Kanuuna seminaari Seinäjoki

 Aiemmissa malleissa lähtökohta, jossa määriteltiin hyvinvoinnin esteitä, joita sitten voitiin ratkoa  Toimintavalmius määrittelyssä eri ajatus – mukana on ohjelmallinen lähtökohta. Kun määritellään hyvinvointia ja siihen mittaristoa, tällöin syntyy myös hyvinvoinnin tukemisen suunnitelma ja ohjelma  Tästä syystä pitää miettiä tähän johdon tuki ja myös poliittinen ohjaus/hyväksyntä

 Mikä rooli on subjektiivisilla ja objektiivisilla mittareilla? ◦ Esimerkkinä koulutustaso – tietääkö alhainen koulutustaso automaattisesti hyöty  Oleellista on toimintavalmiudet : terveys, tunteiden hallinta, yhteys toisiin jne.

 Esimerkiksi onko sinulla mahdollisuus harrastaa niitä asioita, joita haluat?  Rinnalla voidaan kuitenkin mitata myös sitä, kuinka monet harrastavat mitäkin  Esiin tulee varmasti esiin alueiden eriarvoisuus – johtaa poliittisiin päätöksiin toimintojen suuntaamisesta  Miten eri toimijat saadaan sitoutumaan ohjelmaan?

 Tietoa on, mutta sen vaikutus toimintaan ei ole vahva – yhteys ohut  Mitä toiminnoissa tarkoittaa vaikkapa se, että yksinhuoltajia on paljon?  Mittakaavat – mitkä asiat ovat pieniä ja alueellisia ja mitkä ovat laajoja – yhteiskunnallisia kysymyksiä?  Alueellisten toimintojen tulisi keskittyä käytännön toimintaan ja yhteiseen tekemiseen – kyse on myös toimintojen

 Isossa kaupungissa ilmiöiden haltuunotto vaatii tilastollisesti merkittävää tietoa  Toisaalta tarvitaan pienemmän mittakaavan tiedon hankintaa, alhaalta ylöspäin – tavoittamaan ns. hiljaista tietoa  Raskas tilastollinen menetelmä ei sovi pienelle alueelle  - tavalla tai toisella kerätty ns. jalkautuva malli  - esim. varhaiskasvatuksen tiedon hyödyntäminen

 Esimerkiksi tunnusluvut ovat teettäneet työtä ja vaatineet aikaa…mittaaminen ei ole alan perinnettä…  Merkitykselliset vertaisryhmät!  Voiko harrastaa yksin? – vrt. lintubongaus

 Nuorten aito osallisuus!  Kaupungin palvelut laajasti – nuoret käyttävät laajasti erilaisia palveluita  Miksi emme saa yhteen erilaisia kyselyitä?  Mikä kannattaa selvittää valtakunnallisesti? Ja mikä alueellisesti räätälöiden  Mikä on laajojen tutkimusten, kuten kouluterveyskyselyn ja nuorisobarometrin asema? Ja kuinka niitä käsitellään yhteisesti?

 Miten ryhmien tuloksellisuutta ja toimivuutta arvioidaan ja mitataan?  Tulisiko Kanuunalla olla jokin rooli tässä?  Mikä on laadukasta monialaista lasten- ja nuorten palveluiden ohjaustyötä?  Nostettiinko esiin oikeita kysymyksiä, miten niitä edistettiin ja saatettiin päätökseen  Laatukriteeristö monialaiselle ryhmälle?! Vrt. huoneentaulut ja muistilistat