KIRJASTOT TIEDON KIASMASSA Tieteiden talo Pekka Heikkinen

TIEDON KIASMA: RISTEYSKOHTA? -puhe “tiedon sirpaloitumisesta”, tieto esineenkaltaisena? -> muuttuuko tieto, vai onko yksilöiden suhde tietoon muuttunut? -vertaisryhmät: Facebook, Twitter.. -tekeminen, toiminnallisuus: sosiaaliset mediat -> onko myös kirjastojen suhteen tietoon muututtava?

NÄKÖKULMA -perinteisesti kirjastojen suhde tietoon nähty niiden sivistys- ja valistustehtävän kautta Tässä kuitenkin: 1. kirjastot ja oikeudet (julkisiin) tietovarantoihin 2. kirjastot ja tietoon perustuvat ansaintalogiikat

KIRJASTOSKENAARIOT A S I A K U S Ilmaisuus Maksullisuus SUHDE TIETOON Valistus/kulttuuri tehtävä Kysyntään vastaaminen KIRJAVARASTO Kulttuuriperinnön säilyttäjä TIEDEKIRJASTO Asiantuntijoiden palvelija ELÄMYSTEN KIRJASTO Kirjasto julkisena tilana TIEDON MARKKINAT Välittäjärooli

a) Kenen oikeudet? Valtioneuvoston IPR-strategia tavoite: oikeuksien tehokas hyödyntäminen -keino: oikeuksien rakenteen selkeyttäminen -eräs seuraus: olettama oikeuksien siirtymisestä työsuhteessa? -kirjastojen kannalta ei liene suurempaa merkitystä, työsuhteessa ei juurikaan luoda suojattua aineistoa jolla taloudellista arvoa -poikkeus: tietokannat, joiden oikeudet siirtyvät jo nykyisen lain nojalla työnantajalle

OIKEUKSIEN HYÖDYNTÄMISESTÄ AINEISTOJEN HYÖDYNTÄMISEEN VN IPR-strategia: näkökulma markkinatoimijoissa -oikeuksien hyödyntäminen on tehokkainta kun ne on keskitetty yhdelle toimijalle, tämä vähentää sopimiskustannuksia ->ongelma? kirjastojen toiminta perustuu oikeuden rajoituksille Poimintoja: -”selvitetään kansallisen digitaalisen kirjaston ja muiden digihankkeiden tekijänoi- keuskysymysten järjestämistä mm. yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden pohjalta” -”selvitetään julkisten tietovarantojen/arkistojen tehokkaan hyödyntämisen esteet”

b) TIETOON LIITTYVÄT ANSAINTALOGIIKAT -EVA:n raportti “Suomen digitaalinen tulevaisuus” ) julkisella sektorilla käyttöön jaetut perusrekisterit ja tietovaran- not -“ratkaisu tietosuojan toteuttamiseksi ei enää voi olla tiedon lo- keroiminen erillisiin rekistereihin” 2) julkisen sektorin tiedon tulisi olla ilmaista -tilanne jossa julkinen sektori myy tietoaineistoja kaupallisille toi- mijoille ongelmallinen, se estää tiedon hyödyntämiseen perustu- van yksityisen toiminnan syntyä -julkisen sektorin on luovuttava immateriaalioikeuksistaan (?)

c) ILMAISUUDEN LUMO ”Ilmainen – radikaalin hinnan tulevaisuus”; Chris Anderson, 2009 “tulevaisuudessa olennaista on valita mikä maksaa ja mikä on ilmaista” “lahjoittamalla voidaan ansaita rahaa” ”Google haluaa informaation olevan ilmaista, koska silloin se voi tehdä informaatiolla mahdollisimman paljon voittoa”

GOOGLEGOOGLE -Google Book Search -alkoi tekijänoikeustapauksena (”snippets”), onko käyttö ”fair” Copyright Act §107 nojalla -muuttunut kilpailuoikeudelliseksi kysymykseksi, ongelma ei niinkään yksityinen rahoitus, vaan yhden yrityksen mahdollinen määräävä asema informaatiomarkkinoilla -perusoikeusulottuvuus: yksityisyys, sananvapaus ja sensuuri

Googlen malli ja kirjastot? -Google ei ole mediayhtiö, vaikka se tekee rahansa mediabisnesmallilla, järjestämällä toisten luomaa sisältöä ja tarjoamalla pääsyn siihen -Google on todellinen uhka maksullisuuteen perustuville liiketoiminta- malleille - onko se uhka myös kirjastoille? -onko Google Book Search “Troijan hevonen”? -kirjastojen suhde kaupalliseen toimintaan ja kaupallisiin toimijoihin? -”if you can´t beat them, join them”: millainen voisi olla kirjastojen oma liiketoimintamalli?

ILMAISUUDEN LIIKETOIMINTAMALLI? -toisaalta yksityistämispaineet: julkisten toimijoiden olisi luovut- tava oikeuksista dataan/tietoon -toisaalta verkkojen ilmaisuuteen perustuva bisnesslogiikka, mahdollisuus ansaita ilmaispalveluilla -ilmainen on mahdollisuus tehdä rahaa; Google myy käyttäjiensä huomiota ja arvostusta mainostajille -vrt. Espanjan kansalliskirjasto; teleyhtiön sponsorointi

Kirjastot: SWOT Vahvuudet: -erityisosaaminen, laatu -luotettavuus, maine -fyysinen julkinen tila Heikkoudet: -liiketoimintaosaaminen puuttuu -supistuva rahoitus -soveltumaton organisaatio Mahdollisuudet:-kokoelma-aineistot, kasvavat e-aineistojen markkinat -asiakaskunta, asiakaskontaktipinta Uhat: -kilpailu: internet, Google -tiukentuva sääntely

MILLAISEN AINEISTON KÄYTÖSTÄ KIRJASTO VOI PERIÄ MAKSUJA? -digitoinnin aiheuttamat kustannukset; voivatko kirjastot periä käyttöoikeusmaksuja pääsystä julkisin varoin digitoituun aineis- toon, joka on aiemmin jo vapautunut tekijänoikeussuojasta? a) lain reunaehdot: maksuperustesääntely ja kilpailunäkökohdat b) sopimusehdot: yksityinen rahoittaja voi asettaa omia ehtojaan c) eettiset rajat: -Europeana ja Public Domain Charter -Public Domain Manifesto

MAKSULLISUUDEN LAKISÄÄTEISET RAJAT -yleiset kirjastot: maksuttomuudesta säädetty kirjastolaissa (5§) -tieteelliset kirjastot: uuden yliopistolain myötä myös maksuperus- tesääntelyn asettamia rajoituksia puretaan -maksuperusteasetus parhaillaan uudistettavana; EVA:n raportissa esitetään maksuperustesääntelystä luopumista kokonaan -ei liiketoimintaa tekijänoikeuslain rajoitussäännösten (16, 16a-b) pohjalta

MITÄ MERKITSISI? -lainsäädäntöön nojaavasta toiminnasta sopimisperusteiseen -> uudenlaisen yhteistyön tarve -mitä kirjastoilla on tarjottavana esimerkiksi kustantajille? -> osaamisen myynti, raakadatan ”jalostus”, pitkäaikaissäilytys -laatutaattu data on kilpailuetu jopa suhteessa ilmaiseen -PPP yhteistyö? konkretisointi pilottien kautta

KIITOS!