Kehitys 95-05 Avohuollon asiakkaana olevien lasten tai nuorten määrä kaksinkertaistunut 30 000 > 60 000 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä.

Esitys aiheesta: "Kehitys 95-05 Avohuollon asiakkaana olevien lasten tai nuorten määrä kaksinkertaistunut 30 000 > 60 000 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä."— Esityksen transkriptio:

1 kehitys 95-05 Avohuollon asiakkaana olevien lasten tai nuorten määrä kaksinkertaistunut > Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä noussut noin 11 000:sta noin 15 000 lapseen tai nuoreen Sijoitettujen lasten määrä kasvanut %:n vuosivauhtia

2 Sijoitettujen 0-17v. osuus ikäryhmästä 0,8 > 1,1 %
Huostaanotettujen lasten määrä kasvanut 45 %:a Uusien huostaanottojen määrä vuositasolla kaksinkertaistunut 1000 > 2000 lasta

3 Lain tavoite Lapsen edun ja oikeuksien huomioon ottaminen entistä paremmin lastensuojelua toteutettaessa Lapsen ja hänen perheensä tarvitsemien tukitoimien ja palvelujen turvaaminen viranomaisten yhteistyön parantaminen

4 Varhaisempi puuttuminen ongelmiin ja tuen vaikuttavuuden parantaminen
Lapsen vanhempien oikeusturvan parantaminen erityisesti lastensuojelun päätöksenteossa

5 Lastensuojelun keskeiset periaatteet
Vanhempien, huoltajien sekä muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden tukeminen Ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen Ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu Avohuollon ensisijaisuus, ellei lapsen etu muuta vaadi

6 Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä
Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä

7 Lapsen osallisuuden vahvistaminen
Oikeus tietoon ja mielipiteiden ilmaisemiseen Lapsen mielipiteen selvittämisen, kuulemisen ja puhevallan käytön täsmentäminen todellisuudessa toteutuviksi ja lapsen osallisuuden turvaaviksi oikeuksiksi(20 ja 21 §)

8 Edunvalvojan määrääminen lapselle ristiriitatilanteessa (22§)
Menettelytapasäännökset kuten lapsen tarpeista lähtevä lastensuojelutarpeen selvittäminen(27§) Avohuollossa vanhempien vastustaessa määräaikainen lupa lapsen tutkimiseen hallinto-oikeudelta(28§)

9 Uudistuksia päätöksentekojärjestelmässä
Asiantuntemuksen ja puolueettomuuden parantaminen valmisteluvaiheessa lastensuojelun asiantuntijaryhmä tahdonvastaisissa huostaanotoissa ensivaiheen päätöksenteko hallinto-oikeudessa kunnan viranhaltijan hakemuksesta – valitusoikeus KHO:hon.

10 Oikeusturvan kannalta tärkeissä lastensuojeluasioissa johtava viranhaltija tekee päätöksen sosiaalityöntekijän valmistelusta Hallintotuomioistuinkäsittelyä koskevia menettelysäännöksiä mm. lapsen kuulemisesta ja avustamisesta.

11 Muita uudistuksia ilmoitusvelvollisuus lapsen muuttotilanteessa(25§) ja poliisille eräiden lapseen kohdistuneiden rikosten epäilystä huostaan otetun lapsen vanhemmalle oma kuntoutussuunnitelma(30§) lapsen läheisverkon kartoittaminen ennen kodin ulkopuolista sijoitusta(32§) sijaishuoltopaikan valintakriteerit(50§)

12 ”sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta.”

13 Lapsen terveystarkastus sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä(50§)
Jälkihuoltovelvoitteen täsmentäminen ja laajentaminen(75-76§) Kunnan velvoite pitää lastensuojeluilmoituksista ja kuntaa sijaishuoltoon ja yksityisesti sijoitetuista lapsista henkilötietolain mukaista rekisteriä(25§)

14 Miten lastensuojeluntarvetta selvitetään?
Järjestämällä neuvotteluja lapsen, hänen läheistensä kanssa ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa (31 §). Pyrkimällä hyvään yhteistyöhön lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa, jotta neuvotteluilla saavutettaisiin toivottu tulos. Tapaamalla lasta henkilökohtaisesti (29 §) ja ensisijaisesti yhteistoiminnassa lapsen huoltajien kanssa.

15 Käyttämällä riittävän monipuolisia menetelmiä kokonaiskuvan saamiseksi;
esimerkiksi haastattelu, havainnointi, toiminnalliset menetelmät tai lomakkeet ja lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen havainnointi. Mahdollistamalla lapsen osallistuminen työskentelyyn.

16 Olemalla yhteydessä lapsen arkielämän kannalta merkityksellisiin tahoihin, joita voivat olla lapselle läheiset henkilöt, sukulaiset ja lapsen kanssa työskentelevät viranomaiset, kuten neuvola, päiväkoti ja koulu. Hankkimalla lapselle tarpeelliset lääkärintutkimukset tai muut asiantuntijan tutkimukset.

17 Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.
Sen tulisi valmistua kuitenkin kaikissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Selvityksen tekeminen näin pitkään voisi kestää ainoastaan poikkeuksellisesti esimerkiksi tilanteissa, joissa odotetaan lääkärin tai psykologin lausuntoa tai meneillään olevan poliisitutkinnan valmistumista. Kolmen kuukauden määräaika päättyy järjestysnumeroltaan vastaavana päivänä kuin lastensuojeluasian vireille tulopäivä.

18 Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, voi selvityksen saattaa loppuun vielä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Siten, jos lastensuojeluasia tulee vireille 1. päivänä lokakuuta 2008, lastensuojelutarpeen selvityksen tulee olla valmis viimeistään 2. päivänä tammikuuta 2009

19 prosessin alkuvaihe Yhteenveto + ehdotus jatkotoimenp. Arvioitava
Tarkistettava Asiakas-suunnitelma Vireille tulo Selvitys säännöllisin väliajoin Ilmoitus Oma yhteydenotto Huoltajat ja muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat Lapsi (pitää tavata) Muut lapsen läheiset Yhteistyötahot Huoltajat Lapsi Vanhemmat, muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat Muut lapsen läheiset Yhteistyötahot Tai poistuu asiakkuudesta

20 Lapsen tai vanhemman vastustaessa
Selvitys on tehtävä vanhempien vastustuksesta huolimatta Tällöin pyydetään selvityksiä lapsen tilanteen tuntevilta muilta viranomaisilta ja voidaan lapsen edun niin vaatiessa tavata lasta ilman vanhempaa ja ilman vanhempien suostumusta. Tällöin lapsen asiakirjoihin on kirjattava syyt, jotka ovat edellyttäneet lapsen tapaamista vastoin huoltajan suostumusta. Lapsen vastustaessa tavataan vanhempia ilman lasta ja hankitaan selvitykset kuten edellä.

21 Vanhempien vastustaessa lapselle välttämätöntä tutkimusta haetaan lupa lapsen tutkimiseen hallinto-oikeudelta (28 §). Säännös on tarkoitettu lastensuojeluviranomaisille keinoksi selvittää lapsen tilanne silloin, kun työskentely ei ole lainkaan päässyt alkamaan, vaikka lapsen etu sitä vaatisi. Luvan edellytyksenä on, että sosiaalityöntekijän saaman alustavan selvityksen perusteella lapsen lastensuojelun tarve tulisi selvittää, mutta riittäviä tutkimuksia ei voida suorittaa huoltajien vastustuksesta johtuen. Tarkoitettu tutkimus voitaisiin tehdä esimerkiksi sairaalan osastolla, terveydenhuollon avopalveluna tai kasvatus- ja perheneuvolan palveluin.

22 § 25, Ilmoitusvelvollisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä

23 kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

24 sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, on voimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvästä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään tai määrätään. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä lastensuojeluilmoituksista ja niiden sisällöstä. Jos lapsi muuttaa pois kunnasta 27 §:ssä tarkoitetun lastensuojelutarpeen selvityksen aikana tai ollessaan muutoin lastensuojelun asiakkaana, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoitettava muutosta lapsen uudelle asuinkunnalle

25 Uudelle asuinkunnalle on tarvittaessa toimitettava viipymättä myös ne asiaan liittyvät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseksi. Lapsen uuden asuinkunnan on jatkettava selvityksen tekemistä tai muita lastensuojelutoimenpiteitä. Sen lisäksi, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 §:n 3 momentissa säädetään oikeudesta antaa oma-aloitteisesti tietoja poliisille, lastensuojeluviranomaisen on salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoitettava poliisille,

26 jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu rikoslain 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.