Lähde- ja kohdekielen yhtäläisyyksien ja erojen vaikutus vironkielisten oppijoiden suomen oppimiseen Esitelmä Suomi toisena kielenä ja monikielisyys – konferensissa Jyväskylässä Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Taustaa Tilastokeskuksen mukaan ( Viron kansalaisia Suomessahttp:// vuonna vuonna Vironkielisten oppilaitten määrä suomalaisissa kouluissa on viime vuosina lisääntynyt

Tavoite Tavoitteena kiinnittää huomiota joihinkin vironkielisten suomen oppimiseen liittyviin tekijöihin Poimintoja kahdesta tutkimuksesta Kaivapalu 2005 Kaivapalu 2007 Lähestymistapa ei ole pelkästään kontrastiivinen

Toisen kielen omaksuminen Kohdekielen järjestelmä Lähdekielen ja muiden aikaisemmin opittujen kielten vaikutus Oppijan kokemukset ja käsitykset kielten oppimisesta lähde- ja kohdekielen samanlaisuudesta ja erilaisuudesta Opiskeluasenne ja motivaatio Prosessointistrategiat

Kohdekielen järjestelmä Suomi on vironkielisille oppijoille läheinen sukukieli Rakenteellisesti, leksikaalisesti ja funktionaalisesti paljolti samankaltainen Lähdekielen vaikutus kohdekielen oppimisprosessissa huomattavasti enemmän mukana kuin etäisempien kielten opiskelussa

Lähdekielen vaikutus Positiivinen – lähdekielen mallin soveltaminen johtaa kohdekielessäkin hyväksyttävään tulokseen Negatiivinen – lähdekielen malli johtaa oppijan harhaan Mielestäni on kummallista, että äidinkielen vaikutus niin usein ja niin yleisesti koetaan negatiivisena ja pahana asiana vieraan kielen oppimisessa. Ikään kuin äidinkieli olisi sellainen asia, jonka voisi halutessaan työntää pois ja josta voisi tarpeen mukaan irrottautua. Äidinkielestä voi olla haittaa, mutta näkemykseni mukaan siitä voi olla myös hyötyä vieraan kielen oppimisessa. Jos halutaan korostaa ainoastaan äidinkielen negatiivisia vaikutuksia vieraan kielen oppimiseen, ei välttämättä tulla ajatelleeksi, millaista vieraan kielen oppiminen olisi, jos oppijalla ei olisi minkään kielen äidinkielistä kielioppia käytettävänään.

Lähdekielen negatiivinen vaikutus Melko kattavasti tutkimusta varsinkin kontrastiivisen kielentutkimuksen ja virheanalyysin viitekehyksessä Lähivertailuja 1-18 Koponen, Eino 1997: Mikä on suomen kielessä virolaiselle vaikeaa. Soome keele aineraamat. Tallinn: Eesti Vabariigi Haridusministeerium, 10-15

Lähdekielen positiivinen vaikutus Vironkielinen oppija osaa äidinkielensä pohjalta jo valmiiksi monia asioita suomen kielestä Nähtävämpiä samankaltaisuuksia huomataan sanastossa. Täytyy myöntää, että minäkin katsoin aikoinaan suomen kanavia televisiosta ja sitä kautta se kielen „opiskelu“ alkoi. Vähitellen aloin ymmärtää jotain, koska jotkut sanoista olivat tuttuja ja kontekstin avulla tuli asian perusidea selväksi. Sehän on auttanut lähinnä ymmärtämiseen, jolloin konteksti on ympärillä, tekstin tuottamisessa se ei ole enää näin isoksi eduksi. Viron kielen pohjalta on helpompaa opiskella suomen kielen taivutusta, sillä taivutussäännöt ja taivuttaminen ilmiönä ovat jo ennestään tuttuja.

Lähdekielen vaikutus taivutustuloksissa

Oppijan kokemukset ja käsitykset Lähde- ja kohdekielen kontrastiivisuus toteutuu kielenoppijan kognitiivisessa järjestelmässä oppijan tietona, kokemuksena, tulkintana, ennusteena tulevasta (Sajavaara 1999). laine laineja laineista ei laineista laineista. laineista, tämän sanan kohdalla mä oletan, että se tarkoittaa lainetta ja sitten ja sitten laintest olisi elatiivi, mä teen siis elatiivin viron kielen mukaan: laineista. virossa monikon elatiivissa kolme norminmukaista rinnakkaismuotoa laine/te/st lain/te/st laine/i/st

Opiskeluasenne ja motivaatio Opintojen alkuvaiheessa liiankin rento: kaikki virolaisethan osaavat suomea Epävarmuusvaihe: ei tiedetä, missä lähdekielen mallista on apua ja missä se johtaa harhaan, eikä uskalleta hyödyntää lähdekielen mallia K: vieras. vier- odotapas. Se voisi olla võõras, se on vähän samankaltainen. En tiedä, häviääkö tämä -s vai ei. Mutta mikä muoto se esimerkiksi olisi, jos sanon vieraita? A.K: Ihan oikea muoto. K: Mutta siis ee minä ajattelin jo alkupuolella näin, mutta silloin olen kuitenkin kaikki väärin tehnyt. vieraita, vieraissa vieraista. Tietoisuuden lisääntyminen: lähde- ja kohdekielen järjestelmät eivät enää sekoitu

Prosessointistrategiat Vironkieliset oppijat ovat alttiita hyödyntämään lähdekielen analogiaa kangas, tämä on viron kielen kaltainen. kangaitakangastest kangai- kangista ei kangaista kangas vironkielinen sana kango- kangoia kanga- kan/goi/sse kangas kangaista kangoista

Tietoisuuden kehittäminen Vierasta kieltä opiskellessa on vaikeaa tajuta vain joidenkin asioiden sujuvan kuten äidinkielessä ja samalla muistaa pitää silmällä erilaisuuksia kielten välillä. E.: herne on... hernes se ei olehan? A.K.: Miksi luulet, että ei ole? E.: Sillä se pettää. A.K.: Eikö voi olla niin samanlaista? E.: Ei voi. Kontrastiivinen metalingvistinen tietoisuus on siis ensisijaisen tärkeää: se auttaa eteenpäin hankalissa vaiheissa tuomalla korostetusti esiin lähdekielestä poikkeavia kohdekielen ilmiöitä ja kiinnittämällä niihin huomiota (Sajavaara 2006).

Lähteitä Kaivapalu, A Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Kaivapalu, A Äidinkieli vieraiden kielten opiskelussa – etu vai haitta? Teoksessa Salo, O.-P., Nikula, T. & Kalaja, P. (toim.) Kieli oppimisessa - Language in Learning. AFinLAn vuosikirja 65. Jyväskylä: AFinLA, 289–309. Martin, M Suomi ja viro oppijan mielessä. Näkökulmia taivutusmuotojen prosessointiin. Teoksessa Kaivapalu, A. & Pruuli, K. (toim.), Lähivertailuja 17, 43–60. Jyväskylä Studies in Humanities 53. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Sajavaara, K Kontrastiivinen kielentutkimus ja virheanalyysi. Teoksessa Sajavaara, K. & Piirainen-Marsh, A. (toim.) Kielenoppimisen kysymyksiä. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto,103–128. Sajavaara, K Kontrastiivinen analyysi, transfer ja toisen kielen oppiminen. Teoksessa Kaivapalu, A. & Pruuli, K. (toim.), Lähivertailuja 17, 43–60. Jyväskylä Studies in Humanities 53. Jyväskylä: University of Jyväskylä.