Maahanmuutto työvoiman tarpeen täyttäjänä? Riikka Asa

Euroopan muuttoliikeverkoston teematutkimukset –kohderyhmät ja tavoite. Yhteistyötahot ja tutkimusten tuottaminen Keskeiset löydökset Jatkotutkimustarpeet Suomessa Keskeiset löydökset EU-27

Euroopan muuttoliikeverkoston teematutkimukset työperusteisesta maahanmuutosta Satisfying Labour Shortages Through Migration Temporary and Circular Migration: Empirical Evidence, Current Policy and Future opinions in EU Member States Tutkimusten suomenkielinen synteesi "Maahanmuutto työvoiman tarpeen täyttäjänä?" Kohderyhmänä poliittiset päätöksentekijät, analyytikot ja tutkijat kansallisella tasolla sekä Euroopan unionin päättävissä elimissä. Tutkimukset tuotetaan EU-komission vuosittain vahvistamien ohjeiden mukaisesti Tavoitteena tiedottaa kohderyhmille erilaisista vaihtoehdoista työvoimapulan ehkäisemiseksi kansallisella tasolla –käytännössä vuonna 2011 julkaistavan synteesiraportin muodossa.

Yhteistyötahot ja tutkimusten tuottaminen Tutkimukset tuotettiin kansallisessa EMN yhteyspisteessä Pääyhteistyötahoina sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, Tilastokeskus, SAK ja EK. Metodina jo olemassa olevan tiedon kokoaminen sekä asiantuntijahaastattelut ja seminaarit (PRIMPTS, OPTEAM, INSITE). Haasteita: tiedon sirpaleisuus tilastotiedon puute, toisaalta tilastotietojen vääristymät useat päällekkäiset projektit strategioiden vieminen käytännön tasolle, seurantatiedon puute

Kokonaiskuva ensimmäisistä oleskeluluvista vuonna 2009

In Flow 2005-2010 (pl. perheside) Suurin maahantulijaryhmä ovat kausityöntekijät Opiskelijoista noin 30% muuttaa oleskelulupansa perusteeksi työnteon jatkolupavaiheessa Suuri osa oleskeluluvista muulla perusteella myönnetään työntekoon Myönteisten työntekijän oleskelulupien määrä on kasvanut hiljalleen elpyvän talouden myötä, kielteisten päätösten osuus vuonna 2010 oli 22% (2009 27 %); hakemusmäärissä kasvua 14 % vuoteen 2009 verrattuna

Keskeiset löydökset Työperusteisen maahanmuuton määrien ja rakenteen seurannasta sekä seurannan välineiden kehittämisestä vastaavat Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö sekä sisäasiainministeriö Työperusteisen maahanmuuton lähtökohta Suomessa tarveperusteisuus keskeistä on analysoida työmarkkinoilla jo olevia reservejä työvoimapula alakohtaista rekrytointiongelmat liittyvät pääasiassa työpaikkojen ominaisuuksiin työperusteisen maahanmuuton kannustaminen vain yksi keino vastata työvoiman tarpeeseen Suomi tukee ajatusta EU-alueen sisäisestä kiertomuutosta

Keskeiset löydökset Useita projekteja ja hankkeita vireillä (MATTO, INSITE, Sulkeutuuko Suomi?) seurantaraportteja ei vielä saatavilla (toukokuu 2011) EU-rahoitteiset projektit rajoittuvat EU-alueelle jättäen kolmannet maat ulkopuolelle toisaalta yksityiset rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritykset rekrytoivat juuri kolmansista maista Merkittäviä esteitä pysyvämmälle maahanmuutolle työntekijöiden kohdalla ovat olleet toimeentuloedellytys sekä kielitaitovaatimukset työperusteisella maahanmuuttajalla on tällä hetkellä oikeus kotoutumislaissa säädettyyn kotoutumissuunnitelmaan vain, mikäli hän jää työttömäksi

Keskeiset löydökset Tulevaisuus ikääntyminen ja heikkenevä huoltosuhde maahanmuuttajien ikärakenne kantaväestöä edullisempi, mutta osuus työvoimasta alhainen ikääntymisen mukanaan tuoma palveluiden tarve ennuste: työpaikkoja avautuu eniten palvelu-, sosiaali- ja terveysalan sekä teollisuuden työssä tarve sekä tilapäisesti maassa työskenteleville, että pidemmäksi aikaa maahan jääville (alakohtainen työvoimapula) tarve työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisäämiselle olemassa (kohtaanto-ongelmat) > maan sisäinen ja EU:n alueella tapahtuva kiertomuutto EU:n komissio tukee ja kannustaa jäsenvaltioita luomaan laillisia, hallittuja ja turvallisia väyliä ja liikkuvuusohjelmia

Jatkotutkimustarpeet Suomessa ulkomaisten opiskelijoiden merkitys suhteessa työperusteisiin maahanmuuttajiin tulevaisuuden työvoimareservi? 30% opiskelijoista vaihtaa jatkolupavaiheessa oleskelulupansa perusteeksi työskentelyn Suomessa > TTOL-ehtojen ja rekrytointikanavien uudelleen tarkastelu Integroivan lähtömaakoulutuksen seuranta Rekrytointiongelmien aiheuttajat ja niiden vaikutus työvoimaan Tilastoinnin kehittäminen poikkihallinnollisesti Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon valvonnan tehostamistarpeet

Keskeiset löydökset EU-27 Työvoimapulan aiheuttajat joko määrällisiä tai laadullisia Määrällisiä faktoreita (työvoima ja työvoiman tarve eivät kohtaa): BE, CZ, EE, FI, FR, HU, IT, LX, LT, MT, NL, PL, PT, SI Laadullisia faktoreita (pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta): AT, BE, CZ, EE, FI, FR, HU, IE; IT, LX, MT, NL, PT, SI, ES, SE EU-maat kokevat paineita työvoimapulan hallitsemisessa; merkittävää kilpailukyvyn säilyttäminen työntekijämarkkinoilla Leimaavaa taloudellisen laskusuhdanteen vaikutukset maahanmuuttopolitiikkaan jäsenmaissa. Työperusteinen maahanmuutto saamassa lisää jalansijaa jäsenmaiden maahanmuuttopolitiikassa Jotkin jäsenmaista helpottaneet ammattitaitoisen työvoiman maahanmuuttoa aloilla, joilla työvoimapulaa esiintyy (BE,DE, IT, PT, SP), mutta lainsäädäntömuutokset osoittautuneet kankeiksi ratkaisuiksi alati muuttuvaan tilanteeseen

EU-27: ongelmia työvoimapulan ratkaisemisessa Ongelmana kansallisen työvoimapulan ratkaisemisessa usein lainsäädännön monimutkaisuus sekä itsessään jäykkä maahanmuuttoprosessi (tietyille ammateille asetetut vaatimukset) Vapaan työvoiman ja avointen työpaikkojen kohtaaminen (usein kielitaito asettaa esteitä) Maahanmuuttajan näköalattomuus Ammattitaidon sekä koulutuksen arviointi –kriteerit sekä prosessien läpinäkyvyys edellytyksenä työpaikkojen houkuttelevuudelle EU: n sisäisen kiertomuuton huomioiminen yhtenä mahdollisena työvoimapulan aiheuttajana (EE, LT, PT kärsivät jo nyt ammattitaitoisen työvoiman muutosta ulkomaille ) Eurobarometri: puolet Euroopan nuorista haluaisi töihin ulkomaille Helpotusta lisäämällä EU:n roolia työvoimapulan ennustamisessa pitkällä aikavälillä, työperusteisen maahanmuuton edistämisessä sekä tunnistamismekanismien kehittämisessä?

Kiitos 13

Rekrytointiongelmien syyt (TEM 19.3.2010)