AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Advertisements

Tämä on SUUNTA-työkalun käyttöön opastava diaesitys
Ilman jatkuvaa kehitystä ja muutosta tulevaisuus on epävarma Konkreettisia askelia, joilla saavutamme visiomme Arvot Missio Perustehtävä Visio Millainen.
Yhteistoiminnallinen oppiminen ja tiedon rakentaminen Esitys laadullisten lähestymistapojen kokeilemisesta HyvAMO-hankkeessa Heli Saarikoski,
HAAGA-HELIAn laadunvarmistusjärjestelmä
Metsäntutkimuslaitos MOSSE: Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa. Sosiaalinen kestävyys.
Puukauppa Jukka-Pekka Vapaniemi
Ohjelma Klo 8.30 – 9.00 Tervetulokahvitarjoilu
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
Avoin päätöksentekokäytäntö toimintamallina
Avoin päätöksentekokäytäntö toimintamallina Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin alustus Tekijä: Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen Kestävä yhdyskunta -kampanja Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiatyö.
ARKISTOLAITOKSEN STRATEGIAN 2015 PÄÄKOHDAT. Arkistolaitoksen toiminta-ajatus Arvot Visio Keskeiset strategian tavoitteet Toteuttamisen keskeiset keinot.
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä Jukka Tikkanen ja Annika Kangas,
AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos.
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous Heli Saarikoski,
Auditointiryhmän asettaminen  Metsäneuvoston kokouksessa päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä.  Auditointiryhmään kutsuttiin.
Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Marjo Laitala.
Huomioita Kuopion ilmastopoliittisesta ohjelmasta Mikko Pohjola, THL, Kuopio.
ITÄMERI-STRATEGIA JA ITÄ-SUOMI ESKO ANTOLA.
Opetuksen kehittäminen ja TVT - laitoksen näkökulma asiaan Tukiyksiköt kierroksella (OTK, OK, Kirjasto, Virtuaaliyliopisto, Tiedekunnat)
Maantieteen ja geologian laitos Maankäytön ja metsänhoidon muuttuvat käytännöt ja moniulotteiset sopeutumisstrategiat Sansibarilla, Tansaniassa (Suomen.
Uusia avauksia ja jatkotyöskentelyn tarvetta Pohjanmaan välityömarkkinoilla TRAPPAN - portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta -hankkeen ulkoinen.
Metsähallitus-Akatemia
STRATEGIAPROSESSI STRATEGIA Nykytilan analyysi, SWOT Skenaariot
TULOSOHJAUKSEN JA TILIVELVOLLISUUDEN TILA Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Taidetoimikunnat Taiken asiantuntijoina ja vaikuttajina Esa Rantanen
Sähkön tarpeen turvaaminen ilman lisäydinvoimaa Anni Sinnemäki
MTT:n teknologian ja tiedonsiirron strategia Luonnos / PJ Sovellus Markku Järvenpää.
-Jäseniä (Kaupungissa 54627) -Ikäluokka vuotiaat Mikkelin hiippakunta -Hallinnollisesti 6 alueseurakuntaa, nuorisotyö hoidetaan keskitetysti.
Diskurssi Oy VUOROVAIKUTUS YVA:SSA MÄÄRITELMÄ (YVAL 2 §)  Tavoite:... lisätä kansalaisten osallistumista ja tiedonsaantia  Osallistumisella vuorovaikutusta.
SAK:n luottamusmieskonferenssi Kiljava YT-paja.
Työllisyysportti ”Ei vain tietoa, vaan ihmistä varten”
− työkalu toiminnan suunnittelun ja suunnitelman arvioinnin tueksi
Jukka Vehviläinen, DiaLoog AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä toteuttaa hankkeen, jonka aikana (v. 2010) suunnitellaan.
HPH konferenssi Turku 2011 Improving health gain orientation in all services: Better cooperation for continuity of care Koordinaattori Virpi Honkala, STES.
Terveysvaikutusarviointi kaikessa päätöksenteossa Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola YMAL.
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Viestintäsuunnitelma
Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, Vapaaehtoistyön haasteista Pekka Mykrä kehittämispäällikkö
STANDARDI 4:N SOVELTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ: Henkisen kuormittumisen hallintamallin kehittäminen ESSHP:ssä Eeva Häkkinen TtM Hankekoordinaattori
Opasnet päätöksenteon työkaluna Jouni Tuomisto, THL.
Terveysvaikutusarviointi kaikessa päätöksenteossa Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola YMAL.
Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka - Kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.
Kulttuurin ja luovan alan T&K-projektien sisäisen arvioinnin kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Robert Arpo
CEE:n TEHTÄVÄ ON LUODA INNOVAATIOSTA LIIKETOIMINTAA! Tuomalla yhteen tutkimuspartnerit, yritykset sekä rahoittajat ja nyt myös innovaatioenkeleitä Uusien.
Tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus / Suomen tieteen tila ja taso yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy, kun tieto ja osaaminen konkretisoituu muutoksessa.
Konkreettiset tehtävät kunnassa ja alueella Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – vastuut ja tehtävät uusissa rakenteissa, TERVE-SOS 2015,
Laatumittauksen 2011 tuloksia. Tiedättekö Kuinka hyviä olette? Miten pärjäätte suhteessa parhaaseen? Missä laadun vaihtelu on suurta? Mihin suuntaan laatunne.
OSKO –projekti Keski-Suomen työpajojen verkostoitumishanke itsearvioinnin näkökulmasta.
Sosiaalinen markkinointi Monikulttuurinen ehkäisevä päihdekasvatus Ohjausryhmän suunnittelupäivä
Esittely Metsänhoidon suositukset.
AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA
Vaikuttavuuden arviointi
Yksilöllisten polkujen toteutuminen
(1) YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012 – 2017
Lukukausimaksuihin liittyvä
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian toimeenpanon riskianalyysi
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 ja sen toimeenpano - Kori 3: Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen.
Punkaharjun vaihtoehtoiset kehittämismallit
Mittarit – mitä ja miten mitata
Arvioinnista arkipäivää
Taloudellisesta arvioinnista
VAIKUTUSKETJU TAVOITE: TOIMENPITEET/TEOT: RESURSSIT: VAIKUTUS/MUUTOS:
Kuntien tehtävät ”hytessä” Kunnilla säilyy vastuu hyten edistämisestä: Hyten ja niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin.
Riskiarvion luotettavuuden vaihteluväli
Miten sosiaalityöllä tulisi vastata asiakkaiden tarpeisiin?
Kuntien tehtävät ”hytessä” Kunnilla säilyy vastuu hyten edistämisestä: Hyten ja niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin.
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
Esityksen transkriptio:

AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Strategisten tavoitteiden asettaminen Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen ja vaikutusten arviointi Strategisten vaihtoehtojen arvottaminen Toimenpide- ja resurssianalyysiToimenpidekorien priorisointi Mitä hyötyjä alueen metsät tuottavat ja mitä niiden halutaan tuottavan? Asetettu kysymysPalaute ja informaatio Mitä vaikutuksia metsien käytön tasolla on eri hyötyihin? Mille tolalle metsien käyttö halutaan? Millä toimilla voidaan päästä haluttuun käyttöön tai lähemmäksi sitä? Mihin resursseihin alueella voidaan vaikuttaa? Mihin toimiin käytössä olevat resurssit kannattaa suunnata? Vaiheet Mela-laskelmat, VMI Työllisyysvaikutukset Maisemavaikutukset Monimuotoisuusvaikutukset MESTA-analyysi Neuvonnan vaikuttavuus KEMERAn vaikuttavuus Kehittämishankkeiden vaikuttavuus Ohjelman resurssointi AHP analyysi Toimeenpano ja seuranta

Strategisten tavoitteiden asettaminen Valitaan yhteistyössä kriteerit, joiden suhteen metsien ja metsätalouden kehittämistä arvioidaan Kriteerit kuvaavat alueen toimijoiden toiveita tulevasta kehityksestä Kriteereitä kuvataan edelleen (mitattavissa olevilla) mittareilla Esimerkkialue: tavoitteena energiapuun käytön lisääminen, metsiin perustuvan matkailun lisääminen, metsätalouden ja teollisuuden työpaikkojen turvaaminen mittarit: energiapuukuutiot, tuotettu energiamäärä, yöpyjien määrä, luontokeskuksen kävijöiden määrä, työpaikkojen määrä

Strategisten tavoitteiden asettaminen Laaja sidosryhmien (ja valveutuneitten kansalaisten) osallistaminen ”Tavoitetyöpaja” metsäneuvoston jäsenille konsulttivetoisilla ryhmätöillä kerätään kvalitatiivisen tason tietoa siitä, mikä on eri sidosryhmille tärkeää ja miten tavoitteita voidaan mitata Kansalaisosallistaminen esimerkiksi netin kautta tai avaamalla ovet tavoitetyöpajaan myös heille

Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen Tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita metsien käytöstä Skenaariot vaihtelevat kriteerien suhteen mahdollisimman paljon Skenaariot pohjaavat VMI-aineistosta ja MELA- laskelmista (tms.) saatavaan tulevaisuusennusteeseen ja hakkuumahdollisuuksiin Esimerkki: VE1: Jatketaan hakkuita nykytasolla, mutta suunnataan enemmän pieniläpimittaiseen energiapuuhun VE2: Lisätään hakkuita 10% ja suunnataan lisäys energiapuuhun VE3: Vähennetään päätehakkuita mutta lisätään kasvatushakkuita etenkin turv la

Vaikutusten analyysi Jokaiselle skenaariolle tarvitaan arvio niiden vaikutuksista asetettuihin kriteereihin Hakkuiden työllisyysvaikutuksia tai vaikutuksia matkailijoitten määrään ei saada suoraan metsälaskelmista Tutkimusta ei ehditä kaikesta tehdä eikä rahaakaan kaiken tekemiseen ole… ”Tietotyöpaja” AMO työryhmän vedolla haetaan asiantuntija-arvioita yhteistyössä tutkijoiden ja konsulttien kanssa kootaan paras käytettävissä oleva tieto arvion pohjaksi tulevaisuutta varten rekisteröidään epävarmimmat arviot ja tutkimustarpeet

Strategisten vaihtoehtojen arviointi Alueella valitaan vaihtoehtojen perusteella ”tahtotila”, eli tavoitteena oleva metsien hoidon ja käytön taso Vaihtoehtojen vertailu monitavoitteisesti kaikkien kriteerien suhteen esimerkiksi MESTA ohjelman avulla mietitään, mikä on asetetuille eri mittareille hyväksyttävissä oleva taso Konsulttivetoinen keskustelu, jossa eri tavoitteita priorisoidaan Halutaanko metsätalouden työpaikkojen turvaamista enemmän kuin matkailun edistämistä vai päinvastoin? ”Arvotyöpaja” metsäneuvoston jäsenille

Toimenpide- ja resurssiananalyysi Mitä vaihtoehtoisia toimenpiteitä alueen eri toimijoilla on käytössään tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä resursseja toimenpiteisiin voidaan saada? Esimerkiksi energiapuuhakkuut turv la: lisätään neuvontaa, jotta turvemaiden kasvatushakkuut saadaan käyntiin järjestetään pilottihanke turvemaiden puunkorjuun menetelmien edistämiseksi tuetaan turvemaiden kunnostushakkuita KEMERA-rahoin ”Toimenpidetyöpaja” AMO työryhmälle

Toimenpiteiden priorisointi Priorisointi edellyttää että 1. Voidaan arvioida toimenpiteisiin käytössä olevat rahalliset ja henkilöresurssit 2. Voidaan arvioida eri toimenpiteiden vaikutukset tavoitteen saavuttamiseen Jos henkilökohtaiset tilakäynnit tuottavat suomaiden kasvatushakkuita joka 10. omistajan mailla ja maksaa zz euroa KEMERA tuen xx euron lisäys tuottaa suomaiden kasvatushakkuutoimenpiteen joka 2. omistajan mailla kuinka paljon resursseja kannattaa uhrata kumpaankin?

Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Monien metsäpolitiikan keinojen vaikuttavuudesta ei ole olemassa tutkimustietoa, eikä sitä ehditä hankkia ”Tietotyöpaja” AMO työryhmän vetovastuulla mukana tutkijoita ja käytännön asiantuntijoita mikä tuntuma neuvojilla on neuvonnan vaikutuksesta? mikä kokemus Metsäkeskuksilla on KEMERAn vaikuttavuudesta?

Toimenpiteiden priorisointi ”Optimaalisen” toimenpidekorin valinta eli eri toimenpiteiden priorisointi esimerkiksi AHP:ta soveltaen voidaan arvioida eri toimenpiteiden vaikuttavuutta kunkin mittarin suhteen ”Miten vaikuttava toimenpide neuvontakäynti on suhteessa xx euron KEMERA-tukeen turvemaiden kasvatushakkuiden lisäämisessä?” ja priorisoida toimenpiteet, montako prosenttia resursseista kannattaa näillä oletuksilla sijoittaa neuvontaan, montako KEMERAan ”AMO” työpaja metsäneuvoston jäsenille

Seuranta Seuranta kahdella tasolla 1. Onko resurssit suunnattu tarkoitetulla tavalla? 2. Onko mittareiden arvoissa päästy lähemmäksi tavoitetasoja? Jos on päästy lähemmäksi, täytyy arvioida Ovatko vaikutukset toimenpiteiden vai ulkoisten seikkojen ansiota? Jos ei Johtuuko ongelma toimenpiteistä vai ulkoisista tekijöistä? Onko toimenpiteiden vaikutus arvioitu väärin? Olivatko resurssit riittämättömät?

Seuranta Jos toimenpiteiden vaikutus on arvioitu väärin Onko mahdollista löytää tehokkaampia toimenpiteitä? Onko vaikutus mahdollista arvioida paremmin? Tutkimustarpeet Jos resurssit on arvioitu liian vähäisiksi Voidaanko resursseja lisätä? Poliittiset analyysit ”Seurantapajat” metsäneuvoston jäsenet ja asiantuntijat

Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Strategisten tavoitteiden asettaminen Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen ja vaikutusten arviointi Strategisten vaihtoehtojen arvottaminen Toimenpide- ja resurssianalyysiToimenpidekorien priorisointi Tavoitetyöpaja TyöpajaPalaute ja informaatio Tietotyöpaja Arvotyöpaja Tietotyöpaja AMO paja Vaiheet Mela-laskelmat, VMI Työllisyysvaikutukset Maisemavaikutukset Monimuotoisuusvaikutukset MESTA-analyysi Neuvonnan vaikuttavuus KEMERAn vaikuttavuus Kehittämishankkeiden vaikuttavuus Ohjelman resurssointi AHP analyysi Toimeenpano ja seuranta Seurantapaja