University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne 1. Kehittämisen lähtökohdat 2. Uudistuksen tavoitteet 3.Uudistuksen toimeenpanoa varten asetetun työryhmän tehtävät 4.Työryhmän ehdotukset 5.Uuden tutkintorakenteen toimeenpano 6.Miten tutkintorakenneuudistusta viedään eteenpäin Vaasan yliopistossa?

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne 1. Kehittämisen lähtökohdat: koulutusjärjestelmän toimivuus, työelämän kehittyminen, tieteellinen kehitys ja tutkimustoiminnan tarpeet, kansainvälinen kilpailukyky, Bolognan prosessi 2.Bolognan prosessi ja sen tavoitteet 3. Uudistuksen toimeenpanoa varten asetetun opetusministeriön työryhmän tehtävät 4.Työryhmän ehdotukset: koulutusjärjestelmän toimivuus, työelämän kehittyminen, tieteellinen kehitys ja tutkimustoiminnan tarpeet, kansainvälinen kilpailukyky, erilliset maisteriohjelmat, vieras- kieliset maisteriohjelmat, tutkintojen tavoitteet ja laajuudet, opintojen mitoittaminen, tutkintojen ope- tussuunnitelmat ja ydinaines, opiskelijavalinta ja opinto-oikeus 5.Uuden tutkintorakenteen toimeenpano: uudistuksen toimeenpanon aikataulu, koulutusvastui- den määrittely, laki ja asetusmuutosehdotukset 6.Miten tutkintorakenneuudistusta viedään eteenpäin Vaasan yliopistossa?

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Kehittämisen lähtökohdat 1. Koulutusjärjestelmän toimivuus 2. Työelämän kehittyminen 3. Tieteellinen kehitys ja tutkimustoiminnan tarpeet 4. Kansainvälinen kilpailukyky 5.Bolognan prosessi

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Kehittämisen lähtökohdat 1/2 1. Koulutusjärjestelmän toimivuus: opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen, aloittamis- ikä, opiskelijakeskeisten opetusmenetelmien vaikutus ohjaukseen ja suunnitelmalliseen etenemiseen, va- lintaprosessien monimutkaisuus ja raskaus, opiskelijoiden liikkuvuus korkeakoululaitoksen sisällä, toh- torintutkinnon suorittamisiän alentaminen 2. Työelämän kehittyminen: alueellinen tasapuolisuus, kansallisen osaamispääoman turvaa- minen, t & k:n panostuksen riittävyyden turvaaminen, talouskasvu ja työllisyys, tieteen ja teknologian edistymisnopeus, työelämän kansainvälistyminen, osaamistarpeiden nousu, työelämän muutoksiin sopeu- tusmiskyky vs. erikoisosaaminen, innovaatiosta tuotteeksi -prosessin lyhentyminen -> teoreettisen ja so- veltavan osaamisen lähentäminen -> työn, opiskelun ja tutkimuksen limittäminen, työmarkkinaliikkuvuu- den nousu, uudet tutkinnot innovaatioiden pohjana, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen --> vapau- tuvien työpaikkojen määrän voimakas kasvu -> työvoiman määrän kasvattaminen koulutustason nopeu- tetulla nostolla

University of Vaasa/KR/ Kehittämisen lähtökohdat 2/2 3. Tieteellinen kehitys ja tutkimustoiminnan tarpeet: tieteen kehityksen nopeu- tuminen ja tutkimustiedon räjähdysmäinen kasvu --> tutkimustehtävissä toimivilta edellytetään uusim- paan tieteelliseen ja teknologiseen tietoon perehtymistä, tutkijankoulutettujen henkilöiden tarpeen kas- vu, uuden tuotannon ja yritysten menestyksen esteenä pula osaavista ihmisistä, tieteellisen jatkokoulu- tuksen aseman vahvistaminen; tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen kansainvälistyminen; ongelmat tie- teenalojen rajapinnoilla -> monitieteiset lähestymistavat, tutkimusyksiköt, tutkijakoulut, moniamma- tillisten tiimien lisääntyminen, poikkitieteellinen osaaminen 4. Kansainvälinen kilpailukyky: EU:n myötä Suomesta tullut osa sisämarkkinoita -> työ- voiman, palveluiden, pääoman ja tavaroiden vapaa liikkuvuus -> kyettävä tuottamaan eurooppalaisilla työmarkkinoilla kilpailukykyistä työvoimaa, työvoiman ylikansallisen rekrytoinnin lisääntyminen, nopeasti kehittyvien alojen työvomatarve lisää rekrytointia myös EU:n ulkopuolelta 5.Bolognan prosessi: Eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän toimintaedellysten kehittäminen muuttuneessa toimintaympäristössä Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Bolognan prosessi 1/2 Hanke, jolla pyritään kehittämään eurooppalaisten korkeakoulujen edellytyksiä toimia muuttuneessa toimintaympäristössä, jota kuvaavat mm. seuraavat piirteet: - Euroopan työvoima-alueen syntyminen - Korkeakoulutuksen määrällisen laajenemisen pysähtyminen - Yliopistojen tulosvastuun kasvaminen - Kaupallisen ja ulkomaisen koulutustarjonnan lisääntyminen - Eurooppalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen V neljän eurooppalaisen opetusministerin allekirjoittamalla Sorbonnen julistuksella haastettiin Euroopan maat kehittämään kk-järjestelmää yhteisten tavoitteiden mukaan. V Bolognassa annetun julistuksen allekirjoitti 29 maata. Viimeisin ministeritapaaminen v Prahassa Prosessin seurantaa ja valmistelua on tehty pienemmissä ryhmissä

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Bolognan prosessi 2/2 Tavoite : Luoda vuoteen 2010 mennessä eurooppalainen korkeakoulualue, joka on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tukee työvoiman vapaata liikkumista. Keinot: 1.Tutkintojen selkeyden ja vertailukelpoisuuden kehittäminen. 2.Siirtyminen kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään, joka muodostuu vähintään kolmen vuoden alemmasta tutkinnosta (bachelor) ja sen jälkeen suoritettavasta ylemmästä tutkinnosta (master). 3.Yhteisen opintoviikkojärjestelmän kehittäminen (ECTS) 4.Liikkuvuuden esteiden poistaminen (opiskelija-, opettaja-, tutkija- ja hallintohenki- lökuntavaihto) 5.Yhteistyön kehittäminen laadun varmistuksessa 6.Korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Uudistuksen tavoitteet 1. Eurooppalaisten yliopisto-opintojen kansainvälisen vertailtavuuden parantaminen 2.Opiskelijaliikkuvuuden edistäminen 3.Eurooppalaisen kilpailukyvyn nostaminen

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Uudistuksen toimeenpanoa varten asetetun opetusministeriön työryhmän tehtävät 1. Laatia esitys toimenpiteiksi, joita tarvitaan yliopistollisen perustutkintorakenteen muuttamiseksi kaksiportaiseksi (kolmivuotinen kandidaatintutkinto + kaksivuotinen maisteritutkinto) 2. Laatia tavoitteet alemmille ja ylemmille korkeakoulututkinnoille ja suuntaviivat maisteriohjelmien kehittämiselle 3. Arvioida muut alakohtaisten tutkintoasetusten kehittämistarpeet sekä perustutkinto- jen kehittämisen vaikutuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen 4. Tehdä ehdotus, jolla nykyistä opintoviikkomitoitusta voitaisiin kehittää paremmin yhteensopivaksi ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer System) kanssa 5. Laatia ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Työryhmän ehdotukset 1. Koulutusjärjestelmän toimivuus 2. Työelämän kehittyminen 3. Tieteellinen kehitys ja tutkimustoiminnan tarpeet 4. Kansainvälinen kilpailukyky 5. Erilliset maisteriohjelmat 6. Vieraskieliset maisteriohjelmat 7. Tutkintojen tavoitteet ja laajuudet 8. Opintojen mitoittaminen 9. Tutkintojen opetussuunnitelmat ja ydinaines 10.Opiskelijavalinta ja opinto-oikeus

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Työryhmän ehdotukset 1/5 1. Koulutusjärjestelmän toimivuus: - HOPS laajasti käyttöön -tutkintojen suoritusaikojen lyhentäminen opintojen kehittämisellä, suunnittelulla, ohjauksella ja etenemisen seurannalla -yliopiston ja korkeakoululaitoksen sisäisen liikkuvuuden helpottaminen -avoimen yliopiston väylän kehittäminen - alempi kk-tutkinto näkymään yliopistojen rahanjakomalleissa ja tavoitteissa -riittävien resursien suuntaaminen opetukseen ja sen tukitoimiin -sisäiset kannustimet opetussuunnitelmien kehittämiseksi ja uuden tutkintoraken-teen nopeaksi käyttöönottamiseksi - tutkintorakenteen toimeenpanon arvioinnissa huomio opiskelijoiden liikkuvuuden lisääntymiseen, opintojen etenemiseen ja ilman tutkintoa keskeyttäneiden määrään

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Työryhmän ehdotukset 2/5 2. Työelämän kehittyminen: - työelämän osaamis- ja kehittämistarpeiden huomiointi tutkinnoissa kuitenkin niin että perusta on selkeästi tieteellisessä tutkimuksessa -alemmat kk-tutkinnot antamaan yleiset työmarkkinavalmiudet sekä hyvät valmiu-det jatko- opintoihin (maisteriopintoihin) -tarpeisiin vastaamiseksi väh. 75 %:n aloittaneista suoritettava ylempi tutkinto 3. Tieteellinen kehitys ja tutkimustoiminnan tarpeet: -tohtorin tutkinnon asemaa vahvistetaan -lisensiaatin tutkinto säilytetään kuitenkin niin että siihen voi sisältyä ammatillinen erikoistumiskoulutus 4. Kansainvälinen kilpailukyky: -tutkintojen laadusta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehditaan, niin että suo-malaiset opiskelijat haluavat edelleen opiskella Suomessa ja tänne voidaan rekry- toida lahjakkaita kansainvälisiä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Työryhmän ehdotukset 3/5 5. Erilliset maisteriohjelmat: -120 opintopisteen ohjelmat vastaamaan työelämästä tai tutkimuksesta nouseviin uusiin koulutustarpeisiin: voitava suorittaa kahdessa vuodessa -opiskelijat avoimen haun kautta, jolloin niihin voidaan valita myös oman yliopis-ton ulkopuolelta; kelpoisuuden tuottaa soveltuva alempi kk-tutkinto, amk-tutkinto tai sitä vastaavan koulutuksen taso, valittavilta voidaan vaatia korkeintaan 60 opin-topisteen täydentävät opinnot - ohjelmat voivat olla monitieteisiä, kuitenkin täyttäen ylemmälle kk-tutkinnolle ase- tetut tavoitteet ja kiinnittyen yliopiston koulutusvastuun mukaiseen alaan 6. Vieraskieliset maisteriohjelmat: -vieraskielisten tutkintojen suorittaminen mahdolliseksi, kuitenkin turvaten riittä- vä koulutustarjonnan myös kansallisilla kielillä -vieraskieliset master-tasoiset tutkintoon johtavat ohjelmat ulkomaalaisten opiske-lijoiden rekrytoimiseksi aloille, joilla osaamisemme on kansainvälisesti houkutte- levaa ja joilla on nähtävissä työvoimapulaa - pitkäkestoinen täydennykoulutus kv-markkinoille - ns. joint degree-ohjelmat yhteistyössä ulkomaalaisten yliopistojen kanssa

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Työryhmän ehdotukset 4/5 7. Tutkintojen tavoitteet ja laajuudet: -yliopistojen tutkinnon perusrakenteena alemman ja ylemmän tutkinnon kokonai- suus, joiden tavoitteet ja laajuus säädetään asetuksessa: --> alempi tutkinto = 180 opintopistettä / 3 lukuvuotta --> ylempi tutkinto = 120 opintopistettä / 2 lukuvuotta = 300 opintopistettä / 5 lukuvuotta - alempi tutkinto suoritettava ennen ylempää 8. Opintojen mitoittaminen: - siirrytään opintojen mitoituksessa ECTS-järjestelmään: jokainen opintojakso pisteytetään työmäärän mukaan: --> 1 opintovuosi = h = 60 ECTS --> 1 lukukausi = 800 h = 30 ECTS --> 1 opintokuukausi = 160 h --> 1 opintoviikko= 40 h = 1 ECTS

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Työryhmän ehdotukset 5/5 9. Tutkintojen opetussuunnitelmat ja ydinaines: - oppisisältöjen olennaisuus arvioidaan suorittamalla ydinainesanalyysi - opetussuunnitelmat laaditaan niin, että opintoja voi harjoittaa tarkoituksenmukai- sessa järjestyksessä, keskeytyksettä ja tehokkaasti ja että ne tarjoavat valinnai- suutta ja antavat opiskelijalle hyvät mahdollisuudet laatia HOPS 10.Opiskelijavalinta ja opinto-oikeus: - yliopiston opiskelijavalinnan läpäisseet saavat pääsääntöisesti opinto- oikeuden ylempään korkeakoulututkintoon saakka ilman toista valintaa - kehitetään joustavia valintamenettelyjä erillisiin maisteriohjelmiin

University of Vaasa/KR/ T y ö e l ä m ä Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Tiedekunnan kandidaattiopinnot 180 ECTS Soveltuva alempi kk-tutkinto; muiden tiedekuntien tai yliopistojen kandidaattiopinnot Tiedekunnan maisteriopinnot 120 ECTS Erillinen maiste- riohjelma 120 ECTS Vieraskielinen maisteriohjelma 120 ECTS Soveltuva amk- tutkinto Siltaopinnot max 60 ECTS Opiskelijavalinta Ulkomainen koulutus Yo- tutkinto Amk- tutkinto Ammatillinen kor- kea-tai opistoaste 3-vuotinen amma- tillinen tutkinto Ulkomainen koulutus Hlö jolla riittävät tiedot ja valmiudet Opiskelijavalinta Muutoin riittävä koulutuksen taso Avoin yo Avoin yo ? Joint degree- ohjelma 120 ECTS Erillinen maiste- riohjelma 120 ECTS X

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Uudistuksen toimeenpanon aikataulu: -Uusi rakenne käyttöön alkaen, nykyisen rakenteen mukaisia tutkintoja viimeistään ja teknillistieteellisen alan opiskelijat viimeistään Tutkintorakenteen uudistuminen huomioon yliopistojen perusrahoituksessa -Tutkintorakenteen toimivuuden arviointi kv-asiantuntija-arviointina v ja 2009

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Toimeenpano 1.Uudistuksen toimeenpanon aikataulu: -uusi rakenne käyttöön alkaen, nykyisen rakenteen mukaisia tutkintoja viimeistään ja teknillistieteellisen alan opiskelijat viimeistään tutkintorakenteen uudistuminen huomioon yliopistojen perusrahoituksessa -tutkintorakenteen toimivuuden arviointi kv-asiantuntija-arviointina v ja Yliopistojen koulutusvastuiden määrittely: -luovutaan oppiainekohtaisesta säätelystä asetustasolla --> yliopistojen koulutus- vastuista säädetään asetustasolla koulutusalakohtaisesti -muutoksista pääaine- tai koulutusohjelmatasoisissa koulutusvastuissa säädetään OPM:n ja yliopistojen tulosneuvotteluissa, joissa myös arvioidaan yliopiston edel- lytykset laadukkaan uuden koulutuksen järjestämiseen 3. Laki ja asetusmuutosehdotukset: - luonnos laiksi yliopistolain muuttamisesta: tutkintojen perusteet, opetus- ja tutkinto- kielet, opiskelijaksi ottaminen ja valinta, kelpoisuus kk-tutkintoon johtaviin opintoihin - luonnos VN:n asetukseksi yliopistoasetuksen 12§:n kumoamisesta: opiskelijavalinta - luonnos VN:n asetukseksi yliopistojen tutkinnoista: korvaa 20 alakohtaista asetusta

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne - Yliopiston lausunto työryhmän ehdotukseen - Kauppatieteellisen tiedekunnan valtakunnallinen hanke - Muiden tiedekuntien kehittämistyö - Vaasan yliopiston tutkintorakenteen kehittäminen –projekti - Opintojen ohjaus ja tutkintorakenteen kehittäminen -projekti Miten uudistusta viedään eteenpäin Vaasan yliopistossa?

University of Vaasa/KR/ Yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne Oman tieteenalan yhteistyö Tutkielman laajuus? Kanditutkinnon sisältö? Soveltuvat amk-tutkinnot? Soveltuvat alemmat kk-tutkinnot? Siltaopintojen laajuus? Oma tiedekunta/laitos Amk-yhteistyö? Opintojen sisällön kehittäminen? Maisteriohjelmat? Opetussuunnitteluprosessi? Ydinainesanalyysi Harjoittelu osana tutkintoa Kuormittavuustutkimus Yo:n keskushallinto: hallitus, opintopalvelut jne Työharjoittelun järjestäminen Yhteisten maisteriohjelmien hallinto ja rahoitus Opetuksen ja opinto-ohjauksen kehittäminen Siirtymäaikasäännökset Informaatio: muut yliopistot, OPM; muut tdk Kehittämisen puitteet: laki, asetus, opintojohto- sääntö Hlöstön koulutus ja resurssointi Kehittämistyön tuki Tiedekuntien välinen yhteistyö Yhteisten maisteriohjelmien sisällöt Yhteiset kieliopinnot? Yhteiset metodiopinnot? Työharjoittelun laajuus? Maisteriohjelmien kriteerit? Opintojaksojen koko? Tutkielman laajuus ja arvosteluperusteet Arvosana-asteikot Orientaatiotilaisuudet