Kannabiksen viihdekäyttö. Miten tehdä laadukasta kannabistyötä? Päihdetyö muuttuu – vai muuttuuko? Kuopio 14.11.2013 Janne Paananen Vs. toiminnanjohtaja YAD Youth Against Drugs ry

YAD Youth Against Drugs ry 1988 perustettu valtakunnallinen nuorten vapaaehtoisjärjestö tavoitteena on ehkäistä huumausaineiden käyttöä sekä vähentää niistä ja muista päihteistä aiheutuvia haittoja YAD:n osaaminen koostuu nuorten, toipuvien käyttäjien ja ammattilaisten asiantuntijuuksista.

Haitatonta päihdettä EI ole Me kaikki tiedetään kannabiksen lääketieteelliset haitat. Me näemme niitä meidän duuneissa ja varsinkin luemme lehdistä, esitteistä, flyeireistä. Nuoretkin tietää kannabiksen haitat tai ainakin sen, että jotain tässä on miksi sanotaan, että tätä ei pitäisi käyttää. Joten pohditaan tänään hieman sitä, että miksi sitä käytetään.

Brittitutkimus vuodelta 2010 Brittitutkimus vuodelta 2010. Ihminen ei ole mitenkään kauhean rationaalinen otus. Tässä salissa istuvista varmasti suurin osa käyttää alkoholia. Tiedämme sen haitat, mutta silti käytämme. Miksi? Sitä on jokaisen meistä ihan hyvä silloin tällöin miettiä. Aivan yhtä lailla kannabiksen ja huumeiden käyttämiseen on jokin syy. Kukaan ei pakota ketään kokeilemaan. No kun niihin jää koukkuun. Mielikuva koukkuun jäämisestä on valtavan harhaanjohtava. En halua vähätellä riippuvuuden syntymistä, mutta tupakka, kahvi, alkoholi aiheuttaa enemmän fyysistä riippuvuutta kuin kannabis.

THL:n sivuilta. Itse tutkimus on 90-luvulta THL:n sivuilta. Itse tutkimus on 90-luvulta. Kuinka hyvin tässä tutkimuksessa otetaan kantaa kannabiskulttuuriin ihastuminen ja kannabiksen sosiaalinen riippuvuus. Addiktiopotentiaalia määriteltäessä arvioidaan: Kuinka vaikea käyttäjän on lopettaa? Miten yleistä on retkahdus eli päihteen käytön aloittaminen uudellen raitistumisen jälkeen. Riippuvuuteen päätyvien käyttäjien osuus kaikista käyttäjistä. Käyttäjien oma arvio aineen tarpeestaan. Sellaisten käyttäjien osuus, jotka jatkavat, vaikka ovat kokeneet käytön haittoja. Vierotusoireiden voimakkuudella mitataan niiden ankaruutta ja yleisyyttä. Sieto tarkoittaa paljonko käyttöä pitää lisätä, jotta aineen kasvanut himo tyydyttyisi; mille tasolle käyttö mahdollisesti vakiintuu. Vahvistus tarkoittaa mekanismia, jolla päihde synnyttää tarpeen ottaa sitä yhä uudelleen ja  sekä asettamaan sen  muiden aineiden edelle. Päihdyttävyys liittyy riippuvuuteen ja aineen käytöstä koituviin vahinkoihin, vaikka sitä ei pidetäkään riippuvuuden itsenäisenä mittarina.

Humaanimpaa kannabispolitiikkaa? Monipuolisempaa, realistisempaa valistusta Anonyymit matalan kynnyksen palvelut vähentäjille / lopettajille Huomautusmenettely sakkojen sijaan Ei pelottelua, ei valheita vaan tutkimukseen pohjautuvaa asiallista tietoa. Keskustelua ja osallistavia menetelmiä, pitkäkestoisuutta. www.yad.fi/myssy

91 % 87 % 79 % Kouluterveystutkimus 2013. Kuinka moni on vastannut kieltävästi kysyttäessä ”onko kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran”. Ylin luku on peruskoulu, keskimmäinen lukio ja alin ammatilliset oppilaitokset. Kaikkein tärkeintä meidän on ehkäistä nuorten kokeilua ja käyttöä.

Keskimäärin jokaisessa luokassa on pari kaveria, jotka ovat kokeilleet!

25-34 vuotiaista miehistä 44% on kokeillut kannabista. 18 000 käyttää kuukausittain

Leimaaminen ja syrjäyttäminen eivät toimi hyvässä päihdekasvatuksessa Leimaaminen ja syrjäyttäminen eivät toimi hyvässä päihdekasvatuksessa. THL: Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2010.

40 000-60 000 on kokeillut joskus kotikasvatusta. Herbalisoituminen Ylivoimaisesti suurin osa poliisin haaviin jääneistä kotikasvattajista on kasvattanut 1-4 kasvia. 40 000-60 000 on kokeillut joskus kotikasvatusta.

Kannabiksen kasvattajista… On palkkatyössä 37% On yrittäjä 6% On opiskelija 29% On työtön 16% Muu 10% Ei vastaa 2% Kukkaa pukkaa –julkaisusta (Pekka Hakkarainen, Jussi Perälä, Leena Metso). Uusi aineisto on kerätty ja sitä analysoidaan parhaillaan. Huomioi: kyselyyn vastanneet ovat aktiivisia pienkasvattajia.

YAD Youth Against Drugs ry Pidä viikon tai parin taukoja käyttökertojen välillä Käytä vain tutussa ja turvallisessa seurassa Vältä synteettisiä kannabistuotteita Höyrystämällä, juomalla tai syömällä vältät polttamiseen liittyvät terveyshaitat Älä käytä sekaisin muita päihteitä Kannattaako kannabista sotkea tupakkaan? Filtterin käyttö? Koska niin moni kokeilee ja käyttää, tulee haittojen vähentämisen näkökulma tulee pitää myös mukana. - Janne Paananen, YAD ry -

Miksi kannabis? Se on hauskaa Se rentouttaa Se synnyttää luovuutta Musiikki kuulostaa paremmalta Se on sosiaalista Se on halpaa Ei tule krapulaa Se on ”coolia” ”Siihen ei jää koukkuun” Lääkkeeksi Miksi kannabis?

KOKEILU KÄYTTÖ ONGELMA Suurin osa kannabiksen kokeiluista jää kokeiluiksi. KÄYTTÖ Hyvin paljon kannabiksen käytöstä sijoittuu tiettyyn elämänvaiheeseen ja muuttuu harvoin tapahtuvaksi satunnaiskäytöksi. ONGELMA Arvioidaan, että joka kymmenennelle kannabiksen käyttäjälle tulee ongelmia.

”Omaan rastat ja pukeudun ehkä toisten mielestä omituisesti (voisi sanoa "hippimäisesti") ja myönnän käyttäväni kannabista toisinaan vapaa-ajallani. Olen siis myös 24-vuotias ja opiskelen ammattikorkeakoulussa, jonne suuntasin lukion ja armeijan jälkeen. Ammattikorkeakoulussamme alkoi vahva ja näyttävä kampanja kannabiksen poistamiseksi kampukseltamme. Ikävää oli se, että kaikki "potentiaalisen näköiset" poimittiin tarkastettavaksi. Vaikka olen hoitanut aina kouluni hyvin ja toiminut koulumme opiskelija yhdistyksen puheenjohtajana etc. minut leimattiin narkomaaniksi opettajien ja lopulta luokkatoverieni johdosta, ilman konkreettista näyttöä, vain sanaa sanaa vastaan. Minulle annettiin vaihtoehdot, että en saa jatkaa koulussa, jos en suostu käymään kolmen kuukauden ajan kerran viikkoon pissi-testeissä ja päihdevalistuksessa. Yritin tästä asiasta keskustella, mutta opettajat, kampuksen johtaja ja terveydenhoitaja olivat sopineet keskenään pelisäännöistä neuvottelussamme ja tunsin, kuinka kaikki mitä suustani päästin käännettiin systemaattisesti minua vastaan. Lopulta en tiennyt enää mitä uskallan sanoa. Muutoin selvisin kunnialla tästä selkkauksesta, kävin antamassa puhtaita näytteitä, kuten kuuluikin ja kuuntelin imelän tädin tarinoita siitä, kuinka minun on parannettava elämänlaatuani, koska olen ihan turmiolla ja putoamassa yhteiskunnasta. Ainut ikävä asia, joka jäi oli hylkääminen. Minulla on vieläkin sama koulu kesken, mutta minulla ei ole enää yhtään ystävää luokallamme, sillä he käänsivät selkäni minulle lopullisesti, kun minut leimattiin narkomaaniksi ja sekakäyttäjäksi(kuulin jonkun käyttävän tätä termiäkin). Koulun loppuun saattaminen on ollut tämän jälkeen huomattavasti raskaampaa, mutta aioin silti selvitä, enkä lannistua muiden tuomitsevien katseiden edessä. Positiivisena, tunnollisena, avoimena ja sosiaalisena ihmisenä olen onneksi kuitenkin löytänyt keinoja suorittaa opintojani hyväksi lukuina erilaisissa projekteissa koulumme ulkopuolella. Ikävä vain, että nämä ominaisuudet eivät riitä yhteiskunnalle/kanssa ihmisille.”

Virittävä valistus ” Valistaja ei pistä ihmisiin tietoa ruiskulla vaan virittelee yhteisen keskustelun nuotiota ja katsoo, että polttopuuta riittää ja että se on hyvälaatuista. Nuotion ympärillä ihmiset käyttävät sitä omiin tarpeisiinsa, kuka paistaa makkaraa, kuka kuivaa sukkia.” Tämä on napattu suoraan THL:n sivuilta.

Kannabistyön kohderyhmät Alaikäiset (13-17) joilla ei ole kokeilua joilla on kokeilua tai käyttöä Aikuiset (18 -->) kannabiksen käyttäjät, joiden ongelmat liittyvät aineen laittomuuteen kannabiksen käyttäjät, joiden ongelmat liittyvät aineen käyttöön Tämä on yksi tapa jäsentää kohderyhmiä Yhtälailla voisimme jaotella näitä myös erilaisten käyttäjäprofiilien mukaan (ei käyttöä, kokeilijat, satunnais-/viihdekäyttäjät, ongelmakäyttäjät).

Alaikäiset, joilla ei ole kokeiluja Yleinen päihdekasvatus (elämäntaidot, itsetunnon kehittäminen, medialukutaito yms.) Realistinen & rehellinen kannabistietous Osallistavat menetelmät / keskustelu Ikäperustainen kohdentaminen (esimerkiksi 13-15v, 16-18v, aikuiset) Medialukutaito: mihin voi uskoa, miten arvioida eri tietolähteitä, miten suhtautua ristiriitaiseen tutkimustietoon. Meille ammattilaisillekin on haaste poimia relevantit tutkimustiedot esiin. Ja siinä onkin palloa heitettäväksi eteenpäin, että kuka arvioi eri tutkimustentulosten luotettavuuden? Mitä on realistinen kannabistietous? Sen myöntämistä, että moni on kokeillut, kukaan ei ole siihen kuollut. Jotkut saavat kannabiksen käytöstä hyvän olon. Mutta toisaalta myös kertoa riskeistä. Iän merkityksestä, persoonalliset taipumukset, mt-alttiudet. Kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä. Se on neutraalia, pohtivaa, monipuolista ja tietoisuutta lisäävää. Kuvassa on YAD:n Väitteitä päihteistä –kortit.

Alaikäiset, joilla on kokeiluja / käyttöä Kaikki edelliset Lisäksi Riskiehkäisynäkökulma Elämänhallintaa tukevat menetelmät / palvelut Puhutteluinterventio Tilanteen mukaan muut puuttumisen mallit Lastensuojeluilmoitus? Riskiehkäisy: taukoja käyttökertojen välillä, suun kautta tai höyrystämällä vältetään polttamisesta aiheutuvia haittoja. Vältä synteettistä kannabista. Käytä tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten kanssa. Vältä sekakäyttöä. Elämänhallinta: harrastukset, kerhot, tukiryhmiä (kouluilla)… tässä kohden avainasemassa ovat ne ihmiset, jotka kohtaavat suuren osan nuorista (nuorisotyöntekijät, opettajat ja koulun terveydenhuolto ja luonnollisesti vanhemmat). Puhutteluinterventio: paikan päällä on syyttäjä, poliisi, sosiaaliviranomainen ja vanhemmat. Jos ainoa ongelma on kannabiksen käyttö, muuten elämässä on kaikki ok, niin onhan tämä silloin nuorelle päräyttävä ja pysäyttävä kokemus. Hänen käyttönsä otetaan tosissaan. Mutta jos suurimmat ongelmat ovat oikeasti jossain muualla (perhesuhteissa, perheen alkoholin käytössä, mielenterveydessä, koulunkäynnissä = moniongelmaisuus), niin puhutteluinterventio ei ole riittävä toimenpide. Silloin tarvitaan muita puuttumisen ja avun malleja sekä mahdollisesti lastensuojeluilmoitusta.

Aikuiset käyttäjät, joiden ongelmat liittyvät lähinnä kannabiksen laittomuuteen Oma käyttö / pieni hallussapito --> huomautus tai syyttämättä jättäminen Syrjäytymisen ehkäisyn näkökulma Leimaamattomuusnäkökulma Itsearviointimenetelmiä oman käytön pohdintaan Koulutusta ja ennakkoluulojen purkamista käyttäjiä kohtaaville työntekijöille / aikuisille Onko meidän yhteiskunnalla varaa menettää opiskelevia / työssä käyviä kannabiksen satunnaiskäyttäjiä? Tämä on porukka, jolle tehokkain tapa ehkäistä haittoja voisi olla rangaistusten kohtuullistaminen / syyttämättä jättäminen.

Aikuiset käyttäjät, joiden ongelmat liittyvät kannabiksen käyttöön Anonyymit matalan kynnyksen hoito- ja neuvontapalvelut Lopettaja- / vähentäjäryhmiä (12 askelta tai muut ryhmät, nettiryhmät) Ja tietenkin tarvittaessa muut päihdehoidot, terapiat ja mielenterveyspalvelut

Bonuskohderyhmä: vanhemmat Keskustelkaa lasten kanssa kannabiksesta kun siihen tulee tilaisuus Uskalla puuttua käyttöön, mutta suhteuta reaktiot ongelmaan Mitä jos kysyisit ”Miltä se tuntui?” Keskustelkaa toisten vanhempien kanssa Luottamusta tarvitaan jos ongelmia tulee!

Lapseni jäi kiinni pilven polttamisesta. Mitä teen? Jos haen virallista apua, leimaan hänet käyttäjäksi. Jos puhun muiden vanhempien kanssa, minut leimataan huonoksi vanhemmaksi. Missä ovat anonyymit matalan kynnyksen palvelut? Missä on yhteisöllisyys, jossa autetaan ja tuetaan, ei leimata?

Ihmiset kokeilevat ja käyttävät kannabista samoista syistä kuin muitakin päihteitä, eivät tyhmyyttään. Kannabisvalistukseen ja –työhön tulee olla erilaisia materiaaleja ja menetelmiä eri kohderyhmille Muistetaan myös haittoja vähentävä näkökulma Ei leimata kaikkia kokeilijoita/käyttäjiä narkomaaneiksi

www.yad.fi www.kiinnostaakohuumeet.fi Kysyttävää? janne.paananen@yad.fi / 0400 234 317