AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos.

Esitys aiheesta: "AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos

2 Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia millaisia katsantokantoja ihmisillä on tutkittavasta aihepiiristä ei haeta keskiarvomielipidettä vaan erilaisten näkemysten kirjoa Menetelmässä ihmisille esitetään joukko väitteitä, jotka kuvaavat tutkittavaa asiaa Kunkin vastaajat tulee laittaa väitteet järjestykseen sen mukaan, missä määrin hän on niiden kanssa yhtä mieltä Vastaajat jaetaan (Q-faktoroinnilla) ryhmiin, joiden sisällä mielipiteet ovat samansuuntaisia, ja joiden välillä on selkeitä eroja

3 Case AMO -kysely Pyritään saamaan esiin asioita, joissa osallistujien odotukset AMO prosessista poikkeavat Näihin mahdollisiin ristiriitakohtiin heti prosessin alussa paneutumalla ja niistä keskustelemalla voidaan ristiriitoja kenties välttää ja odotuksia yhdenmukaistaa ja siten kyselyn avulla AMO prosessia kehittää edelleen Jotta erojen merkitystä voitaisiin arvioida, samoja asioita kysyttiin myös normaalilla Likert-asteikkoon perustuvalla kyselytutkimustyypillä, jossa vastauksia ei pakotettu Q:n mukaiseen muottiin

4 Case AMO - vastaajat Kysely toteutettiin Lounais-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvostoille Väitteitä yhteensä 43 kappaletta Vastaajia 57, joista 7 jouduttiin Q-analyysissä hylkäämään väärin täytetyn lomakkeen vuoksi Vastaajat sijoittuivat -Lounais-Suomi 20 -Pohjois-Pohjanmaa 17 -Keski-Suomi 13

5 Vastaajien taustatietoja

6 Kommentteja Q-menetelmästä Hyvää joutui tekemään punnittuja valintoja ja miettimään tärkeysjärjestystä joutui miettimään väitteiden keskinäisiä suhteita oikeassa elämässäkin pitää tehdä kompromisseja pakotti ottamaan kantaa joutui priorisoimaan ja etsimään ne tärkeimmät Huonoa joutui pakottamaan väitteitä miinus-puolelle -> väitteet liian "hyviä ja kauniita" "vahvuudet pitää kääntää heikkouksiksi" liikaa neutraaleja, osaa sanoa onko samaa vai eri mieltä paljon väitteitä jotka lähellä toisiaan, vaikea sanoa niiden eroa

7 Faktorointi Faktoroinnin perusteella vastaajat jaettiin neljään eri ryhmään Ryhmät selittivät 54% koko aineiston vaihtelusta Kullekin ryhmälle laskettiin (painotettu) keskiarvo annetuista pisteistä Kaikki ryhmät olivat hyvin yksimielisiä joistakin väitteistä, mutta joistakin ryhmillä oli poikkeavia näkemyksiä Erityisesti ryhmiä erottavat näkemykset merkitty kursiivilla

8 Konsensusväittämät

9 L-kyselyn konsensusväittämät L-kyselyssä saattoi olla samaa mieltä paljon useampien väitteiden kanssa kuin Q:ssa, joten kaikki kannattivat myös (asteikolla -3 – 3): Kaiken oleellisen taustatiedon tulee olla helposti osallistujien saatavilla (2.50) Erilaisista mielipiteistä tulisi keskustella avoimesti metsäneuvostojen kokouksissa (2.46) Hyvä metsäohjelmaprosessi edistää osallistujatahojen oppimista metsien käyttömuotojen yhteensovittamisessa (2.11) Osallistumisen tavoitteena on parantaa sidosryhmien tietoisuutta metsien käyttöä koskevista suunnitelmista (2.29)

10 Ryhmä 1: Käytännön metsätalouden maltilliset edunvalvojat arvostavat: eri tahojen asiantuntemuksen tuomista prosessiin (1.46) tavoitteiden ”jalkauttamista” maastoon (1.73) yhteistyön lisäämistä (1.44) ohjelmatyötä oppimisen välineenä (1.39) metsätalouden kannalta tärkeitten intressiryhmien vaikutusvaltaa (0.28) eivät pidä niin tärkeänä: tavoitteita luonnonsuojelupinta-alasta (-2.11) yksittäisten kansalaisten osallistamista (-1.97) kaikilla yhtä paljon vaikutusvaltaa Kemera-rahoissa (-1.89) eriävien mielipiteiden kirjaamista ohjelmaan (-1.34)

11 Ryhmä 2: Muiden kuin metsätalouden intressiryhmien mielipiteitä arvostavat arvostavat: eri tahojen intressien esille tuomista (1.68) oman intressiryhmän näkemysten esille tuomista (1.71) tavoitteiden toteuttamiskelpoisuutta (1.47) uusien näkemyksien tuomista suunnitteluun (1.1) eivät pidä niin tärkeänä: yksittäisten kansalaisten osallistamista (-1.56) metsätalouden intressiryhmien muita suurempaa vaikutusvaltaa (-2.1) sopeutumista enemmistön päätökseen (-1.95) metsäalan asiantuntijoiden suurempaa roolia eturyhmiin nähden (-1.50)

12 Ryhmä 3: Asiantuntemusta arvostavat arvostavat: intressiryhmien yhtäläistä mahdollisuutta ilmaista mielipi- teensä (1.90) metsätalouden intressiryhmien muita suurempaa vaikutus- valtaa (1.60) tieteellisesti perusteltua informaatiota (1.44) aikaa tutustua informaatioon (1.27) eivät pidä niin tärkeänä: kaikilla yhtä paljon vaikutusvaltaa Kemera-rahoissa (-2.05) toistuvia keskustelutilaisuuksia (-1.81) yksittäisten kansalaisten osallistamista (-1.75) pienryhmätyöskentelyä (-1.71) julkista tiedottamista (-1.05)

13 Ryhmä 4: Osallistaminen on heille pakkopullaa arvostavat: metsätalouden intressiryhmien muita suurempaa vaikutus- valtaa (1.78) tavoitteiden toteuttamiskelpoisuutta (1.73) eri tahojen asiantuntemuksen tuomista suunnitteluun (1.62) osallistamisen hyötyjä ajanmenekkiin nähden (0.83) osallistaminen ei hidasta prosessia (0.49) eivät pidä niin tärkeänä: yksittäisten kansalaisten osallistamista (-2.24) järjestäytymättömien tahojen osallistumisen tukemista (-2.20) kaikilla yhtä paljon vaikutusvaltaa Kemera-rahoissa (-2.06) osallistamisen vaikutusta päätöksiin (-0.52)

14 Vastaajat sijoitettuina ryhmiin Vastaajista 8 sijoittuivat useampaan kuin yhteen ryhmään.

15 Ristiriitaväittämät