Päätösanalyysia ja riskinhallintaa tapausesimerkin kautta Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola THL

Avoin riskinhallinta: yleiskuva QRAQRA

Miksi kaupunkitaso on tärkeää ilmastopolitiikassa? •Monet käytännön päätökset tapahtuvat kaupunkitasolla (talousalueen tasolla). •Ei välttämättä kaupunginvaltuusto päätä, mutta kaupungin rooli muutosta tukevana toimijana.

Energiataseen toiminta Energiaa säästyy Turvetta säästyy Sähköä tuodaan Liikenne vähenee Bionesteitä tuotetaan

Olennaiset lähtötiedot energiataselaskentaan •Energiankäyttö nykytilanteessa (kuvaus): •Energiankäytön data Opasnet-tietokannassa: mp&sr=1&sa=0&id=Op_fi mp&sr=1&sa=0&id=Op_fi2288 •Energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalli: •Käyttäjän itse syöttämät tiedot •Tiedoista ja mallista käytävä keskustelu: •Esimerkki aiemmasta arvioinnista (sikainfluenssa): of_H1N1_vaccination of_H1N1_vaccination

Ilmastotoimiesimerkki Kuopiossa: 10 kton bionesteitä, 16% lämmönsäästö

Avoimen arvioinnin olennaisia piirteitä •Kaikki tieto on kaikkien käytettävissä ja muokattavissa (sääntöjen puitteissa) koko ajan. •Yksi työtila (Opasnet) kaikelle tiedontuotannolle: –Alkuperäisaineistot ja -analyysit –Tutkimusten tiivistelmät –Yhteiskunnalliset arvot –Vaikutusarvioinnit –Toimenpideanalyysit –Tieteellinen kritiikki ja arviointi –Yhteiskunnallinen keskustelu –Päätelmät ja toimintasuositukset

Avoimen arvioinnin hyödyt •Yhteiskunnallinen päätöksenteko on aina monimutkainen yhdistelmä arvoja ja tutkimustietoa. •Johdonmukainen yhdistäminen ei onnistu kahvipöydässä (edes eduskunnassa), mutta avoimella arvioinnilla se onnistuu.

Jakso 1: • Esittely aiheeseen: johdatus riskinhallintaan ja päätösanalyysiin (sisältää pienen harjoituksen) Mikko Pohjola •Pääviesti •Tieto ja toiminnan kompleksisuus: ne kytkeytyvät yhteen, mikä tekee siitä erityisen vaikeaa mutta se on kuitenkin mahdollista.

Jakso 2: •Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman ( ) esittely (Erkki Pärjälä); huomioita ohjelman käytännön toteuttamisesta (Mikko Pohjola). –Pääviesti •Suunnitelmassa kytkentä suunnitellusta toiminnasta ja todellisesta vaikuttavuudesta kohtaavat huonosti. Rajoittunut näkemys. Hyvä että voidaan sopia tavoitteista mutta se ei riitä. Hyvä että ilmastotiede tuottaa ymmärrystä mutta sekään ei riitä. On myös tietoa toiminnan todellisista vaikutuksista. Mutta tarvitaan uskottava ja kattava kytkentä suunnitellusta toiminnasta tavoitteisiin, jotta se ohjaisi toimintaa.

Jakso 3: •Tarkastelussa henkilöliikenne ja asuntojen lämmitys: kuinka paljon saavutettavissa, paljonko syntyy haittaa, ketkä päättävät? Minkä tiedon pohjalta toimitaan? Jouni Tuomisto –Pääviesti •On katsottava kokonaisenergiatasetta ja sen CO2- päästöjä ja terveys- ym. vaikutuksia, ei yksittäisiä laitoksia tai polttoaineita. Tarkastelua voidaan ja pitää tehdä joukossa, yhdessä oppien. Tätä varten on tieto ja mallit jaettava.

Jakso 4: •Yksin tai ryhmissä etsitään ratkaisuja päivän aikana esiintyneisiin ilmastokysymyksiin: mitä konkreettisia asioita voisi edistää? Miten ilmasto-ohjelman jotain tavoitetta saadaan käytännöllisemmäksi toiminnaksi? Miten tieto saadaan hyötykäyttöön? Jouni Tuomisto –Pääviesti •Kuinka toiminta saadaan aikaiseksi? Miten suunniteltu toiminta kytketään tavoitteisiin? Miten oikeasti toteutetaan? •Ryhmätyön/keskustelun kysymykset: –Millä toimilla voidaan vähentää esim. 20 % päästöistä/kulutuksesta? –Millä keinoilla nuo toimet voidaan toteuttaa oikeasti? Mitä vaikeuksia? Kuinka uskottavaa on, että toteutuisi oikeasti? –Mitä ympäristö- ja terveysvaikutuksia toimilla olisi? (tai muita: talous, sosiaaliset ym. vaikutukset)

CO2-päästöjen jakautuminen Kuopiossa

Kuopion energiansäästötavoitteet