Opetuksen arviointi ja kehittäminen, ET ja filosofia: kasvatusfilosofia, yhteiskunnan koululaitos ja PISA Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Opetuksen ja kasvatuksen päämäärä Opetuksen ja kasvatuksen moraalinen oikeutus edellyttää hyväksytyn päämäärän (tai useampia). Absolutistisesti esitettynä päämäärä on kaikille ihmisille pätevä. Relativistisesti suhteessa kasvattavaan tahoon (kulttuuri, yhteiskunta, traditio) Länsimaisen kulttuurin perinteessä perinteessä tuo päämäärä on ollut sivistys (saks. Bildung; kreikk. paideia).

Sivistysteoria Mitä on sivistys, on avoin filosofinen kysymys. Yleisesti voi puhua ihmisyyden toteutumisesta, korkeammasta ihmisyydestä ja täysi-ikäisyydestä, mutta sisältö riippuu traditiosta. Yleinen 'hellenosentrinen ideaali' on järjellisyys. Valistuksen jälkeen johtavia ideaaleja ovat lisäksi olleet yksilöllisyys ja itsemääräytyneisyys (autonomia). R. Rortyn yritys ei-essentiaaliseen määritelmään (edification, asettaen Gadameria seuraten Bildungin päämääräksi): "To say that we become different people, that we 'remake' ourselves as we read more, talk more, and write more, is simply a dramatic way of saying that the sentences that become true of us by virtue of such activities are often more important to us than the sentences which become true of us when we drink more, earn more, and so on." (Philosophy and the Mirror of nature, 359.)

Kasvatusteoria kysymys kasvatuksellisen vaikuttamisen mahdollisuudesta ja keinoista valistus: ihanteeksi vapaus ja järjesllisyys → vapauttaa ihminen alaikäisyydestä (Kant ym.) mutta autonomia kasvatusihanteena johtaa pedagogiseen paradoksiin: kuinka voidaan edistää vapautta pakolla?

Oppimisen teoria kuinka oppiminen tapahtuu? kasvatustieteessä kysymys jäsennetään usein psykologisesti, jolloin: käyttäytymisen ja tietorakenteiden muutos korvaavat tärkeimpinä käsitteinä sivistyksen ja kasvatuksen tavoitteistoa kuvataan mitattavilla suorituksilla (esim. vapaus tai autonomia jäävät siten helposti syrjään) behaviorismi: S-O-R –malli; esim. ohjelmoitu oppiminen kognitiivinen psykologia ja konstruktivismi: laaja ja hajanainen oppimisteoreettinen lähestymistapa oletus oppijasta aktiivisena tiedonetsijänä subjektin konstruointiprosessin suhde kasvatukselliseen vaikuttamiseen ja laajemmin ulkomaailmaan jää usein auki

Opetuksen teoria Didaktiikka eli opetusoppi OPS-ajattelu nykyaikainen OPS-ajattelu sisältää yhteiskunnan asettamat sivistys- ja kasvatustavoitteet, tieto- ja oppimiskäsityksen pääpiirteet sekä oppimisen ja opetuksen: tavoitteet, menetelmät ja sisällöt

Koululaitos ja yhteiskunta

Koululaitos Kasvatuksessa nykyaikaa luonnehtii järjestelmällinen yleisen oppivelvollisuuden määrittämä koululaitos. Valtio peri kirkolta kasvatusvastuun, yhteiskuntaan sosiaalistamisen tehtävän. Suomessa tämä tapahtui 1800-luvulla. Aatehistoriallisesti valistuksella oli ratkaiseva rooli koululaitoksen kehityksessä. Nykyaikainen koululaitos on pitkälle valistuksen lapsi. Yhteiskuntafilosofisesti haastava kysymys on, miten tähän ”ideologiseen valtiokoneistoon” (Althusser, suom. 1984) tulisi suhtautua. Opettajan on (ainakin näissä aineissa) varsin pitkälle hyväksyttävä valistus-perustainen OPS:n arvopohja. On selvää, että länsimaisten markkinatalous demokratioiden valistus-retoriikka (esim. ihmisoikeudet) ei kerro koko totuutta (esim. Guantanamo, yliopistouudistus).

Suo-men koulu- järjes-telmä

Valta ja ohjauskulttuuri arvioinnissa 1994 OPS-uudistuksessa siirryttiin keskitetystä hallinnollisesta ohjauksesta ns. arviointiohjaukseen (rahoitusohjauksen säilyessä). valtakunnan tasolla päätetään tavoitteet ja suuntaviivat sekä tietyt vähimmäisvaatimukset päätäntävaltaa jää paljon paikallistasolle (kunnat ja koulut) tuloksia ei tarkasteta säännöllisesti, vaan toiminta perustuu luottamukseen ja (pistokoetyyppisin) arviointeihin.

Arviointikulttuurin muutokset (Lavonen) Kukin aikakausi painottaa tavoitteita ja arviointia eri tavoin sen mukaan, minkälainen kasvatus-, ihmis- tai oppimiskäsitys on vallalla: 1960-luvulla korostettiin arvioinnin ennustavaa ja toteavaa tehtävää (behavioristinen malli: S -> R). 1970-luvulla arviointi muuttui suhteelliseksi ja kannustavaksi (kaikki oppivat kaiken optimismi) 1994 arviointi kytkettiin koulun ja oppiaineiden kehittämiseen (ES, myös: uusi vallankäytön muoto) 2000-luvulla (-”-) absoluuttinen arviointi (v. 1997 peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit eli kuvaus keskimmäisen (8) arvosanan osaamisesta) arviointitiedon julkisuus laaja käyttäjäkunta (päättöarvioinnin vertailtavuus, absol.) itsearviointi kaikilla tasoilla (erit. strategioiden laatim. lähtök.) arviointikäytäntöjen monipuolistuminen 2010 -luvulla oppilaiden ja koulujen vertailtavuuden parantaminen?

Epäsuora ohjaus (perustuu J. Lavosen esitykseen) Kansainväliset trendit, OECD Arviointi, PISA Kansallinen koulutuspolitiikka Opettajien perus- ja täydennyskoulutus Oppimateriaalit ja oppimisvälineet Paikallinen opetussuunnitelma Kansallinen opetussuunnitelma Opetus Oppiminen Koulukulttuuri (kilpailu, yhteistoiminnallisuus, …) Vanhempien tuki Koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu, iltakoulu, yksityistunnit, … Koulun ulkopuolinen tuki/ohjaus opiskeluun

Koulutuksen arvioinnit Viralliset kansalliset pistokoearvioinnit (esim. koulutuksen arviointikeskus) usein hallinnollisesti tilattuja kasvatustieteellisesti asianmukaisia julkaisusta sovitaan koulujen kanssa Lukioiden yo-vertailut media (MTV) paljon keskustelua ja kritiikkiä palataan (ehkä) yo-kirjoitusten yhteydessä PISA (Osin J. Lavosen esityksen mukaan)

PISA

PISA –tutkimukset PISA on OECD:n hanke. Kaikki OECD maat sekä lisäksi suurin piirtein saman verran partnerimaita. 2000 (32 maata) – 2003 (41) – 2006 (57) 2009 (65, 34 OECD + 31 partneria) Se tutkii nuoria perusopetuksen loppuvaiheessa. PISA on syntynyt valtioiden tarpeista hahmottaa. koulutuspolitiikkaansa – koulutuspoliittinen työkalu. PISA on osa tutkimusta, jota OECD:ssä tehdään oppimistulosten ja oppimisympäristöjen ymmärtämiseksi. OECD:n taustalla olevan ideologian (esim. panos–tuotos -tehokkuuden) mukainen koulutushallinnon (policy) ohjaus

PISA –tutkimuksen piirteitä PISA pyrkii selvittämään elinikäisen oppimisen edellytyksiä PISA soveltaa opetussuunnitelmista riippumatonta aihepiiriajattelua ja selvittää myös oppilaiden omaa motivaatiota ja uskomuksia omasta oppimisestaan. PISA tehdään säännöllisesti ja vertailukelpoisesti: maat voivat seurata oppilaiden kehitystä. Tulokset ja niiden tuottaminen on hyvin dokumentoitu. PISAssa on luotu osaamisen (literacy) käsite.

Miten PISA-tutkimus tehdään? PISA –maailman keskus Australiassa (Australian Council for Educational Research) Monivaiheinen otos, otoksesta johtuvien virheiden korjaaminen Tehtävien laatiminen, kääntäminen testaaminen ja valinta Osiovasteteoria (Item Response Theory) PISA-pisteiden laskussa ja ankkuritehtävät Kokeen järjestäminen ja korjaaminen, järjestäjien ja korjaajien koulutus sekä ”korjausohje” OECD:n nimeämät riippumattomat tarkkailijat eri vaiheessa. PISA 2006 -tutkimukseen osallistui kaikkiaan 398 750 satunnaisesti valittua oppilasta. He edustavat noin 32 miljoonaa kouluissa opiskelevaa 15-vuotiasta nuorta.

Mitä PISA mittaa? Minkälaiset tiedot ja taidot ovat tärkeitä tulevaisuuden kansalaisille todellisen elämän tilanteissa – elinikäisen oppimisen valmiudet? PISA ei mittaa sitä, mitä oppilas muistaa oppitunneilta Tehtävät ovat kolmelta alueelta: Luonnontieteellinen yleissivistys Matemaattinen yleissivistys Lukutaito (Mathematics, scientific and reading “literacy”) Tehtävät sovitaan esitestin perusteella konsensuksessa eri OECD-maista olevien asiantuntijoiden kokouksessa (PISA advisory group)

PISA tutkimus Suomessa PISA 2003: päähuomiona Matematiikan koe PISA 2003 -tutkimuksen otokseen valittiin 147 suomenkielistä ja 50 ruotsinkielistä koulua eli 6235 oppilasta. Oppilaista 5 796 (93 %) vastasi tehtäviin PISA 2006: päähuomiona Luonnontieteiden koe (30 tehtävää, osioita kaikkiaan 140) PISA 2006 -otantaan valittiin Tilastokeskuksen antamien tietojen pohjalta satunnaisesti 155 koulua (perusjoukosta poistettiin mukautetun opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevat) ja valituista kouluista ACER valitsi satunnaisesti 35 oppilaitosta. Valituista 5265 oppilaasta 360 oli poissa sekä varsinaisena koepäivänä että varapäivänä, joten tutkimusjoukko oli 4714 oppilasta

Suomen 2006 PISA-menestys kansainvälisen median otsikoissa: "Suomessa opettajat ovat vielä ylpeitä ammatistaan” (Alankomaat) Suomi on globaalin koulutuksen Detroit Red Wings  se on aina loppuotteluissa mukana (Kanada) Suomen koululaiset neljä opintovuotta meksikolaisten edellä (Meksiko) Suomen koulujärjestelmä pitää tasoerot pieninä (Tsekin tasavalta) Jotakin siellä pohjoisessa tehdään oikein (Itävalta) Suomessa koko yhteiskunta ottaa vastuuta koulutuksesta (Espanja) Chilen ja Suomen koulutuksen ero valovuosien mittainen (Chile) Suomi ei lankea Pisa-euforiaan (Slovenia)

Eri maiden percentiilien vertaaminen OECD:n keskiarvopercentiileihin luonnontieteen kokeen osalta 2006 90 Suomi Ruotsi 70 Tanska Norja 50 keskiarvoon Viro Iso Britannia 30 Portugali ero ä 10 OECD Keskisarvo pisteiss - 10 Suomessa heikot oppilaat eivät ole niin heikkoja kuin muiden maiden heikot oppilaat ja hyvät ovat parempia kuin muiden maiden hyvät - Pisa - 30 - 50 5% 10% 25% 75% 90% 95%

Variation in student performance in Science in OECD countries 120 Germany Japan Austria Australia Belgium 100 Iceland Italy Greece Ireland Netherlands Hungary Norway Sweden Canada Denmark Slovak Republic Poland Korea 80 Spain Portugal Finland Turkey 60 Mexico 40 20 Switzerland New Zealand United States Luxembourg United Kingdom Czech Republic

Two components of variation Variation of performance within schools Variation of performance between schools 120 New Zealand United States United Kingdom Czech Republic Germany Japan Austria Australia Belgium 100 Iceland Italy Greece Ireland Netherlands Hungary Norway Sweden Canada Denmark Slovak Republic Poland Korea 80 Spain Portugal Finland Turkey 60 Mexico 40 20 Switzerland Luxembourg

Ranking of OECD countries according to school variation 120 100 80 60 Variation of performance within schools 40 Variation of performance between schools 20 Italy Austria Japan Greece Turkey Korea Mexico Spain Canada Ireland Poland Iceland Finland Germany Hungary Belgium Portugal Australia Denmark Sweden Norway Netherlands Switzerland Luxembourg United States New Zealand Czech Republic Slovak Republic United Kingdom In some countries, most of the variation lies between schools. In some countries, schools are rather similar.

Mistä hajonta muodostuu matematiikassa? 100 Koulujen sisältä tuleva hajonta 80 60 40 Joissakin maissa koulut ovat samanlaisia ja korkeatasoisia. 20 Joissakin maissa hajonta tulee koulujen välisestä hajonansta. -20 Koulujen väliltä tuleva hajonta -40 -60 -80 Italy Turkey Hungary Japan Korea Belgium Germany Austria Greece Spain Ireland Portugal Mexico Canada Poland Sweden Norway Finland Iceland Australia Denmark Netherlands Switzerland Luxembourg United States New Zealand Czech Republic Slovak Republic

Menestyminen matematiikan kokeessa erilaisissa kuntamuodoissa Maaseutu Kaupunkimainen 400 450 500 550 600 Erot ovat pieniä

Menestyminen matematiikan kokeessa eri alueilla Etelä-Suomi Itä-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Suomi 400 450 500 550 600 Erot ovat pieniä

Yhteenveto: PISA tulokset Suomessa Suomalaisten nuorten matematiikan ja luonnon-tieteiden osaaminen on OECD-maiden huippua kaikilla osa-alueilla Suomessa on tutkimukseen osallistuneista maista kaikkein vähiten (5%) heikkoja oppilaita, jotka eivät hallitse luonnontieteitä, matematiikkaa tai ongelmanratkaisun perustaitoja. Suomessa oppilaat menestyvät PISA-kokeessa (suhteellisen) samansuuntaisesti riippumatta vanhempien sosioekonomisesta taustasta, asuinkunnasta, …

PISA 2009 Painopiste lukutaidossa, osa-alueet: Access and retrieve Integrate and interpret Reflect and evaluate Continuous texts Non-continuous texts Mukana myös matematiikka ja science osiot

Koulutuspolitiikka joka on johtanut PISA-menestykseen (Lavonen)

Kyselytutkimus, jossa asiantuntijaotanta: Mikä vaikuttaa luonnontieteiden osaamiseen? Opettajankouluttajat, jotka ovat julkaisseet tutkimuksiaan ainakin matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuran päivien julkaisuissa (45) Opettajankoulutuksen parissa työskentelevät professorit ja yliopistonopettajat, jotka ovat julkaisseet tutkimuksiaan kansainvälisissä lehdissä (26) 143 emails and 38 experts (27%)

Kyselykaavake Likert asteikko: 0 = ei esiinny ollenkaan tai esitetyllä syyllä ei ole lainkaan merkitystä luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle 1 2 3 = esitetyllä syyllä on suuri merkitys luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle

Koulutuspolitiikan vaikutus PISA-menestykseen Koulutuksellinen tasa-arvo Suomi Japan Pitkäjänteinen koulutuspolitiikka Tietoyhteiskunta Samanlaiset opettajat Samanlaiset oppimateriaalit Opetussuunnitelma ohjaa Korkeatasoiset yksityiskoulut 1 2 3 0 = ei esiinny ollenkaan tai esitetyllä syyllä ei ole lainkaan merkitystä luon-nontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle 3 = esitetyllä syyllä on suuri merkitys luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle

Kilpailukulttuuri ja koulun ulkopuolinen opetus Suomi Kilpailukulttuuri koulussa Japan Yksityiset ”preppauskoulut” Ohjausta yksityisesti Oppilaat käyvät ”Iltakoulussa” 1 2 3 0 = ei esiinny ollenkaan tai esitetyllä syyllä ei ole lainkaan merkitystä luon-nontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle 3 = esitetyllä syyllä on suuri merkitys luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle

Opettajankoulutus Aineopinnot ainelaitoksella (2 vuotta) Suomi Aineopinnot ainelaitoksella (2 vuotta) Japan Opettajalla maisterin tutkinto Opettajan aineenhallinta Opettajan pedagoginen asiantuntijuus Opettajaopiskelijat oppivat suunnittelemaan opetusta monipuolisesti Opettajankoulutuksen tutkintovaatimukset 1 2 3 0 = ei esiinny ollenkaan tai esitetyllä syyllä ei ole lainkaan merkitystä luon-nontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle 3 = esitetyllä syyllä on suuri merkitys luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle

PISA 2003 scientific literacy/ IMD measurement PISA is strongly policy orientated, PISA gives feedback to governments on education policy & its implementation (OECD, 2004) According to International Institute for Management Development in Switzerland report 2005 (IMD, 2005) there are differences in PISA 2003 science literacy measurements and IMD report 2005 -> Is PISA measuring success of education policy?

National Competitiveness Education system and national competitiveness

Suomalaisen koulutuspolitiikan vertaaminen kansaivälisiin suuntauksiin (Hargreaves, Earl, Shawn & Manning, 2001, Sahlberg, 2004) Globaalit suuntaukset Suuntaus suomessa Standardit ja standardointi Standardit koulua, opettajia, opetusta ja oppimista varten tavoitteena laadun ja tulosten kohottaminen Joustavuus ja erilaisuus Perusopetuksen opetussuunnitelman perus-teet, koulun opetussuunnitelman yhteisölli-nen kehittäminen, verkottuminen, informaatio-ohjaus ”Literacy and numeracy” Keskeistä, että kaikki oppivat perustiedot ja –taidot lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä (= prime targets of education reform). Laaja-alainen perussivistys Keskeistä, että oppilaan persoonallisuus ja tiedot, taidot, moraali, luovuus jne. kehittyvät monipuolisesti Vastuuvelvollisuus (Consequential accountability) Koulun tuloksellisuus ratkeaa tarkastajien raporteista ja kansallisten päättökokeiden tuloksista: palkkiot ja rangaistukset Luottamus asiantuntijoiden välillä Luottamuskulttuuri: opetushallinto – kunta; kunta – koulu (rehtori); koulu – vanhemmat; rehtori – opettaja; … Paikallisen tason asiantuntemus siitä, mikä on oppilaille hyödyksi ja toiminnasta raportointi .