Sivistys, kasvatus, opetus ja oppiminen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Sivistys, kasvatus, opetus ja oppiminen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Sivistys, kasvatus, opetus ja oppiminen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Sisältö Ausubelin ennakkojäsentäjä → kerro mitä opetat, opeta, kerro mitä opetit 1. Sivistysteoria 2. Pedagoginen tai kasvatusteoria 3. Opetuksen teoria eli didaktiikka 4. Oppimisen teoretisointia, erityisesti konstruktivismia

3 Sivistysteoria Kasvatuksen filosofinen jäsennys Mikä on ihmisen kasvattamisen eettinen oikeutus?  Yhteisön säilyminen ja jatkuvuus  Yleisempi kysymys koskee ihmisen hyvää, parasta tai korkeinta ihmisessä  kysymys on erityisen haastava moniarvoisessa (liberaalissa, demokraattisessa) yhteiskunnassa Sivistystä koskeva ajattelu on yksi vastaus: sivistys on korkeinta ihmisyydessä, siksi sivistävä kasvatus on oikeutettua. Mitä on sivistys, on kuitenkin avoin filosofinen kysymys. Tunnetuimpia vastauksia ovat kreikkalainen paideia ja saksalainen Bildung

4 Sivistysteoria: Hellenosentrisen/ eurooppalainen/länsimainen sivistys Korkeampi ihmisyys on kaiken sivistysajattelun taustalla. Hellenosentrisen sivistyksen erityispiirteet kytkeytyvät väljästi ymmärrettyyn valistukseen  Järjellisyys  kysymys järjen luonteesta.  Huom. 1800-luvulta lähtien järjen kritiikki, esim:  romantiikka  valistuksen dialektiikka (Horkheimer ja Adorno)

5 Sivistysteoria: Hellenosentrisen/ eurooppalainen/länsimainen sivistys Toinen suuri periaate:  Yksilöllisyys ja itsemääräytyneisyys  Kant: valistus on yritys vapauttaa ihminen (itse aiheutetusta) alaikäisyydestä.  jonkinlainen täysi-ikäisyys on ehkä yleisempi tavoite  järjen ja yksilöllisyyden kytkentä Kouluopetuksen kannalta sivistystä koskee myös sen jakautumisesta yleissivistykseen ja erityiseen (ammatti-) sivistyksen (ks. Humansmin pakuu tulevaisuuteen, Komiteamietintö).

6 Harto Pönkä in slideshare

7 Kasvatus-/pedagoginen teoria Sivistyksellinen kasvatusteoria tarjoaa edellytykset pedagogiselle teorialle aikuinen voi kasvattaa lasta kohti sivistystä suhde on asymmetrinen Pedagoginen teorian ytimessä on kysymys kasvatuksellisen vaikuttamisen mahdollisuudesta ja keinoista. Tämä on relevantti kysymys myös ryhmämuotoisessa opetuksessa, jota koulussa (yleensä) annetaan.

8 Pedagoginen teoria ja paradoksi Autonomia kasvatusihanteena johtaa ns. pedagogiseen paradoksiin (Kant): kuinka voidaan edistää vapautta pakolla?

9 Opetuksen teoria, didaktiikka Didaktiikka on opetustapahtumaa laajasti tutkiva tieteenala (kreikk. didaskein = opettaa; nykyiseen käyttöön ilmeisesti 1. kertaa Comeniuksen Didacta Magnassa (1633–1638)). Perinteisesti (saks. traditiossa) didaktiikan ajatellaan jakautuvan 1) opetusmenetelmäoppiin ja 2) opetussuunnitelmaoppiin. Engl. kielialueella 1) korostuu → didaktiikalla usein halventava merkitys

10 Opetuksen teoria, didaktiikka Erityisesti amerikkalaisessa perinteessä korvaava käsite on curriculum (lat. elämänjuoksu) → oppilaan kehityksestä lähtevä (nykyään psykologia-vetoinen) opetuksen suunnittelu Jonkinlainen osatieteenala (ainakin useamia omia kansainvälisiä julkaisuja): curriculum studies Viimeaikaisia kehitys painottanut oppijan aktiivisuuen (konstruktivismi) kautta oppimisen tutkimuista. kehityksen yksi ongelma on oppimisen abstrahoituminen instituutioista ja opetuksesta.

11

12 Oppimisen teoria Kuinka oppiminen tapahtuu? Kasvatustieteessä kysymys jäsennetään usein psykologisesti, jolloin:  käyttäytymisen ja tietorakenteiden muutos korvaavat tärkeimpinä käsitteinä sivistyksen ja kasvatuksen  tavoitteistoa kuvataan mitattavilla suorituksilla (esim. vapaus tai autonomia jäävät siten helposti syrjään)  klassinen 3. persoonan malli: behaviorismi: S-O-R –malli; esim. ohjelmoitu oppiminen  perinteinen 1.(/3.) persoonan malli: humanistinen oppimiskäsitys  kognitiivisen psykologian läpimurrot 1960-luvulta 1980- luvulle tekivät kognitiivisesta lähestymistavasta vallitsevan paradigman, joka kehittyi konstruktivismiksi.

13 Oppimisen teoria: Konstruktivismi Oppimisessa oppija rakentaa jotain eli on aktiivinen ja tuottelias omista lähtökohdistaan. Rakentamismetafora ilmeisesti peräisin Kantilta Oheismetaforia jonkin verran (esim. scaffolding, rakennustelineiden asettaminen).

14 Etäisempiä tausta-ajatuksia Hylätään malli, joka näkee oppimisen tiedonsiirtona (Platon, 300-luku eaa.) Huomataan ihmismielen aktiivisuuden ja kategorioiden ratkaiseva merkitys tiedon mahdollistajana (Kant, 1700- luvun jälkipuoli).

15 Yhteiskunnalliset lähtökohdat Yleissivistävästä oppivelvollisuuskoulusta johtava ideologinen valtiokoneisto (1800-luvun puoliväli). Psykologiasta (ja muista ihmistieteistä) tulee tiede ja oppimisen tutkimuksen vaikuttaja (1800-luvun jälkipuolelta lähtien). ”Ihmistieteelliset” hallinnan keinot: kasvatuksessa siirrytään pakkosivistämisestä luonnollisen kasvun tukemiseen (1800-luvun jälkipuolelta lähtien).

16 Tieteenfilosofinen tausta Positivismin murtuminen (tieteen)filosofiassa (verifikationismin kritiikki, havaintojen teoriapitoisuus, perinteisen tiedon käsityksen ongelmat jne.) (1950-luvulta lähtien) Tiedon ja kategorioiden sosiaalista rakentumista koskevia teorioita kulttuuri- ja yhteiskuntatieteissä (1960-luku) Kognitiivinen käänne psykologiassa (1960-luku) Totuuden korrespondenssiteorian kritiikki osaksi filosofista valtavirtaa (metafyysisen (tieteellisen) realismin kritiikki, deflatoriset totuusteoriat jne.,1970-luku)

17 Välitön kehitys Psykologisessa tutkimuksessa oppimisen kannalta tärkeitä (episteemisesti ja kontekstuaalisesti relevantteja tuloksia) (1980-luvun alku) Ns. 'uusi' tiedonkäsitys julkisuudessa (1980-luvun loppu) Konstruktivismista suomalaisen kasvatustieteen johtava paradigma 1990-luku Konstruktivismin realistinen kritiikki (Puolimatka 2002) Paradigmojen murtuminen 2000-luvulla

18 Konstruktivismin kysymyksiä Jännite raflaavan 'vahvan' aseman ja triviaalimman 'heikon' aseman välillä. Kysymys relativismista Sosiaalisuuden korostaminen pääsuuntaus (esim. solipsismin välttämiseksi)

19 Nelikenttä Antirealismi Tiedonsiirto Oma oivallus Menetelmällinen ulottuvuus Realismi Ontologinen/epistemologinen ulottuvuus