SUUNNITELLAAN YHDESSÄ – PAIKALLISIA TUOTTEITA AMMATTIKEITTIÖÖN Marjat, hedelmät ja kasvikset Maija Rissanen Joensuu 2.4.2014.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Jaana Elo Alhaisen jalostusasteen valmistustoiminta Tuotteiden jalostus ja suoramyynti luomutiloilla Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto.
Advertisements

Lahti kansalliseksi ympäristökaupungiksi sekä edelläkävijäksi kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamisessa.
Kevät on se hankalaa kun jäät sulaa keväällä koemme todellista jääpulaa avantoa ei ole silloin missään minne mennä lämpimissään.
RUOAN JAKELU Tarjoilulinjasto. RUOAN JAKELU Tarjoilulinjasto.
RUOKATUOTANNON SUUNNITTELU
AB CHIPSTERS FOOD OY.
Kestävän kehityksen työkaluja
Lähiruokaa julkisen sektorin ruokapalveluissa
Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa
Unitutkimus.
Koukussa järvikalaan Esox lucius. Järvikalan käytön lisäämisen tavoitteena on  suomalaisen ruokakulttuurin syventäminen  kotimaisen kalan arvostuksen.
JUOKSUA HARRASTAVAN RAVITSEMUS
Kasviskampanja Etelä-Pohjanmaalla
Vegaani Elämäntapa, jossa vältetään kaikkia tuotteita, joissa on eläinperäisiä aineksia tai joiden tuottamisessa on loukattu eläinten oikeuksia elämään,
Kalamarkkinat kansainvälistyvät osaksi elintarviketaloutta Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalantutkimuspäivät 2002 Rauma.
MTK / Maaseutuyrittäjyys/Syväniemi 1 Ryhtiä julkisiin hankintoihin Anni-Mari Syväniemi ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK.
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Turun kaupungin kestävät hankinnat
Kala - paras luonnollinen D -vitamiinin lähde D –vitamiinin saanti Finravinto 2007 tutkimuksen mukaan suomalaiset saivat lähes puolet D-vitamiinista.
KASVIKSET.
S ysteemianalyysin Laboratorio Sosiaalifoorumi Tommi Kauppinen TKK Vegaanitko oikeassa? Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanokset ja niiden.
Ilmastovastuullinen ruokakaappi ja ravitsemus Päivi Mattila
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Mistä koirat saa energiaa
Perheiden ruokailu ennen ja nyt – lapsen kasvaminen omaan ruokakulttuuriin Jyväskylä
Marjat ruokapalveluissa
LÄHIRUOKA – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN RUOKA
HANKINTALAKI Lähellä tuettua ruokaa ammattikeittiöihin – seminaari Anne Kalmari
Uuden kunnan palvelurakenteen toteuttaminen UusiKunta kunnanhallitusten yhteiskokous Pääsihteeri Jaana Simola.
Missä menee suomalaisten ruokakulttuuri?
Ruokaketjun kehittämisellä hyvinvointia koko maakuntaan Pro Ruokakulttuuri päätösjuhla , Ulla Mehto-Hämäläinen.
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
Kouluruoka Esityksen ovat tuottaneet
Urheilevan nuoren ravitsemus
PAIKALLINEN HYVINVOINTI
Ruoka-aineallergiat Nathalia Modig.
Omavalvontasuunnitelma
Lahti kansalliseksi ympäristökaupungiksi sekä edelläkävijäksi kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamisessa.
Sydämen ja omantunnon lautanen Tavoitteena ekologinen ja eettinen ruoka Vihreiden ruokapoliittinen linjapaperi Hyväksytty puoluehallituksessa
Gerbiili Gerbiilejä kannattaa hankkia kaksi samassa häkissä eläneestä poikueesta. Gerbiilit liikkuvat sekä yöllä että päivällä. Gerbiilin elin aika on.
Kaisa Lahti 2B & Ira Ekholm 3A
Suomalaiset ravintosuositukset
Erilainen ruokavalio – oma valinta Hurtig
Ravitsemuskertomus Ravitsemuskertomukset ◦ Vuodesta 1995 alkaen ◦ Uusin vuodelta 2003 (5. järjestyksessä) ◦ Päätulokset Suomessa tehdyistä ravitsemuksen.
Mitä välipalaksi? Tavoitteet: Pohtia omia välipalatottumuksia ja vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. Ymmärtää, millainen on hyvä välipala. Oppia itse valmistamaan.
Copyright © 2007 Wellou.fi 1 Woimapyramidi. Copyright © 2007 Wellou.fi 2 Woimapyramidi  Rasva ja sokeri  Maitovalmisteet  Liha-kala  Kasvikset  Viljavalmisteet.
Ihmisen ravinto.
Ateriapalvelun tyytyväisyyskysely Tulokset 2016 (vert.2015)  Kyselyyn vastasi 117 asiakasta (120) – Miehiä 42 vastaajaa (54) – Naisia 69 vastaajaa.
Valmisruoat Pakasteet Kuivatut ruokavalmisteet Puolisäilykkeet Täyssäilykkeet.
JAPANILAINEN KEITTIÖ. Ruoka Japanilaisen keittiön ruokapöytä on karu, mutta yksinkertainen, Vaikka ruoka on yksinkertaista saa senkin näyttämään täydelliseltä.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
Koko kurssia koskeva seurantatehtävä
Lähis-opas julkisille keittiöille
Eerik, Aku, Maiju ja Riina
PUSU Uutta ja vanhaa kasvisten käytössä.
Kaakkurin koulun valinnaisaineet
Ruokaympyrä Elintarvikkeiden suhteelliset määrät.
Syöpää aiheuttavia elintapoja
SINUS-MILIEUS Markkinointiprosessin punainen lanka
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Ruokaa ja välttämättömyystarvikkeita, kun kauppaan ei pääse
Ruokaa ja välttämättömyystarvikkeita, kun kauppaan ei pääse
Mitä Kiinassa syödään? 中国人吃什么.
Pori Marko Jori.
Lisääkö ruoka eriarvoisuutta?
Hanasaari ruotsalais – suomalainen kulttuurikeskus
IV Luonnon monimuotoisuus
SUOMALAINEN RUOKAKETJU JA VASTUULLINEN RUUANTUOTANTO
MINÄ JA VASTUULLISET RUOKAVALINNAT
Kylän Kattaus -liikelaitos
Esityksen transkriptio:

SUUNNITELLAAN YHDESSÄ – PAIKALLISIA TUOTTEITA AMMATTIKEITTIÖÖN Marjat, hedelmät ja kasvikset Maija Rissanen Joensuu

Kestävä ruokalistasuunnittelu Kestävässä ruokalista- ja ateriasuunnittelussa suositaan tuoreita, mahdollisimman vähän prosessoituja, lähellä tuotettuja elintarvikkeita: kasviksia, sieniä, viljaa, kalaa, lihaa, kananmunaa, maitotaloustuotteita, marjoja, hedelmiä, perusmausteita ja yrttejä/villiyrttejä.

Vaikutukset hiilijalanjälkeen… Lisäämällä kasvisten ja kasvikunnan tuotteiden käyttöä ja vähentämällä lihan käyttöä pienennetään ilmastokuormaa eli hiilijalanjälkeä.

Ennakoivaa työtä….. Käytettävien raaka-aineiden kartoittaminen ja niiden pohjalta laadittavat ruokalistat ovat ammattikeittiön koko toiminnan suunnittelun ja – ohjauksen perusta. Ruokalistasuunnittelun alussa kartoitetaan lähialueen elintarvikkeet kaikista elintarvikeryhmistä, joita ruokalajeihin tullaan käyttämään. Niiden saatavuus, jalostusaste, laatukriteerit, tilattavat määrät ja toimituskerrat neuvotellaan toimittajien/tuottajien kanssa ennakkoon ruokalistan suunnitteluvaiheessa.

Ruokalista voidaan suunnitella kiertäväksi runkolistaksi, jolloin eri vuodenaikojen sadon tai kalasesongin osalta elintarvikkeet voidaan sijoitella ruokalistalle sesonkien mukaisesti. Salaatit, lämpimät kasvislisäkkeet, järvikala ja paikalliset hedelmät ja marjat hyödynnetään niiden parhaan saatavuuden aikana. –Esimerkiksi kaali lämpimänä lisäkkeenä voi syksyllä olla parsa- tai kukkakaalia ja keväällä kerä- ja punakaalia, –kalavuoka voi kesällä olla ahvenesta, syksyllä ja talvella hauesta/muikusta –salaateissa käytetään syksyllä enemmän lehtisalaattipohjaisia ja muita avomaan vihanneksia ja keväällä hyvin säilyviä kaaleja, juureksia ja sipuleita. Näin toimimalla ammattikeittiö saa elintarvikkeet käyttöönsä silloin, kun ne ovat edullisimmillaan.

Sesonkien ulkopuolellakin esim. talvikuukausina suositaan niitä elintarvikkeita, joita kotimaassa pystytään tuottamaan satokauden aikana ja ne säilyvät hyvin ja kestävät varastointia.

Jos lähiruoan saatavuudessa kertatoimituksina on ongelmia esim. ammattikeittiön suuren käyttövolyymin vuoksi, ruokalistat voidaan suunnitella aterioiden osalta erilaisiksi, jolloin samana päivänä kaikille ei ole sama ruoka tarjolla. –Esimerkkinä jos haukimassan saanti kertatoimituksena ei riitä kattamaan kaikkia ammattikeittiön valmistamia ateriamääriä, voidaan haukimureketta tarjota eri asiakasryhmille eri viikoilla ennakoidun ruokalistasuunnittelun mukaisesti.

Muista testata! Ruokatuotteiden testaaminen ja reseptiikan vakioiminen ovat tärkeä osa ruokalistan suunnitteluvaihetta ja siihen on varattava aikaa muutamasta kuukaudesta jopa puoleen vuoteen.

Muista viestiä! Kestävässä ruokalistasuunnittelussa hyväksytään ruokatarjonnan luonnollinen kausivaihtelu. Ruokapalvelut voivat tarjonnallaan ja viestinnällään korostaa aitoa vuoden kierron mukaista kausiruokaa ja vahvistaa asiakkaiden ymmärrystä ruoan tuotannon ja luonnonolosuhteiden välisestä riippuvuudesta.