Uusi lastensuojelulaki Lempäälä 12.2.2008 Kristiina Laiho Pikassos Oy

Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 – 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset v. 2005 Kokonaisuudistustyöryhmän ehdotukset julkistettiin 16.5.2006 (STM Selvityksiä 2006:25) Lausunnot kesäkuussa 2006 (noin 80 kpl) Hallituksen esitys (HE 252/2006) eduskuntaan 3.11.2006 Valiokuntien mietinnöt ja lausunnot (StVM 59/2006, PeVL 58/2006, LaVL 22/2006, SiVL 22/2006) Lakiehdotukset hyväksytty 14.2.2007 Laki voimaan 1.1.2008

Lastensuojelulain uudistamisen tavoitteita Lapsen edun ja oikeuksien huomioon ottaminen entistä paremmin lastensuojelua toteutettaessa Lapsen ja hänen perheensä tarvitsemien tukitoimien ja palvelujen turvaaminen Viranomaisten yhteistyön parantaminen Ongelmiin puuttuminen entistä varhaisemmin (normaalisuuden periaatteen mukaisesti) Tuen vaikuttavuuden parantaminen Lapsen ja vanhempien oikeusturvan parantaminen erityisesti lastensuojelun päätöksenteossa

Arvioidut kustannukset ja valtionavustus Työntekijöiden määrän lisääminen lastensuojelun avohuollossa: 155 työntekijän lisäys, josta vuositasolla noin 6,2 miljoonan euron kustannukset. Lastensuojelun laitoshuollon henkilöstömitoitukset nyt nostettu lakitasolle ja muutettu hoidettavien lasten ja hoitohenkilökunnan mitoituksia. Siirtymäaika vuoden 2011 alkuun. Arvio kustannuksista 7,7 – 9,1 miljoonaa euroa. Muita kustannusvaikutuksia: asiantuntijaryhmien perustaminen (2,1 milj. €), jälkihuoltovelvoitteen laajentaminen (4,4 milj. €), edunvalvojien käyttö lastensuojelutilanteissa (0,2 milj. €) ja lapsen itsenäistymisvarojen määrän korottaminen (0,3 milj. €). Valtionosuuksia lisää kunnille talousarvioesityksissä 7 miljoonaa euroa.

Lastensuojelulain rakenne 1 luku. Yleiset säännökset 2 luku. Lasten hyvinvoinnin edistäminen 3 luku. Lastensuojelun järjestäminen 4 luku. Lapsen osallisuus 5 luku. Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen 6 luku. Menettelysäännöksiä 7 luku. Avohuolto 8 luku. Lapsen kiireellinen sijoitus 9 luku. Huostaanotto 10 luku. Sijaishuolto 11 luku. Rajoitukset sijaishuollossa 12 luku. Jälkihuolto 13 luku. Valvonta 14 luku. Asian käsittely hallintotuomioistuimessa 15 luku. Muutoksenhaku 16 luku. Erinäiset säännökset 17 luku. Voimaantulosäännökset

Lain tarkoitus ja lapsen etu 4§ Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (1§). Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Lastensuojelun keskeiset periaatteet (4 §) Vanhempien, huoltajien sekä muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden tukeminen Ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen Ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu Avohuollon ensisijaisuus, ellei lapsen etu muuta vaadi Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä Lastensuojelussa on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti valittava käytettävissä olevista palvelujärjestelmän mahdollistamista keinoista se, joka parhaiten edesauttaa lapsen ja hänen perheensä ongelmien ratkaisua ja joka vähiten puuttuu perheen autonomiaan ja yksityisyyteen Lapsen tulee voida muodostaa käsityksensä vapaasti siten, että hän tosiasiassa ymmärtää sen, mistä on kysymys ja mitkä ovat ajateltavissa olevat vaihtoehdot. Kyse on siten lapsen aidon mielipiteen selvittämisestä, joka on tehtävä lapsen itsemääräämisoikeutta ja hänen identiteettiään huomioivalla tavalla. Lapsella on aina myös oikeus tietää, missä asiassa hänen mielipidettään selvitetään ja mihin lapsen tai hänen perheensä asiaan mielipiteen selvittäminen liittyy.

Lastensuojelun kokonaisuus Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen: hyvinvoinnin seuranta ja edistäminen, palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, nuorisotyö, liikuntatoimi ym.) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Ehkäisevä lastensuojelu Lastensuojelulla tarkoitetaan ainoastaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Käsitteellä ehkäisevä lastensuojelu tarkoitetaan lain 2 luvun mukaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimia. Yleisten lasten ja nuorten kasvuolosuhteiden seuraamista ja kehittämistä sekä palvelujen kehittämistä koskevien toimien lisäksi ehkäisevää lastensuojelua on lapsen ja hänen perheensä erityinen tukeminen kunnan peruspalvelujen piirissä. Tällöin lapsen tai perheen ei edellytetä olevan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevästä lastensuojelusta vastaavat erityisesti äitiys- ja lastenneuvolat ja muu terveydenhuolto, lasten päivähoito, koulu ja nuorisotyö. mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. palveluja on tarvittavassa laajuudessa saatavissa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan.

Lastensuojelun määrittely laissa (3§) Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana sityksen perustelujen mukaan uudistuksella pyritään suuntamaan lastensuojelutyön painopistettä avohuoltoon ja entistä varhaisempaan tukeen.  Lasten  hyvinvointia  edistävät  ja ongelmia ennalta ehkäisevät toimet jäävät kuitenkin esityksessä yleiselle tasolle ja sisällöllisesti pääasiassa ennalleen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että jatkossa on tarpeen panostaa erityisesti ehkäisevään lastensuojelutyöhön sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa. Käytännössä mahdollisuuksia vastuullisen vanhemmuuden tukemiseen ja ongelmien ehkäisemiseen on muun muassa perhetyössä, kotipalveluissa, neuvoloissa, päivähoidossa ja oppilashuollossa. Myös muilla sektoreilla tehtävillä toimilla on huomattava vaikutus lastensuojelun tarpeeseen.

Lainsäädännön velvoitteet lasten osallisuudelle yksilötasolla (Oranen) 5 § Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset 4 luku Lapsen osallisuus 20§ Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen 21§ Lapsen puhevallan käyttö 27§ Lastensuojelutarpeen selvitys 28§ Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen 29§ Lapsen tapaaminen 30§ Asiakassuunnitelma 38§ Lapsen kiireellinen sijoitus 42§ Asiaan osallisten kuuleminen 52§ Yhteistyö sijaishuollon aikana 53§ Tietojen antaminen lapselle ja mahdollisuus keskusteluun 62§ Yhteydenpidon rajoittaminen 70§ Eristäminen 73§ Erityisen huolenpidon järjestäminen 74§ Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen 76§ Jälkihuollon sisältö (ei velvoittava) 80§ Lääninhallituksen suorittama muu valvonta (ei velvoittava) 86§ Lapsen kuuleminen hallinto- oikeudessa (ei velvoittava)

Osallisuudesta (Oranen 2006) Osallisuus voidaan jakaa eri ulottuvuuksiin, joita ovat mahdollisuus valita mahdollisuus saada tietoa mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoprosessiin mahdollisuus ilmaista itseään mahdollisuus saada apua ja tukea itsensä ilmaisemiseen mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin Ei siis riitä, että lasta kuullaan kerran päätöksenteon yhteydessä tai informoidaan päätöksistä. Osallisuus on ymmärrettävä siten, että lapsi voi aidosti ja vapaasti ilmaista käsityksiään ja tuntemuksiaan turvallisessa ilmapiirissä. Lapsen täytyy tietää, miksi ja missä asiassa hänen kanssaan keskustellaan, mihin tarkoitukseen hänestä kerätään tietoja ja mihin saatuja tietoja käytetään. Osallisuus tarkoittaa myös sitä, ettei lapsen tarvitse ilmaista mielipiteitään tai ottaa kantaa, jos hän ei sitä halua tai ei ehkä osaa. Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoprosessiin tarkoittaa lapsen mahdollisuutta ilmaista tahtonsa ja mielipiteensä siitä, mitä asioita keskusteluissa käsitellään tai ketkä siihen osallistuvat. Erilaisia verkostokokouksia tai yhteistyöpalavereja suunniteltaessa tuleekin selvittää, miten lapsen on mahdollista ilmaista itseään, jos hänen on tarkoitus olla paikalla. Lapsen mielipidettä selvitettäessä ja hänen kanssaan työskennellessä on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. Lapsen mielipide ja toivomukset on pyrittävä aina selvittämään eikä lapsen ikä saa olla tälle este. Pientä lasta voidaan havainnoida ja nykyisin käytössä on paljon välineitä ja menetelmiä, jotka voivat olla työntekijän apuna.[1] Jos lapsen mielipidettä ei ole selvitetty, se tulee perustella päätöksiä tehtäessä. Mielipiteen selvittäminen ja lapsen kuuleminen voidaan tehdä myös välillisesti hankkimalla tietoa ja keskustelemalla lapselle tärkeiden henkilöiden kanssa tai niiden viranomaistahojen kanssa, jotka lapsen tuntevat ja tietävät lapsen ja perheen tilanteesta On myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisissa olosuhteissa ja millä tavalla lapsen kanssa työskennellään. Lapsen tulee tuntea olonsa turvalliseksi ja tilanne on luotava kiireettömäksi. Vaaditaan erityistä hienovaraisuutta, jottei lasta kiirehditä tai pakoteta ilmaisemaan itseään. Lojaliteettiristiriidat ovat lastensuojelussa tavallisia. Luonnollisestikaan lapsen mielipiteeseen ei saa vaikuttaa. Lapsen tulee tietää, että hän voi vaikuttaa asioihin ja hänen mielipiteillään on arvoa, mutta päätöksenteko on aina aikuisen vastuulla.

Miksi osallisuus on tärkeää? (Oranen 2006) se parantaa päätöksenteon laatua itseä koskevat ratkaisut voi ”omistaa” osallisuus antaa aikuisille mahdollisuuden osoittaa kunnioitusta lasten ajatuksille se vahvistaa käsitystä itsen ja omien mielipiteiden arvosta osallisuus voimaannuttaa osallisuuden kokemukset voivat suojella

Kaikkia tahoja velvoittavat pykälät 7 § lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen 8 § palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi 9 § tuki koulunkäyntiin 10 § lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 11 § lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen: ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 12 § suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä

Uudistuksia Ilmoitusvelvollisten piiriä on laajennettu Lapsen lastensuojelun tarve on selvitettävä muissa kuin kiireellisissä tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta Työntekijän on tavattava lasta riittävän usein henkilökohtaisesti, myös sijaishuollossa ilman muita läsnäolijoita Työntekijä voi tavata lasta myös ilman vanhempien lupaa Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen lastensuojelun sosiaalityöntekijän työn tueksi Lapselle on nimettävä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuva on kirjattu näkyviin: on monia tehtäväalueita, joita voidaan hoitaa yhteisesti. Sosiaalityöntekijän vastaa erityisesti päätösten valmistelusta ja niiden tekemisestä sekä toimii asiakkuusprosessin vastuuhenkilönä  Tehtävärakenteen uudistaminen!

Uudistuksia II Tuomioistuimelta voidaan hakea lupa lapsen tutkimiseen mikäli vanhemmat vastustavat lastensuojelutarpeen selvittämistä ja tutkimus on välttämätön Huoltosuunnitelma on muutettu asiakassuunnitelmaksi ja kirjaamisvelvoitteet ovat lisääntyneet Lastensuojelun tarpeen selville saamiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi tulee järjestää neuvotteluja. Tällöin sosiaalityöntekijä kutsuu ne henkilöt, jotka lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, huostaanoton valmistelemiseksi tai esimerkiksi asiakassuunnitelman tekemiseksi ovat oleellisia henkilöitä. Neuvotteluun osallistuville henkilöille voidaan antaa välttämättömiä tietoja

Lastensuojelun suunnitelma (12§) Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa, tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja –suunnitelmaa laadittaessa. Sen tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

Moniammatillinen asiantuntijaryhmä (14§) Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lastensuojeluasioiden valmistelun lisäksi asiantuntijaryhmä avulla voidaan myös tukea hallinto-oikeuksien päätöksentekoa tahdonvastaisten huostaanottoasioiden käsittelyssä. Lisäksi asiantuntijaryhmä voi antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Sosiaalityöntekijä päättää, milloin käyttää, ei velvollisuutta käyttää.

Terveydenhuoltoa koskevia pykäliä 7§ lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen 8§ palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi 10§ lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 11§ lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen 12§ suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä 14§ moniammatillinen asiantuntijaryhmä 15§ terveydenhuollon erityiset velvollisuudet 25§ ilmoitusvelvollisuus 31§ asiakkaan asiassa pidettävä neuvottelu 51§ lapsen terveydentilan tutkiminen

Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa (10§) Kun aikuiselle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja, ja kun aikuisen kyvyn täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan tällöin heikentyneen, tai kun aikuinen on suorittamassa vapausrangaistustaan, on selvitettävä ja turvattava myös hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve Kun vanhempi on vankilassa: tehdään lastensuojelutarpeen selvitys tai ajan tasaistetaan asiakassuunnitelma Raskaana olevien naisten erityinen suojaaminen - velvollisuus järjestää välttämättömät palvelut (terveydenhuollon ja sosiaalihuollon viranomaiset) - edelleen suostumukseen perustuvia palveluja Kirjattu: välttämättömät palveluit raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojaamiseksi Tulevilla äideillä tulisi olla etusija päihdehuollon palveluihin pääsemiseen silloin, kun heillä on motivaatiota aloittaa hoito.

Tuki koulunkäyntiin (9§) Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut Perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitettu opetuksen järjestäjä vastaa palveluiden järjestämisestä. Oppilashuolto: koskee esi-, perus- ja lisäopetusta, ammatillinen koulutus ulkopuolella. Koulukuraattorien kelpoisuudesta ei edelleenkään säädetty. Työryhmä asetti pidemmän aikavälin tavoitteeksi yhden ja yhtenäisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen. Ensisijainen järjestämisvastuu on siten opetuksen järjestäjällä. Toistaiseksi oppilashuollosta kuitenkin säädettäisiin edelleen erikseen sekä opetustoimen että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä.

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys: Lain tavoitteet ja velvoitteet ovat entistä selkeämmin sen luonteisia, että erityisesti pienissä kunnissa niiden täyttämiseksi lastensuojelutyö laajasti ymmärrettynä on välttämätöntä kytkeä johdonmukaisesti osaksi meneillään olevaa kuntien palvelurakenneuudistustyötä.

Ilmoitusvelvollisuus (25§) Velvollisia: sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottaja opetuksen tai koulutuksen järjestäjä terveydenhuollon ammattihenkilöt koululaisten aamu-/iltapäivätoiminta yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminta hätäkeskustoiminta

Ilmoitusvelvollisuus (25§) On ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen. Rekisterinpito velvoite! Jos lapsi muuttaa, on ilmoitettava uuteen kuntaan eli tehtävä lastensuojeluilmoitus tai siirrettävä lastensuojelun asiakkuuden alettua asioiden hoito uuteen kuntaan (asiakirjat ja tiedot asiakkuudesta) Rikoslain (39/1889, 20 tai 21 luku) mukainen rangaistavaksi säädetty teko (2 vuotta vankeutta)  sosiaalityöntekijän ilmoitettava poliisille

Lastensuojelun käsikirjan ohjeistusta: Milloin on tehtävä lastensuojeluilmoitus? Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään. Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus ei saisi olla liian korkea. Jos työntekijällä on vaikeuksia arvioida, onko lapsesta herännyt huoli riittävää lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, asiasta voi tarvittaessa yleisellä tasolla kysyä lapsen asuinkunnan sosiaaliviranomaisilta. Lapsen henkilöllisyyttä ei tällöin paljasteta

Lastensuojelun käsikirjan ohjeistusta (www.lastensuojelunkasikirja.fi) Kenelle ja miten ilmoitus tehdään? Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Estääkö vaitiolovelvollisuus ilmoituksen tekemisen? Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Vaikka työntekijä olisi muuten velvollinen pitämään salassa työssään esiin tulleita asioita, on hänen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos lapsen tilanne niin vaatii. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsi tai perhe kieltää sen tekemisen. Saako perhe tietää ilmoittajan? Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä kysyttäessä kerrottava perheelle. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä perheelle tai lapselle. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11§:n 2 momentin mukaan. On tilanteita, joissa henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista.

LASTENSUOJELUN ASIAKASPROSESSIN ALKUVAIHE ILMOITUS JA LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS AVOHUOLTO VIREILLETULO Yhteenveto + ehdotus jatkotoimenp. Arvioitava Tarkistettava Asiakas-suunnitelma Vireille tulo Selvitys säännöllisin väliajoin Ilmoitus Oma yhteydenotto Huoltajat ja muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat Lapsi (pitää tavata) Muut lapsen läheiset Yhteistyötahot Huoltajat Lapsi Vanhemmat, muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat Muut lapsen läheiset Yhteistyötahot Tieto saatu muun etuuden tai palve- lun yhteydessä Tai poistuu asiakkuudesta Jos ei johda selvitykseen ilmoitukset erilliseen rekisteriin rekisteriseloste

Lastensuojeluprosessi/alkuvaihe ILMOITUS  rekisteri VIREILLETULO (7ARKIPÄIVÄÄ) LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS - merkintä lapsen asiakirjoihin, tieto lapselle ja huoltajalle - lapsen tapaaminen/tapaamiset - huoltajien tapaaminen/tapaamiset - kotikäynti - yhteys läheisiin ja sukulaisiin - neuvottelu (31§) - yhteenveto, ilmoitus lapselle ja huoltajalle AVOHUOLLON TUKITOIMET Asiakassuunnitelma (30§)

Työntekijän tuki ja velvollisuudet Sosiaalityöntekijällä tulee olla käytettävissään Moniammatillista asiantuntemusta (14§) Kunnassa tulee olla asiantuntijaryhmä, joka avustaa lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Voi antaa lausuntoja. Vastuu lapsen edun turvaamisesta (24§): Lapsen edun toteutuminen Avustettava puhevallan käytössä Ohjattava tarvittaessa oikeusavun piiriin Edunvalvojan hakeminen Rikosten käsittely: esitutkinta, tuomioistuinkäsittely, koulusta erottaminen: oltava läsnä

Tietoa, välineitä ja apua lain soveltamiseen löytyy osoitteesta www.lastensuojelunkasikirja.fi