Yhteisöllisyys alkaa projektin näkyvyydestä ja hyvien käytäntöjen jakamisesta ke klo 9:00-16:00 Kati Keronen

Päivän ohjelma 9:00-9:30 Kahvit & Tervetuloa verkostoon! 9:30-9:35 Riitta Hirsikosken terveiset Oppi-Apaja II-projektista. 9:35-10:15 Alustus: Yhteisö syntyy ihmisistä, osaamisesta ja auttamisen halusta / Kati Keronen Differo Oy 10:15-10:45 Näin Helmet-yhteisö toimii nyt / Merja Virkkala 10:45-12:00 Työpaja: Oman profiilin luominen portaaliin ja oman projektisivun luominen mallipohjan perusteella. 12:00-13:00 Lounas 13:00-13:30 Alustus: Mikä on hyvä käytäntö ja mitä siitä kannattaa muille kertoa? / Kati Keronen Differo Oy 13:30-15:45 Työpaja: hyvän käytännön tunnistaminen omasta projektista. 15:45-16:00 Loppukeskustelu

Päivän tavoite Tutustuttaa osallistujat toisiinsa ja helmet verkkoon –yhteisön kotiin eli lshelmet.fi -portaaliin. Tehdä jokaiselle osallistujalle oma profiili portaaliin sekä aloittaa oman projektin sivujen tekemistä. Tunnistaa oman projektin hyvä käytäntö. Innostua yhdessä!

Yhteisö syntyy ihmisistä, osaamisesta ja auttamisen halusta.

Jokaisella projektilla on omat tavoitteensa, projektiryhmänsä, rahoittajansa, kohderyhmänsä ja kumppaninsa. Voi olla vaikea hahmottaa sitä, miten omasta osaamisesta voisi olla hyötyä muille ja mitä hyötyä itselle voisi olla muiden osaamisesta. Hankemaailma on sirpaloitunut

Tiedonlähteitä hanketyöskentelyn tueksi on runsaasti. Kiireessä on vaikea muistaa, mistä avun kulloiseenkin ongelmaan parhaiten saa. Tietoa on paljon, aikaa vähän

”Aikataulutus.” ”Projektityön arjen prosessit.” ”Muissa projekteissa saavutetut tulokset ja hyvät käytännöt.” " Tilaisuuksien sisältöjen sopiminen, esimerkiksi seminaarien järjestäminen. Mitkä aiheet tuovat yleisöä, ja kuka puhuja on riittävän tunnettu mutta edullinen tuomaan saliin väkeä.” ”Miten voisi innostaa yrittäjiä / muita sidosryhmiä mukaan toimintaan, se askarruttaa kovasti.” ”Hallinnolliset asiat, uudet ideat, markkinointi ja viestintä” ”Rahankeruu yleisesti on todellinen ongelma. Vaikka hanke menisi muuten ihan hyvin, niin on vaikea saada muu yksityinen raha -kohtaa toteutumaan.” Mikä hanketoimijoita yhdistää?

Hanketoimijoiden kohtaamispaikka, jossa jaetaan onnistumisia, kysytään kysymyksiä ja annetaan vastauksia, verkostoidutaan, haetaan ja jaetaan tietoa hankemaailmasta tekijöiden näkökulmasta. Miten lshelmet-portaali auttaa?

Miten alkuun portaalin hyödyntämisessä? 1.Tee itsesi näkyväksi portaalissa Tee oma profiili Tee projektille oma sivu 2.Seuraa verkoston toimintaa Sähköpostitiedotus Yleinen keskustelu portaalissa Ryhmien keskustelut portaalissa Blogit 3.Kokoa ystäväverkosto Ketkä tekevät töitä samojen asioiden parissa? Keillä on hyviä ideoita ja ajatuksia? 4.Osallistu Komppaa ystäviesi päivityksiä Jaa materiaalia ja linkitä tuottamiisi tuloksiin Kysy ja auta muita vastaamalla Lähetä kehittämisehdotukset projektipäällikölle

Rekisteröityminen portaaliin ja oman profiilin tekeminen

Jos et vielä ole portaalin jäsen, rekisteröidy jäseneksi tästä. Jos olet jo jäsen, kirjaudu portaaliin tästä niin näet kaiken itsellesi suunnatun sisällön.

Oman profiilin tekeminen Jotta muut voivat löytää sinut, täytä oma profiilisi. Tämän löydät valikosta Yhteisö – Profiilisivuni.

Projektille oma sivu Projektin perustiedot, hyvät käytännöt ja materiaalit voi julkaista omalla sivulla. Oma sivu tehdään valitsemalla Yhteisö – Projektit ja Ryhmät  Lisää

Projektisivun sisällöt 1) Projektisivut tehdään sekä itseä, että muita hanketoimijoita varten. Tästä syystä Helmet verkkoon-pilottiryhmä on viime vuonna suunnitellut kaikille yhteisen perussapluunan sisällöistä, joita jokaiselta projektisivulta tulisi vähintään löytyä. 2) Projektisivun tehtävä ei ole korvata projektin omia www- sivuja tai some-kanavia, vaan toimia osana hanketoiminnan raportointia sekä yhteisöllisyyden rakentumista. 3) Perussisältö tehdään oheisen mallin pohjalta, muutoin voit itse kehittää projektin sivujen sisältöä haluamaasi suuntaan.

Hyvän käytännön tunnistaminen.

“A best practice is a technique or methodology that, through experience and research, has proven to reliably lead to a desired result.” “Best practice is […] used to describe the process of developing and following a standard way of doing things that multiple organizations can use.”  Hyvä käytäntö on projektin myötä syntyvä tapa toimia. Tämän ei tarvitse olla mullistavan uusi, mutta toimiva ja yleistettävissä oleva. Mikä on hyvä käytäntö?

Hyvä käytäntö ESR-maailmassa ”Toimintatapa, jolla on yhteiskunnallisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia ja jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnallisissa rakenteissa ja yksilöiden elämässä.” ”Voidaan esittää kuvana ja/tai tekstinä” ”On tiettyyn toimintaympäristöön, aikaan ja paikkaan sidottua.” ”Usein hyvin pieni asia, jota ei edes osaa ensin ajatella hyvänä käytäntönä.” (Hyvästä paras, Jaettu kehittämisvastuu ESR -projekteissa Hyvät käytännöt -käsikirja, TEM, 2004, lisää kriteereitä portaalissa: )

Konkreettisia esimerkkejä ”Voi olla niin suppea ettei sitä edes ymmärretä pitää hyvänä käytäntönä tai laaja kokonaisuus esim. työvoiman palvelukeskukset, Equalin kehittämiskumppanuudet, TYKES -ohjelma.” ”[…] asiakaspalvelussa käyttöön otettavat uudet toimenpiteet (mm. uudenlaiset tavat, menetelmät ja sisällöt toteuttaa koulutusta, ohjausta, neuvontaa) tai uudet yhteistyötavat projektihenkilöstön, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.” (Hyvästä paras, Jaettu kehittämisvastuu ESR -projekteissa Hyvät käytännöt -käsikirja, TEM, 2004, lisää aiheesta portaalissa: )

OpinOven tuotekortit:

OppiApaja II- projektin lopputuloksena työtä ohjaava verkkosivusto tutkintoon.fi

HYKE-hankkeen muistilistat ja palvelukortit.

Sulautuva aikuiskoulutus- projektin starttivaiheen tuotoksia prosessikuvauksesta. group/sulautuva- aikuiskoulutus

Hyvien käytäntöjen raportoiminen portaalissa? Rahoittajan edellyttämää, mutta myös antoisaa Hyvä käytäntö raportoidaan “someksi” tiivistämällä tulokset helposti hahmotettavaan muotoon. Lopputulos voi olla: –Työohje –Tarkistuslista –Työpohja –Verkostoitumismalli –Prosessin kuvaus

Kiitos! Nähdään portaalissa!