttä→ vauhdittaa opetusalan lainsäädäntömuutoksia lainsäädäntö mahdollistaa vieraskielisen opetuksen toteuttamisen peruskoulussa ja lukiossa kielitaidon taso- ja monipuolisuusvaatimukset lisääntyvät odotukset vieraskielisen opetuksen toteuttamisen monimuotoistamiseen

3 2. näytös: Herääminen Tapahtumapaikka: Perusopetuksen koulu (lk 1-6) Mukana: toimintatavat ja historia: kehittämisen ilmapiiri, asennoituminen uuteen, painotukset henkilöstö: vahvuudet, osaaminen, innostus johtaminen: rehtori, paikallinen opetus-/sivistyshallinto oppilaat oppilaiden vanhemmat toimintaympäristö, muut toimijat opetussuunnitelmat

4 3.näytös: Uudet tuulet puhaltavat
Tapahtumapaikka: kunta, koulujärjestelmä, koulu koulun ja kotien välinen yhteistyö tiivistyy kodit aktiivisemmin mukaan koulujen kehittämiseen→ kotien (vanhempien) vaatimukset ja odotukset kasvavat koulujen odotetaan profiloituvan paikallinen opetushallinto kannustaa ja resursoi kehittämään ja erottumaan muista→”lippulaivakoulut” (valtakunnallisestikin) koulun johdon voimakas tuki kehittämistyöhön koulun opetushenkilöstön rekrytointilinjaus yliopisto ja koulu(t) konkreettiseen yhteistyöhön

5 4. näytös: Vieraskielinen opetus myötätuulessa
Tapahtumapaikka: koulu innostuneita opettajia ja mahdollisuus pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen kotipaikkakunnalla Jyväskylässä resursointia myös oppimateriaalihankintoihin ja natiiviopettajan palkkaamiseen kodit tukevat ja arvostavat englanninkielistä opetusta asuinalueella ”kieliorientaatiota” (opiskelijaperheet, akateemiset perheet, kielipainotuksia alueen päiväkodeissa). Asuinalueella tapahtuva yhteistyö syvenee.

6 Edelleen myötätuulessa
vieraat kielet mukana päiväkotien toiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa→ osaavia ja innokkaita koulutulokkaita luokanopettajakoulutuksen opetusharjoittelu- ja opiskelujaksot koululla tuovat tuoreita ideoita ja menetelmiä↔ opettajien asiantuntijuuden arvostus hankkeet aktivoivat: KIMMOKE-hanke ja Lingua- sekä Comenius-hankkeet kouluun saadaan rekrytoitua CLIL-orientoituneita opettajia

7 5. näytös: Ristiaallokkoa
Tapahtumapaikka: koulu kehittyy ”kahden kerroksen väkeä”-ilmapiiri =>vaikuttaa henkilöstön, oppilaiden ja vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön kehittämisväsymys ja CLIL-opetuksen vaativuus painavat CLIL-opetuksen ”honeymoon” on ohi, opetus- arki on rankkaa ja arvostustakin koetellaan CLIL-jatkumo yläkouluun takertelee taloustilanne heikkenee→resurssit kehittämiseen (”ylimääräiseen”) vajenevat

8 6. näytös: Tienhaarassa Tapahtumapaikka: koulu
henkilöstöllä pohdinnan aika enemmistön päätös: kaikki koulun yleisopetuksen oppilaat saavat sekä suomenkielistä että englanninkielistä opetusta, mahdollisimman tasavertaisesti ei oppilaiden valikoitumista, CLIL-tunnit järjestellään opettajien välisellä työnjaolla CLIL-jatkumoa yläkouluun elvytetään ns. kansainväliset luokat siirtyivät kouluun kunnan kouluverkon tiivistämisen yhteydessä

9 7.näytös: Vieraskielisen opetuksen kehittämishankkeesta koulun CLIL-toimintakulttuuriksi
Tapahtumapaikka: kunta, koulu CLIL tuli ja jäi taloon (1991-). Nykyään koulussa lähes täysin englannin kielellä opiskelevat luokat sekä kahdella kielellä – suomi ja englanti-opiskelevat luokat CLIL jatkuu yläkoulussa, johon oppilaat pääsääntöisesti siirtyvät kunnassa IB-lukio

10 Kiitos Tuija Rasinen, KT, Jyväskylän kaupunki tuija. rasinen@jkl
Kiitos Tuija Rasinen, KT, Jyväskylän kaupunki puh