Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2015 (Lohi)

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2015 (Lohi)"— Esityksen transkriptio:

1 Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2015 (Lohi)
Lapsioikeus

2 Modernin lapsioikeuden syntyminen 1970-1980-luvuilla
Päähuomion suuntaaminen lapsen oikeuksiin ja lapsen etuun. Tavoitteena turvata erilaisissa perheissä syntyneiden lasten yhdenvertainen kohtelu. Erojen poistaminen 1) au-lapsen ja aviolapsen ja 2) biologisen lapsen ja ottolapsen asemien väliltä. Uusin kehitysvaihe: lapsen osallisuuden korostaminen - lapsi otettava mukaan häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

3 Keskeistä lapsioikeudellista lainsäädäntöä
Isyyslaki /11 (tulee voimaan ) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta /361 Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta /619 Laki lapsen elatuksesta /704 Adoptiolaki /22 Lastensuojelulaki /417 Yleissopimus lasten oikeuksista (SopS 60/1991)

4 Lapsen etu Keskeinen lapsioikeudellinen käsite ja periaate.
Periaatteella, jonka mukaan lasta koskevan ratkaisun oltava lapsen edun mukainen on suuri merkitys erityisesti lapsen huollossa, tapaamisoikeudessa ja lastensuojelussa (esim. LHL 2.2 §, 10 § ja LastensuojeluL 4 §). ”Lapsen etu” itsessään vailla selvää sisältöä. Täytyisi aina konkretisoida, mitä sillä tarkoitetaan. Esim. lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta paras ratkaisu. Lapsen edun merkitystä varottava ylikorostamasta Lapsen etu toteutuu vain lain säännösten asettamissa rajoissa. Esim. isyysjuttua ei voida lapsen etuun nojautuen ratkaista vastoin IsyysL:n säännöksiä. - Huom! Uudessa isyyslaissa annetaan jonkin verran merkitystä myös tapauskohtaiselle lapsen edulle (esim. IsyysL 42 §).

5 Esimerkki lapsen edun konkretisoinnista: LastensuojeluL 4 § Lastensuojelun keskeiset periaatteet Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

6 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;
LastensuojeluL 4 § (jatkuu) Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

7 I Vanhemmuus Suuri osa lapsioikeudellisesti relevanteista oikeuksista ja velvollisuuksista kytketty vanhemmuuteen. Äitiys: lapsen synnyttäjä saa aina ex lege vanhemman aseman (Suomessa ei de lege lata hyväksytä sijaissynnytystä). Isyys: laissa säännöksiä isyyden toteamisesta ja vahvistamisesta. Lapseksi ottaminen (adoptio): saa aikaan samanlaisen lapsi-vanhempisuhteen kuin biologinen vanhemmuus. Nykyisin (vuodesta 1980 lukien): Adoptio lakkauttaa lapsen suhteen biologisiin vanhempiinsa ja näiden sukuun (ns. vahva adoptio).

8 Isyyslaki Isyyden määräytymistä, vahvistamista ja kumoamista koskevat säännökset isyyslaissa. ”Vanha” isyyslaki /700 Voimassa – Uusi isyyslaki /11. Tulee voimaan Suurelta osin samat perusratkaisut kuin vanhassa laissa, mutta sisältää myös merkittäviä uudistuksia.

9 Uusi isyyslaki – tärkeimpiä muutoksia
1. Isyyden tunnustaminen mahdollista jo ennen lapsen syntymää. 2. Isyyden vahvistamista koskeva kanneoikeus myös ennen avioliiton ulkopuolella syntyneillä. 3. Äiti ei voi enää tehokkaasti vastustaa isyyden selvittämistä. 4. DNA-tekniikan huomioon ottaminen Iakitekstissä - Uudet säännökset kirjoitettu sen varaan, että isyys selvitetään yleensä solunäytteellä (aikaisemmin olennainen merkitys veritutkimuksilla ja ns. makaamisnäytöllä).  5. Isänä itseään pitävän ”vieraan miehen” kanneoikeutta laajennettu - Rajoitettu mahdollisuus saada aviomiehen avioliittoon perustuva isyys kumotuksi.

10 Isyyden syntyminen Kaksi pääperiaatetta:
- Biologisen totuuden kunnioittaminen. - Jo syntyneen perheyhteyden suojaaminen. Isyyden toteaminen avioliiton perusteella Mies, joka on lapsen syntymän hetkellä naimisissa äidin kanssa oletetaan lapsen isäksi (IsyysL 2 §). Näin myös silloin, kun olosuhteista päätellen on selvää, ettei aviomies voi olla lapsen biologinen isä. Mikäli avioliitto on ennen lapsen syntymää purkaantunut miehen kuoleman johdosta, katsotaan aviomies isäksi, jos lapsen syntymäajankohdan perusteella voidaan päätellä, että lapsi oli siitetty ennen miehen kuolemaa.

11 Isyys muissa tapauksissa
IsyysL 3.1 § Isä on se, 1) joka on siittänyt lapsen; 2) jonka siittiöitä on käytetty äidin hedelmöittämiseen muulla tavalla ja lapsi on tästä syntynyt.

12 Hedelmöityshoidot ja isyys (IsyysL 3.2 §)
Jos lapsen äidille on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt annetun hoidon tuloksena, lapsen isä on mies, joka yhteisymmärryksessä äidin kanssa antoi suostumuksensa hoitoon. Jos hoitoa on annettu naiselle yksin, lapsen isä on mies, jonka siittiöitä on käytetty hoidossa, jos mies on ennen hoidon antamista tai yhteisymmärryksessä äidin kanssa hoidon antamisen jälkeen suostunut isyyden vahvistamiseen mainitun lain 16 §:n 2 momentin mukaisesti.

13 Isyyden selvittämismenettely
Tarkoitusperä: sellaisten tietojen hankkiminen, joiden nojalla isyys voidaan vahvistaa tai todentaa (IsyysL 4.1 §). Isyyden selvittämisestä vastaa äidin kotikunnan lastenvalvoja. Isyyden selvittämiseen kuuluvia asioita: Lastenvalvojan pitämät neuvottelut, jossa äidiltä ja mieheltä pyritään saamaan isyyden vahvistamiseksi tarpeellisia tietoja sekä antamaan äidille, miehelle ja lapselle informaatiota isyysasiasta. Lastenvalvoja tietyin edellytyksin tilaa oikeusgeneettisen isyystutkimuksen (lapsesta, äidistä, miehestä, mahdollisesti myös muista sukulaisista).

14 Isyyden tunnustaminen
Henkilökohtaisesti annettava tahdonilmaisu: ”Olen lapsen NN isä”. Esim. edunvalvoja ei voi antaa päämiehen puolesta. Tunnustamista edeltää yleensä isyyden selvittäminen. Ennen tunnustamisen vastaanottamista miehelle selvitettävä sen oikeusvaikutukset (Isyysl 16 ja 18 §). Tunnustamisesta laadittava asiakirja, jonka allekirjoittavat mies, tunnustamisen vastaanottaja ja tunnustamisen mahdollinen hyväksyjä, esim. äiti (IsyysL 22 §).

15 Tunnustaminen ennen lapsen syntymää (IsyysL 16 §)
Isyyden tunnustaminen mahdollista sekä ennen lapsen syntymää, että sen jälkeen. - Ei yleensä enää lapsen kuoltua (IsyysL 15 §). Poikkeus: Jos lapsi kuollut niin pian syntymän jälkeen, että tunnustaminen ei ollut käytännössä mahdollista – määräaika tällöin yksi vuosi lapsen kuolemasta. Tunnustaminen ennen lapsen syntymää (IsyysL 16 §) Voidaan antaa terveydenhoitajalla, kätilölle tai lastenvalvojalle; äidin oltava läsnä. Tunnustamista ei oteta vastaan, jos äiti vastustaa sitä; ei myöskään, mikäli tunnustajan isyyttä syytä epäillä. Miehellä oikeus peruuttaa tunnustaminen 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä.

16 Tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen
Voidaan antaa lastenvalvojalle, henkikirjoittajalle, maistraatin päällikölle, julkiselle notaarille tai vihkijälle (IsyysL 18 §). Ei määräaikaa, ei perumismahdollisuutta (korjauskeinona isyyden kumoamiskanteen nostaminen).

17 Isyyden vahvistaminen maistraatissa
Tapahtuu isyyden tunnustamisen perusteella. Jos mies kuollut, hänen oikeudenomistajansa voivat antaa suostumuksen siihen, että maistraatti vahvistaa isyyden. Asian vireille tuleminen maistraatissa edellyttää isyyden selvittämismenettelyn läpi viemistä. IsyysL 23 §: Kun mies on tunnustanut isyytensä, tulee lastenvalvojan viipymättä lähettää tunnustamista koskevat asiakirjat ja isyyden selvittämisestä laadittu pöytäkirja asiassa toimivaltaiselle maistraatille. Isyyden vahvistamisen aineelliset edellytykset (IsyysL 26 §): 1) tunnustaminen tapahtunut muodollisesti oikein, ja 2) ei ole aihetta olettaa, ettei tunnustaja ole lapsen isä. - Jos kyse miehen oikeudenomistajien ”tunnustamisesta”, vaaditaan, että oikeusgeneettinen tutkimus suoritettu.

18 Tunnustamisen hyväksyminen isyyden vahvistamisen edellytyksenä
Isyyden vahvistaminen edellyttää useissa tapauksissa jonkun muun asianosaisen hyväksymistä (IsyysL 19 §). Henkilökohtainen tahdonilmaisu, joka voidaan antaa samalle taholle kuin tunnustaminenkin. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, hänen on hyväksyttävä tunnustaminen. Jos lapsi tunnustettu ennen syntymäänsä, vaaditaan tulevan äidin hyväksyntä. Jos ”vieras” mies haluaa tunnustaa avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyden, vaaditaan sekä äidin että aviomiehen hyväksyntä. Biologinen isä ei siis pääse tunnustamalla isäksi vastoin avioliitto-vanhempien suostumusta.

19 Isyyden vahvistaminen tuomiolla
Tulee kysymykseen: jos biologisen isän isyys ei määräydy suoraan lain nojalla, eikä sen vahvistaminen käy päinsä tunnustamisen nojalla. Oikeus isyyskanteen nostamiseen lapsella ja isänä itseään pitävällä miehellä. Isyyskanne nostetaan joko isäehdokasta tai lasta kohtaan (voidaan nostaa useaa miestä kohtaan). Isyysjutut indispositiivisia. Isyyden vahvistaminen edellyttää riittävää näyttöä biologisesta isyydestä. Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan määrättävä hankittavaksi kaikki se selvitys, minkä se katsoo asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliseksi (IsyysL 37 §).

20 Alaikäisen lapsen asema prosessissa
Puhevaltaa käyttävät lastenvalvoja ja lapsen huoltaja (IsyysL 31 §). Jos lapsi täyttänyt 15-vuotta, hän voi: a) käyttää itse puhevaltaa ja b) kieltää kanteen ajamisen. Miehen asemasta Miehellä oikeus ajaa isyyskannetta, jos maistraatti ei ole vahvistanut isyyttä tai jos lastenvalvoja keskeyttänyt isyyden selvittämisen oikeusgeneettisen tutkimuksen estymisen vuoksi (IsyysL 29 §). Lapsi tai äiti eivät voi estää kanteen ajamista. Isyyskanteen ajaminen ei mahdollista, jos lapsella on jo juridinen isä. Isyys saatava ensin kumottua.

21 Ennen 1.10.1976 syntyneiden au-lasten asema Vanha isyyslaki (1975):
Isyyskanteella tiukka aikaraja - piti nostaa viimeistään (L isyyslain voimaanpanosta 7 §). Ongelmallinen lapsen perus- ja ihmisoikeuksien kannalta. KKO 2012:11 (annettu ): mainittu säännös jätettiin PL 106 §:n perusteella soveltamatta. Vuoden 2015 Isyyslaki: Mainittu aikaraja poistettiin takautuvasti. Oikeus isyyskanteen nostamiseen myös kaikilla ”vanhoilla” au-lapsilla. Perintöoikeutta koskeva rajoitus (IsyysL 67 §) Pääsääntö: Jos isyys vahvistettu tuomiolla, vanhalla au-lapsella ei perintöoikeutta isänpuoleisen perittävän jälkeen, mikäli perittävä kuollut ennen

22 Poikkeus IsyysL 67 §:n pääsääntöön
Lapsella IsyysL 67 §:stä riippumatta oikeus perintöön: jos perintö olisi menossa valtiolle, tai jos perintöoikeuden menetystä on pidettävä kohtuuttomana avioliiton ulkopuolella syntyneiden sisarusten yhdenvertaisen kohtelun tai muun siihen verrattavan, kantajasta riippumattoman erityisen painavan syyn perusteella. jos lapsella oli isä (mutta isyys sittemmin kumottiin ja toisen miehen isyys vahvistettiin).

23 Isyyden kumoaminen Aineelliset edellytykset
IsyysL 39 §: Miehen isyys on kumottava, jos oikeusgeneettisen isyystutkimuksen avulla tai muutoin on selvitetty, ettei miehen ja lapsen välillä ole 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettua suhdetta. Toisin sanoen: Lapsi ei ole isän siittämä, eivätkä myöskään hedelmöityshoitoon liittyvät isyyden edellytykset täyty. Menettely: Isyys kumotaan maistraatin päätöksellä tai kanteen perusteella annettavalla tuomiolla.

24 Isyyden kumoaminen maistraatin päätöksellä (IsyysL 40 §)
1) Aviomiehen isyys kumoutuu, kun maistraatti vahvistaa ”vieraan” miehen isyyden tunnustamisen perusteella. 2) Lapsen äiti ja aviomies voivat pyytää maistraatilta isyyden kumoamista. Edellyttää, että a) he ovat pyytäneet lastenvalvojalta isyyden selvittämistä ja b) että oikeusgeneettisen isyystutkimuksen perusteella selvää, ettei aviomies voi olla isä. Määräaika: hakemus maistraatille tehtävä ennen kuin ennen kuin vuosi on kulunut lapsen syntymästä.

25 Isyyden kumoamiskanne
Kanteen nostamiseen oikeutetut (IsyysL 41 §): Lapsi Äiti Mies, jonka isyys todettu avioliiton perusteella tai vahvistettu maistraatin päätöksellä, Tietyin edellytyksin myös ”vieras” mies, joka katsoo olevansa lapsen biologinen isä juridisen isän asemesta. Huom: miehellä, jonka isyys tuomiolla vahvistettu, ei ole kanneoikeutta – hänen täytyy turvautua OK 31 luvun mukaiseen tuomionperkuun. Kanne nostettava toisia kanneoikeutettuja vastaan.

26 ”Vieraan miehen” oikeus vaatia avioliiton perusteella määräytyvän isyyden kumoamista
Edellytykset (IsyysL 42.2 §) 1) Äiti ja aviomies ovat asuneet erillään lapsen syntymän aikaan; 2) kantaja on asunut yhdessä lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja osallistunut lapsen hoitoon TAI kantajan ja lapsen välille on muutoin muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde; ja 3) kanteen nostaminen lapsen edun mukaista.

27 Kanneoikeuden rajoituksia
1) Tietoisuus (IsyysL 42.3): Aviomiehellä tai isyytensä tunnustaneella miehellä ei oikeutta nostaa kannetta, jos hän saatuaan tietää toisen miehen olleen sukupuoliyhdynnässä äidin kanssa tai toisen miehen siittiöitä käytetyn äidin hedelmöittämiseen lapsen siittämisaikana on lapsen syntymän jälkeen kirjallisesti ilmoittanut, että lapsi on hänen. Äidillä ei ole oikeutta nostaa kannetta, jos hän on kirjallisesti hyväksynyt edellä tarkoitetun ilmoituksen. 2) Kuolema (IsyysL 43§) Kannetta ei voi nostaa lapsen kuoltua. Myös kanneoikeutetun kuolema estää kanteen nostamisen. Isäksi todetun tai vahvistetun henkilön perillisillä kuitenkin kanneoikeus.

28 Kanneoikeuden rajoituksia
3) Määräaika Aviomiehen, ”vieraan miehen” (IsyysL 42.2 §) ja äidin on pantava kanne vireille kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Isyytensä tunnustanut mies: määräaika hänelläkin kaksi vuotta; alkaa kulua isyyden vahvistamisesta. Laillinen este tai muu erittäin painava syy oikeuttaa tutkimaan myöhässä nostetun kanteen, jos se nostettu viipymättä esteen lakattua. Huom! Lapsen nostamalla kanteella ei määräaikaa.

29 Isän oikeudenomistajien kanneoikeus (IsyysL 36 §)
Tulee kysymykseen: kun aviomies tai isyytensä tunnustanut mies on kuollut menettämättä oikeuttaan kanteen nostamiseen. Kanneoikeus: leskellä ja ”jokaisella, joka lapsen ohella tai lapsen jälkeen on miehen lähin perillinen”. Kanneoikeutta ei ole perillisasemaa vailla olevalla yleistestamentinsaajalla (KKO 2011:56). Kanneaika: kanne nostettava vuoden kuluessa miehen kuolemasta tai, jos miehellä vielä olisi ollut käytettävänään pitempi aika, tuon ajan kuluessa.

30 II Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus
Lapsen huolto = lapsen hoitamista, huoltamista ja kasvattamista sekä hänen muiden perustarpeittensa tyydyttämistä sekä päätöksentekoa lapsen henkilöä koskevissa asioissa. Henkilöä koskeviin asioihin kuuluvat esim. lapsen päivähoitoa, koulunkäyntiä, terveydenhoitoa, harrastuksia yms. koskevien päätösten tekeminen. Huollosta erotetaan yleensä lapsen elatus. Edunvalvonta = lapsen (tai muun päämiehen) taloudellisista asioista huolehtimista.

31 Huoltajan henkilö Huoltajat lapsen syntymän perusteella (LHL 6 §) Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsensa huoltaja. Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulevat he molemmat lapsensa huoltajiksi. Huom: Isyyden vahvistamisella ei välitöntä vaikutusta huoltoon - ei myöskään huoltajien avioerolla.

32 Tapaamisoikeuden vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi, jos
Tapaamisoikeus = lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuden vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi, jos a) lapsen vanhemmat eivät alkujaankaan asu yhdessä, tai b) lapsen vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen asumaan.

33 Huollosta, tapaamisoikeudesta ja asumisesta päättäminen:
Mahdollista sopimuksin tai tuomioistuimen päätöksin. Vanhempien sopimus (LHL 7 §) Vanhemmat voivat sopia siitä, 1) että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti (yhteishuolto); 2) että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä (asuminen); 3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle (yksinhuolto); 4) että lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu (tapaamisoikeus).

34 Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus
Sopimukseen saatava lapsen kotikunnan sosiaalilautakunnan vahvistus (LHL 8 §). Sopimuksen vahvistaminen edellyttää, että sopimus on lapsen edun mukainen. Myös lapsen omat toivomukset otettava huomioon. Vahvistettu sopimus voidaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

35 Huollosta ja tapaamisoikeudesta määrääminen tuomioistuimen päätöksin
Jos sopimusta ei synny tai ei haluta tehdä, tuomioistuin voi määrätä kaikista edellä mainituista (LHL 7 §) asioista. Tuomioistuin voi lisäksi määrätä: että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa (oheis- tai sijaishuolto). Huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken (työnjakomääräykset).

36 Tapaamisoikeus adoptiotilanteissa
Pääsääntö: tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain juridiseen vanhempaan nähden. AdoptioL 58 §: Tuomioistuin voi adoption vahvistamisen yhteydessä tai sen jälkeen päättää, että alaikäisellä adoptiolapsella on oikeus tavata aikaisempaa vanhempaansa tai pitää häneen muulla tavoin yhteyttä. Edellyttää, että aikaisempi vanhempi ja adoptiovanhemmat ovat sopineet yhteydenpidosta eikä ole aihetta olettaa, että yhteydenpito olisi vastoin lapsen etua.

37 Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen (LHL 10 §)
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa. Asia, joka koskee lapsen huollon uskomista molemmille vanhemmille tai toiselle vanhemmalle taikka tapaamisoikeutta, on ratkaistava vanhempien sopimalla tavalla, jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia eikä ole aihetta olettaa, että tämä ratkaisu olisi vastoin lapsen etua.

38 Puhevallan käyttämisestä (LHL 14 §)
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä: - lapsen vanhemmat yhdessä, - toinen vanhemmista, - lapsen huoltaja, tai - sosiaalilautakunta. Jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, voi hakemuksen tehdä myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.

39 Sopimuksen ja päätöksen muuttaminen (LHL 12 §)
Sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos - olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet , tai - jos tähän muutoin on aihetta.

40 III Lapsen elatus Lähtökohtia 1) Lapsella oikeus riittävään elatukseen
Se käsittää ”lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset”. (ElatusL 1 §). Oikeus lakkaa lapsen täyttäessä 18 vuotta (poikkeuksena ns. koulutusavustus) . 2) Vastuu elatuksesta vanhemmilla (ei muilla huoltajilla) Jakaantuu vanhempien kesken elatuskykyjen mukaan. Elatuskykyyn vaikuttaa: vanhempien ikä, työkyky ja mahdollisuudet osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä vanhemmilla oleva lakiin perustuva muu elatusvastuu (ElatusL 2.1 §).

41 Elatusapu = Elatusvelvollisuuden täyttämistä rahasuorituksin.
Elatusapua suoritetaan yleensä kuukausittain, mutta myös muu ajanjakso mahdollinen. Erityisistä syistä: kertasuoritteinen elatusapu. Elatusavun maksaminen tulee ajankohtaiseksi, jos 1) vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, taikka 2) jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona. Voidaan vahvistaa joko sopimuksella tai tuomiolla. Jotta sopimus olisi täytäntöönpanokelpoinen, sille saatava sosiaalilautakunnan vahvistus.

42 Elatusavun suuruus Laissa ei asiasta yksityiskohtaisia määräyksiä
Kriteereinä: 1) lapsen elatuksen tarve ja 2) vanhempien elatuskyvyt. Pääsääntö: selvitetään, paljonko lapsi tarvitsee elatustaan varten ja jaetaan tämä summa vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaan. Elatusavuksi se summa, joka jää lapsesta erossa asuvan vanhemman osuudeksi. Oikeuskirjallisuudessa ja –käytännössä kehittynyt erilaisia laskusääntöjä (ns. prosenttisääntö, Kaisto-Oulasmaan malli). Viimeisin kehitysvaihe: Oikeusministeriön vahvistama ohje.

43 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (OM:n julkaisu 2007:2)
Luonteeltaan suositus - ei viranomaisia sitova normi. Tarkoitettu ennen muuta kuntien sosiaaliviranomaisille elatussopimusten tekemisen avuksi. Pyrkimyksenä yhtenäistää elatusapukäytäntöjä. Laajasti käytössä kuntien sosiaaliviranomaisissa; melko runsaasti myös tuomioistuimissa. KKO 2010:37 ja 38: Ohjeen hyödyntäminen ratkaisutoiminnassa perusteltua; sille ei saa kuitenkaan antaa lain asemaa. Ohjetta varottava soveltamasta mekaanisesti – varsinkin, jos tapaus poikkeaa tavanomaisesta.

44 Elatusavun suuruus OM 2007-ohjeen mukaan
Elatusapu yhdelle lapselle E = LaTarve x ErKyky ErKyky + LvKyky E = elatusavun määrä LTarve = lapsen elatuksen tarve ErKyky = lapsesta erossa asuvan vanhemman elatuskyky LvKyky = lapsen kanssa asuvan vanhemman elatuskyky - Elatusapu on kuitenkin aina enintään ErKyky - Elatusavusta saatetaan lisäksi joutua tekemään ns. luonapitovähennys.

45 Lapsen elatuksen tarve
Sitä määritettäessä otetaan huomioon mm. Ns. yleiset kustannukset Jokapäiväiseen elämiseen liittyvät kustannukset (ruoka, vaatteet, hygienia yms.), jotka yleensä suunnilleen samat kaikilla lapsilla. Määrätään suoraan OM:n taulukon mukaan (taulukko laadittu kulutustutkimusten perusteella). Lapsen osuus asumiskustannuksista Päivähoitokulut Koulutuskustannukset Erityiset harrastuskustannukset Erityiset terveydenhoitokustannukset. Vähennyksiä: Lapsilisät Lapsen omat tulot ja varallisuus (vain poikkeustapauksissa).

46 Vanhemman elatuskyky Sitä määritettäessä otetaan huomioon: + Tulot + Ns. perusturvaan kuulumaton omaisuus kohtuuden mukaan. - Yleiset elinkustannukset - Asumiskustannukset - Erityiset terveydenhoitokustannukset - Velanhoitomenot - Vanhemman muu elatusvastuu - Lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakustannukset.

47 Luonapitovähennys Jos lapsesta erossa asuva vanhempi pitää lasta luonaan, elatusavun määrästä tehdään lapsen välttämättömiä elinkustannuksia luonapitoaikana vastaava vähennys. Vähennyksen suuruus määräytyy OM:n ohjeissa ilmoitetun perusteella. Siihen vaikuttavat lapsen ikä ja elatusapuvelvollisen luona vietettyjen öiden määrä. Vähennyksen tekeminen edellyttää, että lapsi yöpyy elatusapuvelvollisen luona vähintään seitsemänä yönä kuukaudessa (keskimäärin).

48 Elatusavun muuttaminen
Vanhemmat voivat vapaasti sopia Sosiaalilautakunta saattaa jättää sopimuksen vahvistamatta, jos se on sisällöltään kohtuuton. Tuomioistuin voi kanteen johdosta muuttaa, jos 1) Olosuhteet olennaisesti muuttuneet, tai 2) Elatusapu ollut jo alun perin kohtuuton (ElatusL 11 §). - Elatusapua ei muuteta vähäisten tai luonteeltaan tilapäisten olosuhdemuutosten vuoksi. OM:n ohje: 15 %:n muutoskynnys - Elatusavun alentamisvaatimus saatetaan hylätä sillä perusteella, että elatuskyvyn alentuminen on ollut itse aiheutettua.

49 Elatusapua muuttavan tuomion oikeusvaikutuksista
Pääsääntö: muutos tulee voimaan tuomion antamishetkellä - ei taannehtivaa vaikutusta. Huomaa kuitenkin: ”Vahvistetun elatusavun muuttamista harkittaessa voidaan ottaa huomioon myös kanteen vireille panoa edeltäneen yhden vuoden aikana vallinneet olosuhteet, jos tähän on erityisiä syitä.” (ElatusL 9.2 §) Elatusavun palauttaminen: Kun tuomioistuin poistaa elatusavun tai alentaa sitä, sen on samalla harkittava, onko kanteen vireille panon jälkeen suoritetut elatusavut palautettava (osaksi tai kokonaan) (ElatusL §). Pääsääntönä: ei palautusvelvollisuutta.


Lataa ppt "Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2015 (Lohi)"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google