Tiedon kuvaaminen Opasnet-wikissä Virpi Kollanus THL / YMAL Avoimen arvioinnin ja Opasnetin käyttökoulutus -seminaari

Esityksen sisältö Tiedon kuvaamisen periaate Opasnetissa Käytetyt tietorakenteet –Tutkimus, muuttuja, arviointi → Käyttötarkoitus → Rakenne Käytännön esimerkkejä

Opasnet THL:n ylläpitämä wiki-pohjainen verkkosivusto Sivuston tarkoitus: 1)Kerätä, koostaa ja viestiä yhteiskunnan arvoja ja tieteellistä tietoa 2) Edistää arvoihin ja tieteelliseen tietoon pohjautuvaa yhteiskunnallista päätöksentekoa → Tiedon kuvaus ja varastointi → Työtila tiedon hyödyntämiseen (arviointien teko) Tietoa käsitellään avoimen arvioinnin periaatteiden mukaisesti

Tiedon kuvaamisen periaate Tiedon tehokas ja tarkoituksenmukainen jäsentäminen → Kuvaaminen käyttötarkoituksen vaatimalla tavalla → Prosessin systemaattisuus Yhteiskunnan arvojen ja tieteellisen tiedon kuvaus → hyödynnettävyys arviointien tekemisessä –Riittävä yksiselitteisyys –Riippuvuussuhteiden kuvaaminen Arviointien kuvaus → Hyödynnettävyys päätöksenteossa –Vastaavat päätöksenteon kannalta relevantteihin kysymyksiin –Arvioinnin sisällön jäljitettävyys ja laadunvarmistus

Tiedon kuvaamisen periaate Tietoa kuvataan pienissä paloissa –Standardirakenne Yhden tietokokonaisuuden kuvaus = yksi sivu Opasnet-wikissä Pääasiallisesti kuvaamisessa käytetään kolmea erilaista tietorakennetta –Tutkimus (Study) –Muuttuja (Variable) –Arviointi (Assessment) Tietorakenteet ovat toisiinsa nähden hierarkisia → Edistää olemassa olevan tiedon hyödyntämistä uuden tiedon tuottamisessa → Hajanainen tieto ohjautuu osaksi suurempia kokonaisuuksia Perustutkimus (Tutkimus) → Todellisuuden ymmärtäminen (Muuttuja) → Päätösten vaikutus todellisuuteen (Arviointi)

Tietorakenteet: Tutkimus (Study) Tarkoitus: yhden tieteellisen tutkimuksen kuvaaminen –Tulosten julkituominen –Tulosten saatavuus ja tehokas hyödyntäminen –Läpinäkyvyys: tehokkaan vertaisarvioinnin mahdollistaminen Rakenne –Tutkimuksen tavoite –Käytetyt menetelmät –Tulokset (tuotettu aineisto, analyysit aineistosta) Verrattavissa perinteiseen tieteelliseen julkaisuun Edistää tulosten hyödyntämistä → Tulokset tuodaan suoraan niitä hyödyntävään järjestelmään → Tulokset jäsentyvät tehokkaammin osaksi laajempaa tietokokonaisuutta

Tietorakenteet: Muuttuja (Variable) Tarkoitus: kuvata tarkasti jokin rajattu pala todellisuutta –Esim. jokin ympäristössä havaittava ilmiö tai yhteiskunnassa havaittava arvopäätelmä –Tulkinta todellisuudesta saatavilla olevan tiedon valossa Luodaan usein kyseistä kuvausta vaativan arvioinnin yhteydessä → Ei kuitenkaan sidonnainen mihinkään yksittäiseen arviointiin Ajalliselta luonteeltaan jatkuva –Kuvaus kehittyy tiedon kertyessä → Pyrkimys täydellisen todenmukaiseen kuvaukseen → Käytännössä useimmiten ainoastaan lähestyy täydellisyyttä, koska tieto on aina puutteellista Yksittäisiä tutkimuksia hyödynnetään muuttujien kuvaamisessa

Muuttujan rakenne Rajaus (Scope) –Mitä ilmiötä muuttuja pyrkii kuvaamaan? –Mahdollisimman tarkka ja yksiselitteinen rajaus Määrittely (Definition) –Ilmiöstä saatavilla oleva tieto Riippuvuussuhteet muihin ilmiöihin Mittausaineisto –Kuinka kuvaus on johdettu saatavilla olevan tiedon pohjalta Tulos (Result) –Varsinainen kuvaus → Tämän hetken paras ymmärrys ilmiön todellisesta luonteesta –Kvantitatiivinen / kvalitatiivinen määrittely → Pyrkimys aina mahdollisimman tarkkaan, kvantitatiiviseen kuvaukseen

Tietorakenteet: Arviointi (Assessment) Tarkoitus: pyrkii vastaamaan johonkin tiettyyn, ennalta märiteltyyn tietotarpeeseen –Esim. kuinka tietyt päätökset / toimet vaikuttavat johonkin ilmiöön –Arvioinnin rajaus on aina tilannesidonnainen Vastaus perustuu synteesiin kaikista niistä ilmiöistä, jotka vaikuttavat arvioinnin kohteeseen –Koostuu kokoelmasta olennaisia muuttujia –Yhdistelmä tieteellistä tietoa ja arvopäätelmiä Ajallisesti rajattu –Saa alkunsa tietyn tietotarpeen määrittelystä –Päättyy viimeistään päätöksentekoon → Arviointien kautta tieto ja ymmärrys siirtyvät osaksi päätöksentekoa

Arvioinnin rakenne Rajaus (Scope) → kysymys? –Mihin kysymykseen arviointi pyrkii vastaamaan? –Tarkka rajaus (ajallinen, maantieteellinen jne.) –Tarkastellut skenaariot –Kenelle? Kuka osallistuu? Määrittely (Definition) → kuinka kysymykseen vastataan? –Tarkasteltavat päätösvaihtoehdot –Arviointiin olennaisesti liittyvät muuttujat Tulos (Result) → vastaus arvioinnin kysymykseen –Tulokset –Päätelmät

Tiedon kuvaamisen roolit Perustutkimus: –Tutkimusten tekeminen –Tutkimustulosten vaikutus ymmärrykseen todellisuudesta Päätöksentekijät: –Spesifisten tietotarpeiden määrittely → Mihin kysymyksiin tarvitaan vastauksia, jotta voidaan tehdä parempia päätöksiä? Soveltava tutkimus –Vastaaminen esitettyihin kysymyksiin olemassa olevan tiedon pohjalta