ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS LsN, OTT, MA, dos. Salla Silvola 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Luennon sisältö Oikeudellinen vanhemmuus Isyyslaki 700/1975 Isyystutkimukset L oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta 378/2005 Isyystutkimukset käytännössä Erityistapauksista Isäkandidaatti kadonnut tai kuollut Isäkandidaatti tuntematon Isyyslain kokonaisuudistuksesta Sijaissynnytyksistä 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Oikeudellinen vanhemmuus Isyysolettama (isyys suoraan lain nojalla) Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana (2 §) Aviomiehen kuolema ennen lapsen syntymää Onko lapsi siitetty avioliiton aikana? Äidin uusi avioliitto ennen lapsen syntymää Uusi aviomies on isä Isyyden vahvistaminen (3 ja 3a §) Tunnustamisella Tuomioistuimen päätöksellä 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Oikeudellinen vanhemmuus Oikeudellinen äitiys Ei säännöksiä laissa Äidiksi katsotaan vakiintuneesti aina nainen, joka on synnyttänyt lapsen Munasolun luovutus Sijaissynnytysjärjestelyt Lapsen hylkääminen Oikeudellinen äitiys voi kumoutua vain adoption kautta 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Isyystutkimukset Jos äiti on avioliitossa, geneettistä isyyttä ei lähtökohtaisesti selvitetä Isyystestin voi tuolloinkin pyytää tehtäväksi osapuolten suostumuksin, mutta omalla kustannuksella (260 e + ALV = 319,80 e per näyte) tai Aviomies (tai äiti tai lapsi) voi nostaa isyyden kumoamiskanteen, jolloin TI määrää isyystestit viran puolesta Vuosittain TI:ssa käsitellään alle sata isyyden kumoamiskannetta (68-97 tapausta vuosina 2006-2011) Lapsia syntyy vuosittain n. 60 000 (n. 0,15 %) 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Isyystutkimukset Yleisimmin isyystutkimuksiin ryhdytään silloin, kun lapsen äiti ei ole avioliitossa Isyyslaki ei anna avoliitolle oikeudellista merkitystä Avopuolisoille annetaan mahdollisuus varmistaa biologinen isyys isyystutkimusten avulla ennen tunnustamista 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Isyystutkimukset Vuonna 2011 THL:ssä suoritettiin 1199 isyystutkimusta, joista: 945 (78,8 %) tehtiin lastenvalvojan pyynnöstä 101 (8,4 %) tehtiin käräjäoikeuden pyynnöstä 35 (3 %) tehtiin muun viranomaisen pyynnöstä (esim. maahanmuuttotilanteet) 118 (9,8 %) tehtiin yksityishenkilöiden pyynnöstä 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyystutkimus käytännössä Lastenvalvoja tai TI:n edustaja täyttää tilauslomakkeen, jonka kanssa näytteenantaja menee terveyskeskukseen verinäytteen ottamista varten Yksityiset henkilöt saavat lomakkeen THL:stä Jos verinäytteen ottamisesta voi aiheutua tutkittavalle terveydellistä haittaa tai vaaraa taikka jos on muu painava syy, näyte voidaan ottaa suun limakalvolta (LOGT 13 §) Näyte otetaan yleensä lapsesta, äidistä ja isäkandidaatista Äidin näyte ei ole välttämätön, mutta parantaa tutkimuksen luotettavuutta Näyte lähetetään THL:lle analysoitavaksi THL antaa lausunnon noin 2 viikon kuluessa. 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyystutkimus käytännössä Lähde: THL:n verkkosivut www.thl.fi 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Kaikissa merkeissä periytyvyys sopii 17.9.2012 5.4.2017 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet 10

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet 17.9.2012 5.4.2017 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet 11

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet 5.4.2017 12

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Erikoistapauksista Isäkandidaattia ei tunneta tai hänestä ei ole riittävästi tietoja Äiti kieltäytyy antamasta tietoja tai äidin antamat tiedot ovat puutteelliset Isyyden selvittäminen ei ole mahdollista 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Erikoistapauksista Isäkandidaatti on tunnettu, mutta kadonnut tai kuollut Vaihtoehdot: Isovanhemmat tai sisarukset suostuvat tutkimuksiin Ei voida pakottaa (KKO 1999:50, lakiehdotusta ei hyväksytty EK:ssa) Näyte otetaan vainajasta Hautarauhaa ei saa rikkoa, mutta näyte voidaan pyynnöstä ottaa ennen hautausta (LOGT 16.1 §) Näyte voidaan tutkia vain vainajan tai lesken ja perillisten suostumuksella tai tuomioistuimen määräyksestä (LOGT 16.2 §) Tutkimus voidaan tehdä tuomioistuimen määräyksellä aiemmin otetusta näytteestä LOGT 5 §, kudoslain 20.5 §, huom. tulevan biopankkilain vaikutus (19 §): ”ei saa luovuttaa eikä käyttää rikostutkinnassa eikä hallinnollisessa tai muussa henkilöä koskevassa päätöksenteossa”. 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Joitain muutoksia 80-luvulla ja 2000-luvulla Tutkimusmenetelmien kehittyminen (DNA-tutkimukset) Yhteiskunnalliset muutokset Avioliiton ulkopuolisten lasten osuus kasvanut voimakkaasti (sis. sekä avoliitto ja yksinhuolto) 10,1 % vuonna 1975 ja 38,6 % vuonna 2011 Lapsi syntyy usein avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on halukas tunnustamaan isyytensä 0,9 % vuonna 1970 ja 18,6 % vuonna 2011 Liittyminen EIS:een vuonna 1990 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyyslain uudistamisen tausta Hallitusohjelmakirjaus 2011: ”Uudistetaan isyyslaki ja ajanmukaistetaan avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskeva sääntely” 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyyslain valmistelun tilanne Arviomuistio valmistui ja lähetettiin lausunnoille heinäkuussa 2011 Työryhmä asetettiin huhtikuussa 2012 Seurantaryhmä asetettiin toukokuussa 2012 Työryhmän ja seurantaryhmän toimikausi päättyy 30.9.2013 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Lainvalmisteluprosessi 4. Valtio- neuvoston päätös 3. Jatko- valmistelu 2. Perus- 6. Lain vahvistaminen 1. Esivalmistelu 5. Eduskunta- käsittely Arviomuistio Lausuntokierros Lausuntotiivistelmä Työryhmätyöskentely Luonnos HE:ksi -Vaikutusarviointi Lausuntokierros Lausuntotiivistelmä HE:n päivittäminen esitettyjen muutosten pohjalta Esityksen kääntäminen Laintarkastus Esityksen käsittely valtioneuvostossa Valtioneuvoston päätös esityksen antamisesta eduskunnalle Käsittely valiokunnissa Asiantuntijakuulemiset Käsittely täysistunnossa Tasavallan presidentti vahvistaa lain Lain julkaisu säädös- kokoelmassa 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Työryhmän tehtävät Valmistella ehdotus uudeksi isyyslaiksi Valmistella ehdotus äitiyden määräytymistä koskevista perussäännöksistä Työn lähtökohtana arviomuistio ja siitä saatu lausuntopalaute Ehdotus isyyslaiksi laadittava hallituksen esityksen muotoon 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Teemoja arviomuistiosta Isyyden toteaminen avioliiton perusteella Isyyden selvittäminen Isyyden vahvistaminen tunnustamisella Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Isyyden riitauttaminen Isyyslain siirtymäsäännökset Äitiyteen liittyviä kysymyksiä 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

1. Isyyden toteaminen äidin avioliiton perusteella Olisiko isyysolettamaa syytä laajentaa avoliittoihin? Avoliiton alkamisen ja päättymisen epämääräisyys, väestötietojärjestelmän tiedot vs. todellinen tilanne Olisiko isyysolettamaa kavennettava/laajennettava? Avioeroasian vireilletulo, yhteiselämisen päättymisen vaikutus, aviomiehen kuolema 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

2. Isyyden selvittäminen Onko isyyden selvittämisen viranomaisaloitteisuus edelleen asianmukainen lähtökohta? Vain avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset? Myös avioliitossa syntyneet lapset? Määräaika? Kustannukset? Työmäärä? Vaikutukset? Tulisiko lapsen ikärajaa nostaa 15 vuodesta esim. 18 vuoteen tai poistaa kokonaan? Onko lapsen äidin vastustus liian määräävä tekijä? Miten selvitys voidaan toteuttaa ilman äidin myötävaikutusta? Mikä merkitys tulisi antaa sille, että lapsi on saanut alkunsa esim. raiskauksen seurauksena tai äiti muutoin arvioi isyyden vahvistamisen oman ja/tai lapsen edun vastaiseksi? 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

3. Isyyden vahvistaminen tunnustamisella Tuleeko aina pitää kiinni tunnustamisen välittömyydestä? Esim. vakiintunut avoliitto ja aiemmat yhteiset lapset Internetin tuomat mahdollisuudet, tunnustamismahdollisuus esim. synnytyssairaalassa? Viranomaisten työmäärä, pitkät matkat vs. virheellisen tunnustamisen riskit, yhteys huoltosopimuksiin Tunnustamisen ajankohta Ennen lapsen syntymää, kuoleman jälkeen? 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

4. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Tulisiko isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta vahvistaa? Miehen mahdollisuus saada DNA-testein varmuus biologisesta isyydestä äidin vastustuksesta huolimatta Suoraan kanteella/lastenvalvojan avustuksella Myös silloin, kun äiti on avioliitossa? (miehen oikeus vanhemmuuteen vs. perhe-elämän suoja) Oikeudenkäyntimenettelyä ja näyttökysymyksiä koskevat vanhentuneet säännökset Makaamisnäyttö vs. polveutumisnäyttö (DNA) 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

5. Isyyden riitauttaminen Muutostarpeet isäksi rekisteröidyn, äidin tai lapsen osalta? Kanneaikojen tarkistus? Edunvalvojan määrääminen alle 15 v. lapselle? Muutostarpeet isänä itseään pitävän oikeuksiin Oikeus vanhemmuuteen vs. perhe-elämän suoja Mikä ratkaisu on eniten lapsen edun mukainen? Miehen itsenäinen kanneoikeus? Riskit kiusamielisistä kanteista? LA 51/2009 (Uotila): lastenvalvojan aloiteoikeus Isän ja äidin tai lapsen kuolema kanneoikeuden rajoittajana 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

6. Isyyslain siirtymäsäännökset Lähtökohtana 5 vuoden määräaika EIT 2010: Grönmark v. Suomi, Backlund v. Suomi: Kanneaika ei ole riittävän joustava, ei tunne poikkeuksia ja kului lapsen iästä riippumatta, KKO:n ratkaisuissa ei ollut riittävästi punnittu eri intressejä. Arviomuistio: Viiden vuoden harkinta-aika 18 v. täytettyään? Tieto oletettavasta isästä vasta kanneajan päätyttyä? Mikä merkitys tulisi antaa oikeusvarmuudelle? Tulisiko jo kertaalleen toimitettu perinnönjako toimittaa uusiksi? 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

7. Äitiyteen liittyviä kysymyksiä Tällä hetkellä lainsäädännössä ei äitiyttä koskevia säännöksiä Arviomuistio: Tulisiko äitiyttä koskeva perussäännös kirjata lakiin? Tulisiko hedelmöityshoitojen yhteydessä ottaa käyttöön ’äitiysolettama’, jos hoitoihin hakeutuva elää rekisteröidyssä parisuhteessa? Jos sijaissynnytys sallitaan, kuka on lapsen oikea äiti? Munasolun luovuttaja, synnyttäjä vai kasvattaja? Tulisiko isyyslain uudistuksen sijaan tehdä ’Laki vanhemmuudesta’? 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

7. Äitiyteen liittyviä kysymyksiä Sijaissynnytystä koskeva arviomuistio lausuntokierrokselle 10.9.2012 OMSO 52/2012 Määräaika lausunnoille 16.11.2012 Selvitys kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä, nykylainsäädännön taustoista sekä eräistä Suomessa toteutettujen sijaissynnytysjärjestelyiden vaikutuksista 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

7. Äitiyteen liittyviä kysymyksiä Arvio oikeudellisista kysymyksistä ja eri toimintavaihtoehtojen esittely: Täyskiellon jatkaminen Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen rajoituksetta Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen yksittäisissä tilanteissa 17.9.2012 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet