Opetuksen arviointi ja kehittäminen, ET ja filosofia: koululaitos, arvioiuntikulttuuri ja (vanha) PISA Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Opetuksen arviointi ja kehittäminen, ET ja filosofia: koululaitos, arvioiuntikulttuuri ja (vanha) PISA Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Opetuksen arviointi ja kehittäminen, ET ja filosofia: koululaitos, arvioiuntikulttuuri ja (vanha) PISA Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Koululaitos Kasvatuksessa nykyaikaa luonnehtii järjestelmällinen yleisen oppivelvollisuuden määrittämä koululaitos. Valtio peri kirkolta kasvatusvastuun, yhteiskuntaan sosiaalistamisen tehtävän. Suomessa tämä tapahtui 1800-luvulla. Aatehistoriallisesti valistuksella oli ratkaiseva rooli koululaitoksen kehityksessä. Nykyaikainen koululaitos on pitkälle valistuksen lapsi. Yhteiskuntafilosofisesti haastava kysymys on, miten tähän ”ideologiseen valtiokoneistoon” (Althusser, suom. 1984) tulisi suhtautua. Opettajan on (ainakin näissä aineissa) varsin pitkälle hyväksyttävä valistus-perustainen OPS:n arvopohja. On selvää, että länsimaisten markkinatalous demokratioiden valistus-retoriikka (esim. ihmisoikeudet) ei kerro koko totuutta (esim. Guantanamo, yliopistouudistus).

3 Suo- men koulu- järjes- telmä

4 Valta ja ohjauskulttuuri arvioinnissa 1994 OPS-uudistuksessa siirryttiin keskitetystä hallinnollisesta ohjauksesta ns. arviointiohjaukseen (rahoitusohjauksen säilyessä). valtakunnan tasolla päätetään tavoitteet ja suuntaviivat sekä tietyt vähimmäisvaatimukset päätäntävaltaa jää paljon paikallistasolle (kunnat ja koulut) tuloksia ei tarkasteta säännöllisesti, vaan toiminta perustuu luottamukseen ja (pistokoetyyppisin) arviointeihin.

5 5 Arviointikulttuurin muutokset (Lavonen) Kukin aikakausi painottaa tavoitteita ja arviointia eri tavoin sen mukaan, minkälainen kasvatus-, ihmis- tai oppimiskäsitys on vallalla: 1960-luvulla korostettiin arvioinnin ennustavaa ja toteavaa tehtävää (behavioristinen malli: S -> R). 1970-luvulla arviointi muuttui suhteelliseksi ja kannustavaksi (kaikki oppivat kaiken optimismi) 1994 arviointi kytkettiin koulun ja oppiaineiden kehittämiseen (ES, myös: uusi vallankäytön muoto) 2000-luvulla (-”-) absoluuttinen arviointi (v. 1997 peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit eli kuvaus keskimmäisen (8) arvosanan osaamisesta) arviointitiedon julkisuus laaja käyttäjäkunta (päättöarvioinnin vertailtavuus, absol.) itsearviointi kaikilla tasoilla (erit. strategioiden laatim. lähtök.) arviointikäytäntöjen monipuolistuminen 2010 -luvulla oppilaiden ja koulujen vertailtavuuden parantaminen?

6 6 Kansainväliset trendit, OECD Epäsuora ohjaus (perustuu J. Lavosen esitykseen) Oppiminen Kansallinen koulutuspolitiikka Opettajien perus- ja täydennyskoulutus Oppimateriaalit ja oppimisvälineet Paikallinen opetussuunnitelma Kansallinen opetussuunnitelma Opetus Arviointi, PISA

7 Koulutuksen arvioinnit Viralliset kansalliset pistokoearvioinnit (esim. koulutuksen arviointikeskus) usein hallinnollisesti tilattuja kasvatustieteellisesti asianmukaisia julkaisusta sovitaan koulujen kanssa Lukioiden yo-vertailut media (MTV) paljon keskustelua ja kritiikkiä palataan (ehkä) yo-kirjoitusten yhteydessä PISA (Osin J. Lavosen esityksen mukaan)

8 PISA

9 9 PISA –tutkimukset 1) PISA on OECD:n hanke. Kaikki OECD maat sekä lisäksi suurin piirtein saman verran partnerimaita. 2000 (32 maata) – 2003 (41) – 2006 (57) 2009 (65, 34 OECD + 31 partneria) 2) Se tutkii nuoria perusopetuksen loppuvaiheessa. 3) PISA on syntynyt valtioiden tarpeista hahmottaa. koulutuspolitiikkaansa – koulutuspoliittinen työkalu. 4) PISA on osa tutkimusta, jota OECD:ssä tehdään oppimistulosten ja oppimisympäristöjen ymmärtämiseksi. 5) OECD:n taustalla olevan ideologian (esim. panos–tuotos -tehokkuuden) mukainen koulutushallinnon (policy) ohjaus

10 10 PISA –tutkimuksen piirteitä 1. PISA pyrkii selvittämään elinikäisen oppimisen edellytyksiä 2. PISA soveltaa opetussuunnitelmista riippumatonta aihepiiriajattelua ja selvittää myös oppilaiden omaa motivaatiota ja uskomuksia omasta oppimisestaan. 3. PISA tehdään säännöllisesti ja vertailukelpoisesti: maat voivat seurata oppilaiden kehitystä. 4. Tulokset ja niiden tuottaminen on hyvin dokumentoitu. 5. PISAssa on luotu osaamisen (literacy) käsite.

11 11 Miten PISA-tutkimus tehdään? PISA –maailman keskus Australiassa (Australian Council for Educational Research) Monivaiheinen otos, otoksesta johtuvien virheiden korjaaminen Tehtävien laatiminen, kääntäminen testaaminen ja valinta Osiovasteteoria (Item Response Theory) PISA-pisteiden laskussa ja ankkuritehtävät Kokeen järjestäminen ja korjaaminen, järjestäjien ja korjaajien koulutus sekä ”korjausohje” OECD:n nimeämät riippumattomat tarkkailijat eri vaiheessa. PISA 2006 -tutkimukseen osallistui kaikkiaan 398 750 satunnaisesti valittua oppilasta. He edustavat noin 32 miljoonaa kouluissa opiskelevaa 15-vuotiasta nuorta.

12 12 Mitä PISA mittaa? Minkälaiset tiedot ja taidot ovat tärkeitä tulevaisuuden kansalaisille todellisen elämän tilanteissa – elinikäisen oppimisen valmiudet? PISA ei mittaa sitä, mitä oppilas muistaa oppitunneilta Tehtävät ovat kolmelta alueelta: Luonnontieteellinen yleissivistys Matemaattinen yleissivistys Lukutaito (Mathematics, scientific and reading “literacy”) Tehtävät sovitaan esitestin perusteella konsensuksessa eri OECD-maista olevien asiantuntijoiden kokouksessa (PISA advisory group)

13 13 PISA tutkimus Suomessa PISA 2003: päähuomiona Matematiikan koe PISA 2003 -tutkimuksen otokseen valittiin 147 suomenkielistä ja 50 ruotsinkielistä koulua eli 6235 oppilasta. Oppilaista 5 796 (93 %) vastasi tehtäviin PISA 2006: päähuomiona Luonnontieteiden koe (30 tehtävää, osioita kaikkiaan 140) PISA 2006 -otantaan valittiin Tilastokeskuksen antamien tietojen pohjalta satunnaisesti 155 koulua (perusjoukosta poistettiin mukautetun opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevat) ja valituista kouluista ACER valitsi satunnaisesti 35 oppilaitosta. Valituista 5265 oppilaasta 360 oli poissa sekä varsinaisena koepäivänä että varapäivänä, joten tutkimusjoukko oli 4714 oppilasta

14

15 15 Suomen 2006 PISA-menestys kansainvälisen median otsikoissa: "Suomessa opettajat ovat vielä ylpeitä ammatistaan” (Alankomaat) Suomi on globaalin koulutuksen Detroit Red Wings  se on aina loppuotteluissa mukana (Kanada) Suomen koululaiset neljä opintovuotta meksikolaisten edellä (Meksiko) Suomen koulujärjestelmä pitää tasoerot pieninä (Tsekin tasavalta) Jotakin siellä pohjoisessa tehdään oikein (Itävalta) Suomessa koko yhteiskunta ottaa vastuuta koulutuksesta (Espanja) Chilen ja Suomen koulutuksen ero valovuosien mittainen (Chile) Suomi ei lankea Pisa-euforiaan (Slovenia)

16 16 Eri maiden percentiilien vertaaminen OECD:n keskiarvopercentiileihin luonnontieteen kokeen osalta 2006 -50 -30 -10 30 50 70 90 5%10%25%75%90%95% Suomi Ruotsi Tanska Norja Viro IsoBritannia Portugali OECDKeskisarvo Pisa - pisteiss ä ero keskiarvoon Suomessa heikot oppilaat eivät ole niin heikkoja kuin muiden maiden heikot oppilaat ja hyvät ovat parempia kuin muiden maiden hyvät

17 17 0 20 40 60 80 100 Germany Czech Republic Austria Hungary Netherlands Belgium Japan Italy Greece Slovak Republic Turkey Switzerland Korea Luxembourg United States Portugal Mexico United Kingdom New Zealand Australia Canada Ireland Denmark Spain Poland Sweden Norway Iceland Finland Variation in student performance in Science in OECD countries 120

18 18 0 20 40 60 80 100 Germany Czech Republic Austria Hungary Netherlands Belgium Japan Italy Greece Slovak Republic Turkey Switzerland Korea Luxembourg United States Portugal Mexico United Kingdom New Zealand Australia Canada Ireland Denmark Spain Poland Sweden Norway Iceland Finland Two components of variation 120 Variation of performance between schools Variation of performance within schools

19 19 0 20 40 60 80 100 Germany Czech Republic Austria Hungary Netherlands Belgium Japan Italy Greece Slovak Republic Turkey Switzerland Korea Luxembourg United States Portugal Mexico United Kingdom New Zealand Australia Canada Ireland Denmark Spain Poland Sweden Norway Iceland Finland Ranking of OECD countries according to school variation 120 Variation of performance between schools Variation of performance within schools In some countries, most of the variation lies between schools. In some countries, schools are rather similar.

20 20 Mistä hajonta muodostuu matematiikassa? -80 -60 -40 -20 20 40 60 80 100 Turkey Hungary Japan Belgium Italy Germany Austria Netherlands Czech Republic Korea Slovak Republic Greece Switzerland Luxembourg Portugal Mexico United States Australia New Zealand Spain Canada Ireland Denmark Poland Sweden Norway Finland Iceland Joissakin maissa koulut ovat samanlaisia ja korkeatasoisia. Joissakin maissa hajonta tulee koulujen välisestä hajonansta. 0 Koulujen sisältä tuleva hajonta Koulujen väliltä tuleva hajonta

21 21 Menestyminen matematiikan kokeessa erilaisissa kuntamuodoissa Erot ovat pieniä 400 450500550600 Maaseutu Kaupunkimainen

22 22 Menestyminen matematiikan kokeessa eri alueilla Erot ovat pieniä 400 450500550600 Keski-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi

23 23 Yhteenveto: PISA tulokset Suomessa Suomalaisten nuorten matematiikan ja luonnon- tieteiden osaaminen on OECD-maiden huippua kaikilla osa-alueilla Suomessa on tutkimukseen osallistuneista maista kaikkein vähiten (5%) heikkoja oppilaita, jotka eivät hallitse luonnontieteitä, matematiikkaa tai ongelmanratkaisun perustaitoja. Suomessa oppilaat menestyvät PISA-kokeessa (suhteellisen) samansuuntaisesti riippumatta vanhempien sosioekonomisesta taustasta, asuinkunnasta, …

24 PISA 2009 Painopiste lukutaidossa, osa-alueet: 1. Access and retrieve 2. Integrate and interpret 3. Reflect and evaluate 4. Continuous texts 5. Non-continuous texts Mukana myös matematiikka ja science osiot

25

26 Koulutuspolitiikka joka on johtanut PISA-menestykseen (Lavonen)

27 27 Kyselytutkimus, jossa asiantuntijaotanta: Mikä vaikuttaa luonnontieteiden osaamiseen? Opettajankouluttajat, jotka ovat julkaisseet tutkimuksiaan ainakin matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuran päivien julkaisuissa (45) Opettajankoulutuksen parissa työskentelevät professorit ja yliopistonopettajat, jotka ovat julkaisseet tutkimuksiaan kansainvälisissä lehdissä (26)

28 28 Kyselykaavake Likert asteikko: 0 =ei esiinny ollenkaan tai esitetyllä syyllä ei ole lainkaan merkitystä luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle 1 2 3 =esitetyllä syyllä on suuri merkitys luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle

29 29 Koulutuspolitiikan vaikutus PISA- menestykseen 0123 Korkeatasoiset yksityiskoulut Tietoyhteiskunta Opetussuunnitelma ohjaa Samanlaiset oppimateriaalit Samanlaiset opettajat Pitkäjänteinen koulutuspolitiikka Koulutuksellinen tasa-arvo Suomi Japan 0 = ei esiinny ollenkaan tai esitetyllä syyllä ei ole lainkaan merkitystä luon- nontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle 3 = esitetyllä syyllä on suuri merkitys luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle

30 30 Kilpailukulttuuri ja koulun ulkopuolinen opetus 0123 Oppilaat käyvät ”Iltakoulussa” Ohjausta yksityisesti Yksityiset ”preppauskoulut” Kilpailukulttuuri koulussa Suomi Japan 0 = ei esiinny ollenkaan tai esitetyllä syyllä ei ole lainkaan merkitystä luon- nontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle 3 = esitetyllä syyllä on suuri merkitys luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle

31 31 Opettajankoulutus 0123 Opettajankoulutuksen tutkintovaatimukset Opettajaopiskelijat oppivat suunnittelemaan opetusta monipuolisesti Opettajan pedagoginen asiantuntijuus Opettajan aineenhallinta Opettajalla maisterin tutkinto Aineopinnot ainelaitoksella (2 vuotta) Suomi Japan 0 = ei esiinny ollenkaan tai esitetyllä syyllä ei ole lainkaan merkitystä luon- nontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle 3 = esitetyllä syyllä on suuri merkitys luonnontieteellisen perussivistyksen omaksumiselle

32 32 PISA 2003 scientific literacy/ IMD measurement PISA is strongly policy orientated, PISA gives feedback to governments on education policy & its implementation (OECD, 2004) According to International Institute for Management Development in Switzerland report 2005 (IMD, 2005) there are differences in PISA 2003 science literacy measurements and IMD report 2005 -> Is PISA measuring success of education policy?

33 33 National Competitiveness

34 34 Suomalaisen koulutuspolitiikan vertaaminen kansaivälisiin suuntauksiin (Hargreaves, Earl, Shawn & Manning, 2001, Sahlberg, 2004) Luottamus asiantuntijoiden välillä Luottamuskulttuuri: opetushallinto – kunta; kunta – koulu (rehtori); koulu – vanhemmat; rehtori – opettaja; … Paikallisen tason asiantuntemus siitä, mikä on oppilaille hyödyksi ja toiminnasta raportointi. Vastuuvelvollisuus (Consequential accountability) Koulun tuloksellisuus ratkeaa tarkastajien raporteista ja kansallisten päättökokeiden tuloksista: palkkiot ja rangaistukset Laaja-alainen perussivistys Keskeistä, että oppilaan persoonallisuus ja tiedot, taidot, moraali, luovuus jne. kehittyvät monipuolisesti ”Literacy and numeracy” Keskeistä, että kaikki oppivat perustiedot ja –taidot lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä (= prime targets of education reform). Joustavuus ja erilaisuus Perusopetuksen opetussuunnitelman perus- teet, koulun opetussuunnitelman yhteisölli- nen kehittäminen, verkottuminen, informaatio-ohjaus Standardit ja standardointi Standardit koulua, opettajia, opetusta ja oppimista varten tavoitteena laadun ja tulosten kohottaminen Suuntaus suomessaGlobaalit suuntaukset