ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS

Esitys aiheesta: "ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS"— Esityksen transkriptio:

1 ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS
LsN, OTT, MA, dos. Salla Silvola

2 Luennon sisältö Oikeudellinen vanhemmuus Isyystutkimukset
Isyyslaki 700/1975 Isyystutkimukset L oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta 378/2005 Isyystutkimukset käytännössä Erityistapauksista Isäkandidaatti kadonnut tai kuollut Isäkandidaatti tuntematon Isyyslain kokonaisuudistuksesta Sijaissynnytyksistä

3 I Oikeudellinen vanhemmuus

4 Oikeudellinen vanhemmuus
Isyysolettama (isyys suoraan lain nojalla) Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana (2 §) Aviomiehen kuolema ennen lapsen syntymää Onko lapsi siitetty avioliiton aikana? Äidin uusi avioliitto ennen lapsen syntymää Uusi aviomies on isä Isyyden vahvistaminen (3 ja 3a §) Tunnustamisella Tuomioistuimen päätöksellä Isyyden kumoaminen (tunnustaminen tai TI-päätös)

5 Oikeudellinen vanhemmuus
Oikeudellinen äitiys Ei säännöksiä laissa Äidiksi katsotaan vakiintuneesti aina nainen, joka on synnyttänyt lapsen Munasolun luovutus Sijaissynnytysjärjestelyt Lapsen hylkääminen Oikeudellinen äitiys voi kumoutua vain adoption kautta

6 II Isyystutkimukset

7 Isyystutkimukset Jos äiti on avioliitossa, geneettistä isyyttä ei lähtökohtaisesti selvitetä Isyystestin voi tuolloinkin pyytää tehtäväksi osapuolten suostumuksin, mutta omalla kustannuksella (n. 260 e per näyte) tai Aviomies (tai äiti tai lapsi) voi nostaa isyyden kumoamiskanteen, jolloin TI määrää isyystestit viran puolesta Vuosittain TI:ssa käsitellään alle sata isyyden kumoamiskannetta ( tapausta vuosina ) Lapsia syntyy vuosittain n (vain n. 0,15 % isyyksistä kumotaan) Kansainvälisten isyysasioihin valikoitumattomien väestöaineistojen perusteella väärien isyyksien mediaani noin 3,7 %.

8 Isyystutkimukset Yleisimmin isyystutkimuksiin ryhdytään silloin, kun lapsen äiti ei ole avioliitossa Isyyslaki ei anna avoliitolle oikeudellista merkitystä Avopuolisoille annetaan mahdollisuus varmistaa biologinen isyys isyystutkimusten avulla ennen tunnustamista

9 Isyystutkimukset Vuonna 2011 THL:ssä suoritettiin 1199 isyystutkimusta, joista: 945 (78,8 %) tehtiin lastenvalvojan pyynnöstä 101 (8,4 %) tehtiin käräjäoikeuden pyynnöstä 35 (3 %) tehtiin muun viranomaisen pyynnöstä (esim. maahanmuuttotilanteet) 118 (9,8 %) tehtiin yksityishenkilöiden pyynnöstä Isyystutkimuksia tekee Suomessa myös Hjelt-instituutti

10 Isyystutkimus käytännössä
Lastenvalvoja tai TI:n edustaja täyttää tilauslomakkeen, jonka kanssa näytteenantaja menee terveyskeskukseen verinäytteen ottamista varten Yksityiset henkilöt saavat lomakkeen tutkimuspaikasta Jos verinäytteen ottamisesta voi aiheutua tutkittavalle terveydellistä haittaa tai vaaraa taikka jos on muu painava syy, näyte voidaan ottaa suun limakalvolta (LOGT 13 §) Näyte otetaan yleensä lapsesta, äidistä ja isäkandidaatista Äidin näyte ei ole välttämätön, mutta parantaa tutkimuksen luotettavuutta Näyte lähetetään tutkimuspaikkaan analysoitavaksi Lausunto valmis noin 2 viikon kuluessa.

11 Isyystutkimus käytännössä Lähde: THL:n verkkosivut www.thl.fi

12 Kaikissa merkeissä periytyvyys sopii
12

13 13

14 14

15 Erikoistapauksista Isäkandidaattia ei tunneta tai hänestä ei ole riittävästi tietoja Äiti kieltäytyy antamasta tietoja tai äidin antamat tiedot ovat puutteelliset Isyyden selvittäminen ei ole mahdollista

16 Erikoistapauksista Isäkandidaatti on tunnettu, mutta kadonnut tai kuollut Vaihtoehdot: Isovanhemmat tai sisarukset suostuvat tutkimuksiin Ei voida pakottaa (KKO 1999:50, lakiehdotusta ei hyväksytty EK:ssa) Näyte otetaan vainajasta Hautarauhaa ei saa rikkoa, mutta näyte voidaan pyynnöstä ottaa ennen hautausta (LOGT 16.1 §) Näyte voidaan tutkia vain vainajan tai lesken ja perillisten suostumuksella tai tuomioistuimen määräyksestä (LOGT 16.2 §) Tutkimus voidaan tehdä tuomioistuimen määräyksellä aiemmin otetusta näytteestä LOGT 5 §, kudoslain 20.5 §, huom. biopankkilain vaikutus (19 §): ”ei saa luovuttaa eikä käyttää rikostutkinnassa eikä hallinnollisessa tai muussa henkilöä koskevassa päätöksenteossa”.

17 III Isyyslain kokonaisuudistuksesta

18 Isyyslain uudistamisen tausta
Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan Joitain muutoksia 80-luvulla ja 2000-luvulla Tutkimusmenetelmien kehittyminen (DNA-tutkimukset) Yhteiskunnalliset muutokset Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kasvanut voimakkaasti (sis. avoliitto ja yksinhuolto) 10,1 % vuonna 1975 ja 41,5 % vuonna 2012 syntyneistä Lapsi syntyy usein avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on halukas tunnustamaan isyytensä 76 % naimattomista synnyttäjistä vuonna 2011 ilmoitti asuvansa avoliitossa 0,9 % kaikista lapsiperheistä avoliittoperheitä vuonna 1970 Liittyminen EIS:een vuonna 1990

19 Isyyslain uudistamisen tausta
Hallitusohjelmakirjaus 2011: ”Uudistetaan isyyslaki ja ajanmukaistetaan avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskeva sääntely”

20 Isyyslain valmistelun tilanne
Arviomuistio valmistui ja lähetettiin lausunnoille heinäkuussa 2011 Työryhmä asetettiin huhtikuussa 2012 Seurantaryhmä asetettiin toukokuussa 2012 Työryhmän ja seurantaryhmän toimikausi päättyy

21 Lainvalmisteluprosessi
4. Valtio- neuvoston päätös 3. Jatko- valmistelu 2. Perus- 6. Lain vahvistaminen 1. Esivalmistelu 5. Eduskunta- käsittely Arviomuistio Lausuntokierros Lausuntotiivistelmä Työryhmätyöskentely Luonnos HE:ksi -Vaikutusarviointi Lausuntokierros Lausuntotiivistelmä HE:n päivittäminen esitettyjen muutosten pohjalta Esityksen kääntäminen Laintarkastus Esityksen käsittely valtioneuvostossa Valtioneuvoston päätös esityksen antamisesta eduskunnalle Käsittely valiokunnissa Asiantuntijakuulemiset Käsittely täysistunnossa Tasavallan presidentti vahvistaa lain Lain julkaisu säädös- kokoelmassa

22 Työryhmän tehtävät Valmistella ehdotus uudeksi isyyslaiksi (HE)
Valmistella ehdotus äitiyden määräytymistä koskevista perussäännöksistä

23 Teemoja arviomuistiosta
Isyyden toteaminen avioliiton perusteella Isyyden selvittäminen Isyyden vahvistaminen tunnustamisella Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Isyyden riitauttaminen Isyyslain siirtymäsäännökset Äitiyteen liittyviä kysymyksiä

24 Isyystyöryhmä ja äitiys
Isyyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä on esitetty arvioitavaksi: Tulisiko äitiyttä koskeva perussäännös kirjata lakiin? Tulisiko ottaa käyttöön ’äitiysolettama’, jos lapsen äiti elää rekisteröidyssä parisuhteessa (vs. perheen sisäinen adoptio)? Voisiko äidin samaa sukupuolta oleva avopuoliso tunnustaa lapsen ja saada 2. äitiyden vahvistettua tunnustamisen perusteella? Tulisiko isyyslain uudistuksen sijaan tehdä ’Laki vanhemmuudesta’? Jos sijaissynnytys sallitaan, kuka on lapsen oikea äiti? Munasolun luovuttaja (geneettinen), synnyttäjä (biologinen) vai kasvattaja (sosiaalinen)?

25 IV Sijaissynnytyksistä

26 Lainsäädäntö Suomessa
Tällä hetkellä lainsäädännössä ei äitiyttä koskevia säännöksiä Vakiintuneesti katsottu, että nainen, joka on synnyttänyt lapsen, on lapsen äiti Hedelmöityshoitolain (1237/2006) 8 § kieltää hedelmöityshoidon antamisen (mm.), jos on aihetta olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi. Hedelmöityshoitoavusteinen sijaissynnytys on kielletty, vaikka sijaissynnyttäjälle ei maksettaisi palkkiota Adoptiolain (22/2012) 5 §:n mukaan adoptiota ei voida vahvistaa, jos adoption johdosta on annettu tai luvattu antaa korvausta.

27 Lainsäädäntö Suomessa
Rikoslain 25 luvun 3 b §: Lapsen vanhemman adoptiosuostumuksen hankkiminen lupaamalla tai antamalla korvausta taikka erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä kriminalisoitu laittomana adoptiosuostumuksen hankkimisena sakon tai vankeuden uhalla. Myös yritys on rangaistava. Katsottu kattavan myös kaupalliset sijaissynnytysjärjestelyt

28 Sijaissynnytykset Suomessa
Ennen hedelmöityshoitolain voimaantuloa Aukko lainsäädännössä mahdollisti sijaissynnytysjärjestelyt Suomessa myös hedelmöityshoitoklinikoiden avustuksella Vuosina noin 20 sijaissynnytysjärjestelyä, 11 raskautta, 10 synnytystä, 11 lasta (1 kaksoset) Sijaissynnyttäjät olivat useimmiten lähisukulaisia (sisar tai äiti) tai läheisiä ystäviä Haittavaikutuksia: raportoitu sijaissynnyttäjän masennusta (2/10), oikeudellinen riita äitiydestä (1), epävarmuus lapsen isyydestä (1) Aiottuja vanhempia myös muista Pohjoismaista (SE, NO, DK)

29 Sijaissynnytyksistä Sijaissynnytystä koskeva arviomuistio (OMSO 52/2012) lausuntokierrokselle syksy 2012 Arvio kansallisista oikeudellisista kysymyksistä ja eri toimintavaihtoehtojen esittely: Täyskiellon jatkaminen Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen rajoituksetta Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen yksittäisissä tilanteissa Lausuntopalaute ristiriitainen, joskin suurin osa kannatti sallimista yksittäisissä tilanteissa Monessa lausunnossa esiin lisätiedon tarve

30 Sijaissynnytyksistä Oikeusministeri päätti kesäkuussa 2013, että ministeriössä ei ryhdytä jatkotoimiin sijaissynnytysten sallimiseksi tällä hallituskaudella. Sijaissynnytyskysymys on hyvin monitahoinen, ja siihen liittyy monia ristiriitaisia näkemyksiä esimerkiksi hoitoonpääsyn suhteen Vaatii jatkopohdintoja seuraavissa hallitusneuvotteluissa Syytä lisätä tiedotusta sijaissynnytyksiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä ja mahdollisista ongelmatilanteista niille suomalaispareille, jotka harkitsevat sijaissynnytysjärjestelyitä ulkomailla.

31 Sij.synnytys hed.hoidon avulla
Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Äitiyden määritelmä Synnyttäjä (IVF) Synnyttäjä (ei laissa) Synnyttäjä Sij.synnytys hed.hoidon avulla Kielletty v (nim.om.) Kielletty v (nim.om.) Kielletty v. 1996 (nim.om.) Kielletty v (tosias.) Kielletty v (tosias.) Perinteinen sij. synnytys Välitys kielletty, sopimus ei pätevä Sääntele- mättä Sopimus ei pätevä Kaupallinen adoptio Kielletty

32 Yhteenveto sijaissynnytyksestä Pohjoismaissa
Hedelmöityshoitoavusteinen sijaissynnytys on kielletty kaikissa Pohjoismaissa Sijaissynnytys ilman hedelmöityshoitoja (ns. perinteinen sijaissynnytys) on sallittu kaikissa Pohjoismaissa, jos sitä ei ole avustettu tai mainostettu (DK) tai yritetä toimeenpanna pakolla (DK, NO). Erityissäännöksiä ei ole katsottu tarpeellisiksi muissa maissa (FI, IS, SE). Kaupalliset järjestelyt on kielletty adoptiolainsäädännöllä.

33 Vireillä olevat hankkeet
Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Kansallisen eettisen toimikunnan arvio Kielteinen (2008) Myönteinen yksittäisissä tapauksissa (2011) Ei tietoa Enemmistö kielteinen Enemmistö myönteinen yksittäisissä tapauksissa (2013) Vireillä oleva lainsäädäntö uudistus Ei ole Ei (2013): Tarvitaan lisä- pohdintaa Kyllä (2012): Mandaatti sallia ei- kaupalliset sijaissynny- tykset Ei Kyllä (2013): Mandaatti avoin, rajaus ei- kaupallisiin

34 Rajatylittävät sijaissynnytysjärjestelyt
Ei kansainvälisiä sopimuksia aiheesta Sopimus yhtenäisestä lainsäädännöstä isyysratkaisujen tunnustamisen osalta Pohjoismaissa jo vuodesta 1979 Kussakin Pohjoismaassa oma kansallinen laki L pohjoismaisten isyysratkaisujen tunnustamisesta 352/1980 Tuomioistuimen tai julkisen viranomaisen yhdessä Pohjoismaassa vahvistama isyys tunnustetaan muissa Pohjoismaissa.

35 Suomi Ei sijaissynnytystilanteita koskevaa kansainvälisyksityisoikeudellista sääntelyä Yleiset säännökset isyyden tunnustamisesta soveltuvat Ei vastaavia säännöksiä äitiydestä Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) arvio 5 pariskuntaa etsiytyy ulkomaille vuosittain Tuoreita tuomioistuinratkaisuja kansainvälisistä sijaissynnytystilanteista Venäjä ja Intia

36 Suomi Päätös nro 2029 ( ): Helsingin HO vahvisti isyyden tapauksessa, jossa sijaissynnyttäjä oli synnyttänyt aiottujen vanhempien sukusoluja käyttäen kaksoset Venäjällä Venäjällä sijaissynnytysjärjestelyt salliva erityissäännös pareille, jotka avioliitossa keskenään Lain mukaan aiotut vanhemmat ovat syntyneen lapsen oikeudelliset vanhemmat, jos sijaissynnyttäjä tähän suostuu HO tulkitsi venäläisen syntymätodistuksen sellaiseksi ulkomaiseksi päätökseksi, joka voidaan tunnustaa isyyslain kansainvälisyksityisoikeudellisten säännösten mukaan. Ei pidetty Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisena – ei mainintaa järjestelyn kaupallisesta luonteesta

37 Suomi Päätös nro 2805 ( ): Helsingin HO ei vahvistanut aiottua äitiä huoltajaksi venäläisen syntymätodistuksen perusteella Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huollon määräytymiseen välittömästi lain tai tahdonilmaisun nojalla sovelletaan sen valtion lakia, joka määräytyy Haagin sopimuksen (1996) nojalla. HO ei voinut vahvistaa syntymätodistusta huoltoa koskevana päätöksenä, koska maistraatin olisi tullut soveltaa suoraan Venäjän lakia lapsen huoltoa koskevassa asiassa Aiottu äiti rekisteröitiin sittemmin lasten huoltajaksi yhdessä jo vahvistetun isän kanssa.

38 Suomi Päätös nro 13/5720 ( ): Espoon käräjäoikeus vahvisti perheen sisäisen adoption ja aiotun äidin kaksosten adoptiovanhemmaksi perustellen päätöstään lapsen edulla. Venäläiselle asianajotoimistolle maksettua konsulttipalkkiota ja palvelusopimukseen liittyvää sijaissynnyttäjälle maksettua palkkiota ei tulkittu lapsen vanhemmuuden luovuttamisesta maksetuksi palkkioksi vaan sijaissynnytysmenettelystä maksetuksi korvaukseksi. Vaikka näin katsottaisiin, TI:n mukaan lapsen etu selkeän yksiselitteisesti puolsi adoption vahvistamista kysymyksessä olevassa tapauksessa.

39 Suomi Päätös nro 2064 ( ), HelHO 2013:4: HO vahvisti äänestyksen jälkeen (äänet 6-1) suomalaisen aiotun geneettisen isän Intiassa kaupallisen sijaissynnyttäjäjärjestelyn tuloksena syntyneen lapsen isäksi, vaikka: Intiassa ei ole erillislainsäädäntöä sijaissynnytysjärjestelyistä Intialainen sijaissynnyttäjä oli avioliitossa intialaisen miehen kanssa, kun lapsi syntyi Sekä Suomen että Intian yleisen isyyslainsäädännön mukaan sovellettaisiin olettamaa aviomiehen isyydestä (pater est –sääntö). Sijaissynnytysjärjestely todettiin kaupalliseksi järjestelyksi.

40 Suomi Helsingin HO: Onko intialainen syntymätodistus sellainen ulkomaisen viranomaisen tekemä oikeudellinen päätös, joka voidaan tunnustaa Suomessa? Enemmistö katsoi hakijan esittäneen riittävästi selvitystä siitä, että synnyttäjän aviomiehen isyysolettama kumoutuu riippumatta siitä, että siitä ei säädetä laissa. Jos on, onko päätöksen tunnustamiselle estettä, eli oliko päätös Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen? Oliko hedelmöityshoitoklinikalle/sijaissynnyttäjälle maksettu palkkio vastoin Suomen kansainvälisiä velvoitteita ja vastoin lapsen etua?

41 Suomi Helsingin HO: Enemmistön mukaan kaupalliset sijaissynnytysjärjestelyt voitiin erottaa kaupallisista adoptioista (Haagin sopimus 1993, YK:n lisäpöytäkirja 2000) Syntynyt lapsi oli aiottujen vanhempien eikä sijaissynnyttäjän tai hänen aviomiehensä geneettinen lapsi Sijaissynnyttäjälle maksettu palkkio maksettiin raskaudesta ja synnytyksestä johtuneiden kulujen kattamiseksi (suorat kulut, ansionmenetys, aineettomien haittojen korvaus ja palkkio) eikä vastikkeena lapsesta Vaikutusta sijaissynnyttäjän vapaaseen tahdonmuodostukseen ei voida arvioida samalla tavoin kuin kaupallisten adoptioiden yhteydessä, koska korvauksesta sovittu ennen järjestelyä (eikä lapsen luovuttamisen yhteydessä).

42 Suomi Helsingin HO: Vaikka aiotut vanhemmat olivat ilmeisesti ryhtyneet toimeen kiertääkseen Suomessa järjestelyt kieltävää lainsäädäntöä, lasta tulee suojella syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuvat hänen vanhempiensa toimintaan (LOS 2 artikla) Lapsella oikeus kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan (LOS 7 artikla) Ei muitakaan seikkoja, jotka viittaisivat tapaukseen liittyisi sijaissynnyttäjän tai lapsen terveydentilaa vaarantavia tai ihmisarvoa loukkaavia piirteitä. Kokonaisarviona intialaista päätöstä ei enemmistön mukaan ollut perusteltua pitää Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisena [tässä nimenomaisessa tapauksessa].

43 Suomi Eriävä mielipide:
Ei riittävästi näyttöä siitä, että intialainen syntymätodistus vastaa oikeustilaa isyyden osalta edes Intian lainsäädännön mukaan. Vaikka näin olisi, päätös tulisi jättää tunnustamatta Suomen oikeusjärjestyksen vastaisena, (mm.) koska Intiasta on raportoituja tapauksia, joissa sijaissynnyttäjiä on erehdytetty tai painostettu tai heidän terveydestään ei ole huolehdittu Vaikka adoptiolain korvauskieltoa koskevia säännöksiä ei voi suoraan soveltaa, korvauksen maksaminen samalla tavoin ongelmallinen sijaissynnyttäjän ja lapsen ihmisarvon kannalta kuin adoptiotapauksissa Järjestelyyn on ryhdytty pyrkimyksin kiertää Suomen lainsäädäntöä Järjestelyyn on ryhdytty Intiassa, jossa ei ole sijaissynnyttäjän ja lapsen ihmisarvon loukkaamattomuuden turvaavaa lainsäädäntöä

44 Norja LG – RG Yhdysvalloissa toteutettu sijaissynnytysjärjestely, jonka jälkeen aiotut vanhemmat olivat riitaantuneet Kyse siitä, oliko aiottu äiti lapsen huoltaja Kyse kalifornialaisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamisesta ja siitä, oliko päätös ja aiottujen vanhempien Yhdysvalloissa tekemä sijaissynnytystä koskeva sopimus Norjan oikeusjärjestyksen vastainen Lapsi oli syntynyt Kaliforniassa amerikkalaiselle sijaissynnyttäjälle Lapsen aiotut vanhemmat, jotka olivat avioliitossa keskenään, rekisteröivät lapsen Norjassa yhteisenä lapsenaan Pari muutti erilleen asumaan vain vähän lapsen syntymän jälkeen ja lapsi asui aiotun äitinsä kanssa. Lapsen isä haki yksinhuoltajuutta sillä perusteella, että Norjan lainsäädännön mukaan sijaissynnytystä koskevat sopimukset eivät ole päteviä.

45 Norja Norjalaisen tuomioistuimen tuli päättää:
Oliko Kaliforniassa solmitulla sopimuksella ja kalifornialaisen tuomioistuimen tekemällä päätöksellä oikeudellisia vaikutuksia Norjassa Ei säännöksiä äitiyttä koskevien päätösten tunnustamisesta Sekä ensiasteen että valitusasteen tuomioistuin päätyivät siihen, että osapuolet olivat tehneet pätevän sopimuksen toimivaltaisesta tuomioistuimesta. Oliko sopimus ja päätös vastoin Norjan oikeusjärjestyksen perusteita? Säännös sijaissynnytystä koskevien sopimusten pätemättömyydestä oli tarkoitettu estämään lasta koskevan luovutuksen toimeenpano sijaissynnyttäjältä aiotuille vanhemmille eikä ratkaisemaan erimielisyyksiä aiottujen vanhempien kesken Lapsen etu vaati, että aiotun äidin asema lapsen äitinä ja huoltajana vahvistetaan, koska sijaissynnyttäjällä ei tule olemaan vastaavaa asemaa lapsen elämässä.

46 Norja Uusi väliaikainen laki ulkomailla sijaissynnytyksen avulla syntyneen lapsen vanhemmuudesta (LOV nr 09) Oikeudellisen isän nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani voi hakea lapsen vanhemmuuden vahvistamista, jos sijaissynnyttäjä tai hänen edustajansa on antanut siihen suostumuksensa; 12 vuotta täyttänyt lapsi on antanut suostumuksensa; puuttuva oikeudellisen isän suostumus voidaan korvata riittävällä näytöllä aiottujen vanhempien tarkoituksesta kasvattaa lapsi yhdessä Lapsen tulee hakemushetkellä asua Norjassa Hakemus tulee tehdä ennen tammikuuta 2014.