Sijaissynnytys oikeudellisesta näkökulmasta

Esitys aiheesta: "Sijaissynnytys oikeudellisesta näkökulmasta"— Esityksen transkriptio:

1 Sijaissynnytys oikeudellisesta näkökulmasta
Liisa Nieminen (OTT, dosentti) Oikeustieteellinen tiedekunta / Liisa Nieminen

2 Sijaissynnytyksen määritelmä
Kyse järjestelystä, jossa nainen (sijaissynnyttäjä) saatetaan raskaaksi ja hän synnyttää lapsen siten, että järjestelyn tarkoituksena on luovuttaa lapsi synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai pariskunnan kasvatettavaksi Syntyvä lapsi voi olla molempien aiottujen vanhempien yhteinen geneettinen lapsi, sukua vain toiselle tai geneettisesti täysin vieras aiotuille vanhemmille Perinteinen tai hed.hoidon avulla tapahtuva sijaissynnytys, -perinteinen eli ilman hed.hoitoja tehty on sallittu, ei erityissäännöksiä), kaupalliset kielletty Suomessa adoptiolainsäädännöllä Useimmin tarkoitetaan tapausta jossa kyse aiottujen vanhempien yhteisestä geneettisestä lapsesta (tästä kyse Suomessa viime vuosina käydyssä keskustelussa) Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisa

3 Nykytila Hedelmöityshoitolain 8 § kieltää hedelmöityshoidon antamisen, jos aihetta olettaa että lapsi annetaan ottolapseksi Adoptiolain 8 §:n mukaan adoptiota ei voida vahvistaa, jos adoptiosta on annettu tai luvattu palkkiota Laissa ei säännöksiä äitiydestä, mutta vakiintuneesti lapsen synnyttänyt nainen on äiti RL 25:3 b (kriminalisoitu laittoman adoptiosuostumuksen hankkiminen), kattaa myös kaupalliset sijaissynnytysjärjestelyt Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisa

4 Tilanne ennen 1.9.2007, jolloin hedelmöityshoitolaki voimaan
Aukko lainsäädännössä mahdollisti sijaissynnytysjärjestelyt Suomessa myös hedelmöityshoitoklinikoiden avustuksella Sijaissynnytysten kautta syntyi 11 lasta (arvio) Sijaissynnyttäjät yleensä lähisukulaisia tai –ystäviä Ilmeisesti yhdessä tapauksessa syntyi oikeudellinen riita äitiydestä, yhdessä epävarmuus isästä Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisa

5 Arviomuistio sijaissynnytys- järjestelyistä (OM:2012)
Kyse vain keinohedelmöitykseen perustuvista sijaissynnytysjärjestelyistä Kolme vaihtoehtoa: Täyskiellon jatkaminen Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen rajoituksetta Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen yksittäisissä tilanteissa Ei otettu kantaa, mikä noista vaihtoehdoista tulisi valita Laaja lausuntokierros, minkä jälkeen oikeusministeri päätti 2013, että asiassa ei ryhdytä lainsäädäntötoimenpiteisiin, tarvitaan lisäselvityksiä Tiedotusta lisättävä (oikeudelliset kysymykset), ulkomaille hakeutumista silmällä pitäen Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisai

6 ETENE:n lausunto OM:n lausuntopyyntö 2010
ETENE:n lausunnon (2000) mukaisesti sijaissynnytys kiellettiin hedelmöityshoitolaissa (2006) ETENE päätyi 2010 siihen, että ”joissakin yksittäisissä tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voisi olla eettisesti hyväksyttävää” (”oma geneettinen lapsi”) Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisa

7 Lausuntokierros OM:n muistiosta (2012-2013)
60 viranomaista ja yhteisöä otti kantaa Enemmistö: 3. vaihtoehdon kannalta Toiseksi eniten kannatusta: 1. vaihtoehto Vähiten kannatusta: 2. vaihtoehto Merkittävä osa ei asettunut minkään vaihtoehdon kannalle (saatava enemmän tietoa) Kukaan ei kannattanut kaupallisten sijaissynnytysten sallimista Perusteluna sallimiselle mm. ulkomaille hakeutumiseen liittyvät haitat ja riskit Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisa

8 Pohjoismaiden tilanne
Sijaissynnytys hed.hoidon avulla kielletty nimenomaisesti Tanskassa ja Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa kielletty tosiasiallisesti Perint. sijaissynnytys sääntelemättä Islannissa ja Ruotsissa, Tanskassa välitys kielletty eikä sopimus ole pätevä, Norjassa sopimus ei pätevä Kaupallinen adoptio kielletty muissa nimenomaisesti, Norjassa sääntelemättä Islannissa ja Ruotsissa vireillä uudistus (ei-kaupalliset sijaissynnytykset sallittaisiin tietyin edellytyksin) Etenkin Ruotsissa hyvin kiistanalainen hanke, tarkoitus turvata ensi sijassa jo olemassa olevien lasten asema J. Stoll: Surrogacy Arrangements and Legal Parenthood (Diss, Uppsala Universitet 2013) Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisa

9 Rajat ylittävät sijaissynnytykset
Arvio: 5 pariskuntaa vuosittain hakeutuu ulkomaille sijaissynnytykseen Tuoreita tuomioistuinratkaisuja: Venäjä ja Intia VENÄJÄ: Helsingin hovioikeus: vahvisti isyyden tapauksessa, jossa sijaissynnyttäjä oli synnyttänyt aiottujen vanhempien sukusoluja käyttäen kaksoset, ei vahvistanut äitiä huoltajaksi ( ), perheen sisäisen adoption avulla äiti vahvistettiin kaksosten adoptiovanhemmaksi (Espoon käräjäoikeus, ) Venäjä sallii aviopareille sijaissynnytyksen, aiotut vanhemmat voidaan vahvistaa vanhemmiksi sijaissynnyttäjän suostumuksella Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

10 Rajat ylittävät… INTIA: Helsingin hovioikeus, 5.7.2013 (6-1)
Vahvisti suomalaisen aiotun geneettisen isän Intiassa kaupallisen sijaissynnytyksen tuloksena syntyneen lapsen isäksi Intiassa ei lakia asiasta Perustelut: aiottujen vanhempien geneettinen lapsi, kyse kulujen korvaamisesta, sijaissynnyttäjä vapaaehtoisesti mukana Lapsen suojeleminen, ei vastuussa vanhempiensa toimista, lapsella oikeus olla vanhempiensa hoidettavana (LOS 7 art.) Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisa

11 Rajat ylittävät … (Intia)
Vähemmistö: Ei näyttöä että päätös Intian oikeustilan mukainen (vastasiko isyys Intian lakia?) Suomen oikeustilan vastainen (korvaus, järjestelyyn ryhdytty Suomen oikeustilan kiertämiseksi, Intiassa ei sijaissynnyttäjän ja lapsen asemaa turvaavaa lainsäädäntöä, sijaissynnyttäjää saatettu painostaa) Ongelmien ratkaisuksi: Kansainvälinen yleissopimus? Lapsen etu? Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisa

12 Näkökohtia puolesta ja vastaan
IHMISOIKEUDET Toisaalta vanhemmiksi haluavien kannalta ja toisaalta sijaissynnyttäjän kannalta Itsemääräämisoikeus ”oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe” (EIS 12 art.)-> ei subj.oikeus, mutta julkisen vallan tulee akt. pyrkiä turvaamaan oikeudet Ihmisarvo (ihmiskauppa kielletty,sosiaaliset oikeudet osa ihmisarvoa)sen puolesta että Suomen tulisi sallia rajoitetuissa tapauksissa ei- kaupallinen sijaissynnytys kotimaassa Oikeustieteellinen tiedekunta /Nieminen Liisa

13 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä
Kuuluvatko äitiyteen liittyvät oikeudet myös aiotulle äidille? C-167/12 (Iso-Britannia) C-363/12 (Irlanti) Vasta julkisasiamiesten ratkaisuehdotukset Isoa-Britanniaa koskevassa tapauksessa: on oikeus äitiyslomaan, jos sijaissynnytykset sallittuja ko. valtiossa, ja aiottu äiti ottaa lapsen hoidettavakseen syntymän jälkeen, vapaasta vähennettävä sijaissynnyttäjän käyttämän äitiysloman kesto Irlantia koskevassa tapauksessa: asian päättäminen kuuluu lainsäätäjälle, Irlannissa sijaissynnytys sääntelemätöntä, tasa-arvodirektiivi ei sovellettavissa ko. tapaukseen, eli ei kantaa asiaan Oikeustieteellinen tiedekunta / Nieminen Liisa

14 Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

15 Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

16 Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

17 Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

18 Oikeustieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi