Yleissivistävän koulutuksen kansainväliSYYSpäivät Turku 14.11.2012 Johdatus kotikansainväliSYYS- teemaan Opetusneuvos Paula Mattila, Opetushallitus

eli vähän normeja, politiikkaa ja rahaa Ohjelma-osuudessa pohjustetaan kiinnostusta / ymmärrystä mm. seuraavista: Mikä ohjaa koulutuksen kansainvälisyyttä koskevia käsityksiämme ja toimintatapojamme: eli vähän normeja, politiikkaa ja rahaa Kansainvälisyyden luokittelua = tasoja Tasoista keskitytään kotikansainvälisyyteen

Onko koulujen kv tai koti-kv Miksi me kansainvälistämme!? Onko koulujen kv tai koti-kv jossain normitettu?

Mikä määrittelee koulujen kansain-välisyyttä? perustuslaki ja koululait tuntijako (ml. kielet ja aihekokonaisuudet) opetussuunnitelman perusteet opetussuunnitelmat (koulutuksen järjestäjä, koulu) koulutuksen järjestäjien kv-strategiat ja/ml. kieliohjelmat opettajankoulutus oppikirjat EU ja Euroopan neuvosto, Pohjoismaiden yhteistyö… elinkeinoelämässä pitkään ollut ja suomalaistenkin elämässä lisääntynyt kansainvälisyys ja globalisaatio tietenkin!

Millaista kansainvälisyyttä ops-perusteissa tavoitellaan Kansainvälisyys opseissa on oppilaan oman suomalaisen, monikulttuuristuvan identiteetin tukemista sekä pohjoismaisen ja eurooppalaisen identiteetin ja kulttuurin tuntemista; Kulttuurienvälisen toimintakyvyn muodostuminen on jo perusasteen tavoite kielissä Lukiossa kielissä otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja ‑kulttuurisuus. Mistä tämä on? Oppilas oppii tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin = Perusopetuksen maantiedosta Mistä tämä on? Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Lukion historiasta Kohta nämä päivitetään! Seuraa ops-prosessia!

opetussuunnitelman perusteet Nykyiset ja valmisteilla olevat opetussuunnitelman perusteet määrittelevät kaikille oppilaille vähimmäis- kansainvälisyyden? Perusteet ovat kv-normeja!

Opetussuunnitelmien perusteet velvoittavat kouluja rakentamaan kansainvälisyyttään niin, että se on yhdenvertaisesti kaikkien oppijoiden hyödynnettävissä. Perusopetuslaki 2§: Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella Perusopetuslaki 31§ ja lukiolaki 28§: Opetuksen maksuttomuus

KESU määrittelee koulutuksen tulevaisuutta hallituskaudeksi kerrallaan KESU on opetusministeriön tulkinta hallitusohjelmasta . Kannattaa tutustua –vaikutukset tuntuvat kaikissa kouluissa.

KESU VAIKUTTAA KV-RESURSOINTIIN. SEN MUKAAN KOHDENNETAAN (kv-)valtionavustuksia Comenius-kansallisia tukia Nordplus-kansallista tukea erityisavustuksia (KieliTivoli edellisestä KESUsta) täydennyskoulutustukea

Follow the money Kansainvälisyys on ollut hyvin rahoitettua 1990-alkupuolelta Erityisesti liikkuvuus tavoitteena jonkin verran kielten ja interkulttuurisuuden oppiminen - ideaalina oleskelu kohdemaassa Maantiede (tai politiikka) on ollut tärkeää: pohjoismaat, EU-maat, Venäjä (OPH), pienissä erissä Euroopan ulkopuoliset maat, erityisesti ehkä Afrikka Mistä aloitettiin – Virohan oli tosi suosittu 15 vuotta sitten – melkein kuin kotona

MUTTA: vaikka moni asia viestii että… kansainvälisyyttä oppii parhaiten ulkomailla NIIN ulkomaille ”kansainvälisyyteen” ei ole varaa lähettää kaikkia opiskelijoita eivätkä kaikki lähtisi /voisi lähteä vaikka olisi varaakin Ja ops-perusteet normittavat että kaikkien peruskoulusta ja lukiosta valmistuvien pitää osata kansainvälisyyttä! op

KANSAINVÄLISYYDEN TASOT. Kv-toiminnan lyhyt tyyppikuvaus.

Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä Koulujen kansainvälisyyden toimintamuodot voidaan esittää kolmiona, jossa tasojen koko voidaan rinnastaa toimintaan osallistuvien määrään: Yhdenvertaisuuden vaade ja monimuotoisuuden haaste. Resurssien tarve ja hiilijalanjälkikin hahmottuvat = kolmio nurinpäin? Liik- kuvuus Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys Kotikansainvälisyys IaH Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä Ylikansallista, usein EU- ohjelmia Koulutuksen järjestäjät, isot hankkeet Triangeli syntyi käytännön tarpeesta kuvata eri tapoja tarjota kv:ta ja omasta kokemuksesta amk-ajoilta jolloin jo murehdittiin kotiin jäävien opiskelijoiden kansainvälistämisestä. Globaalikasvatus taas on kova sana OPH:n YL-lissä ja opseissa. Koulu, kunta Yksilö, opetusryhmä *Paula Mattila laatinut yhteistyössä CIMOn kanssa. Asenteiden kansainvälisyys ideoitu Opekossa kouluttautuneiden opettajien kanssa 10.4.08; seudullinen kansainvälisyys Satakunnassa 5.2.10.

1. taso: Asenteiden kansainvälisyys koskee kaikkia Tästä tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteissa lähdetään: luodaan arvopohjaa, toista ihmistä arvostavaa, erilaisuudesta rikastuvaa asenneilmapiiriä Kulttuurisen aineksen oivaltaminen kaikessa oppilaitoksen(kin) piiriin liittyvässä Ihmisen kulttuurisidosten moninaisuuden ja vaihtuvuuden ymmärtäminen Työkaluja: globaalikasvatus, kieli- ja kulttuurikasvatus

OPH ja UM kartoittavat maailmankansa-laisen kompetensseja 2011-

2. taso: Kotikansainvälisyys – esimerkkejä (lisää kohta) *Englanniksi IaH eli Internationalisation at Home Oman kunnan, alueen kansainvälisyys Oman oppi-laitoksen ”kansainväliset” Kielten-opetus Virtuaalinen kansainvälisyys, media Paula Mattila KL

Kotikansainvälisyys – OPH:n/CIMO:n -määritelmä Miten toteuttaa monipuolista kansainvälistä toimintaa niin, että mahdollisimman moni on mukana ja resurssitkin riittävät? Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä kansainvälistymisen keinoja, joita voidaan toteuttaa omassa oppilaitoksessa ja sen lähiympäristössä, esim. tutustumalla oman alueen kieli- ja kulttuuriseen rikkauteen (esim. oppilaitoksen ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ja opettajat), osallistumalla internetpohjaisiin kansainvälisyyshankkeisiin ja tutustumalla oman alueen elinkeinoelämän kansainvälisyyteen. http://www.lahti.fi/www/bulletin.nsf/bydate/C7519DAE95770359C22575C50032468D/$file/Kielity%C3%B6ryhm%C3%A4n+selvitys+28.5.2009.pdf http://www.oph.fi/download/46528_kansainvalisyys_juhlapuheista_koulun_arkeen.pdf

Ja vielä: Peliin on puuttunut myös ymmärrys kv-matkustamisen hiilijalanjäljistä!

3. taso: Kansallinen kansainvälistyminen oman ja kansallisen kehittämisen tukena Tämä merkitsee että kansainvälisen osaamisen parhaita malleja tutkitaan - Suomessa. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä kv-toiminnan järjestämiseksi Kohteena voi myös olla kansainvälinen erityisosaaminen Suomessa kuten kielikoulut, korkeakoulut, erilaiset tutkimuslaitokset, kulttuurikeskukset, lähetystöt, yritykset… Kansallinen kansainvälistyjä arvioi ja pyrkii omaksumaan ja levittämään parhaita rinnakkaishankkeissa syntyneitä innovaatioita

TOISENLAINEN KOLMIO, Keski-Suomen lukioiden kv-käsikirjasta! 10% Kv-opintojen kokonaisuus Keskitaso 30% 1-2 kv-kurssia Perustaso 100%: kotikansainvälisyys

Kansainvälisyyden työkalupakkeja www.polkka.info Viehko

Laatutyö auttaa kansainvälistäjääkin!

OPETUSHALLITUKSEN ROOLI!? Ohjaa kansainvälisyyttä ops-työn ja kehittämis-hankkeiden kautta. On merkittävä kv-rahoittaja (1meur/vuosi)

Koulujen kansainvälisyyden tulevaisuus? Tarve kasvava – yhteiskunnan vakaa kehittyminen vaatinee juuri tällaista osaamista. Riittääkö matkustuskansainvälisyydelle varoja? Voiko perinteiselle kansainvälisyydelle muodostua liian iso hiilijalanjälki? Koska ensimmäinen ihminen teleporttaa!? Mahdollisuus verkottua täällä Turussa tutkimaan ja kehittämään näitä asioita!? Kiitos! paula.mattila@oph.fi