Lasten ja nuorten päänsärky lisääntyy –miten ehkäistään?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ammattiopiston nuoren terveyden edistäminen
Advertisements

Väestöstä on kärsinyt jossain vaiheessa päänsärystä
Sama keho ja sama pää koko elämän
Aivoverenkierron häiriö oireina mm.
Unen määrä ja laatu Tuomas Saarela 3D.
Magnus Lönnqvist KTM, Ammattivalm,THvalm
KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma KiVa Koulu ei ole ohimenevä ”projekti”, vaan pysyvä toimintatapa kiusaamisen.
KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Aleksi Ranki Krapula.
Stressi Stressi on elimistöön kohdistuvaa fyysistä tai psyykkistä, ympäristöstä tulevaa tai sisäsyntyistä kuormitusta.
Esittää.
ASUNTOLAKURSSI SUUNNITELMA.
Diabetes s. 65 –
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Rehtorin aamukaffe –tilaisuus;
MITÄ MAASEUDUN ASUKAS ODOTTAA PALVELUILTA? Kuntatalo Liisa Häme
Riippuvuus tupakoinnista
Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit
Ikäihmisten ravitsemus -ei vuosia elämään vaan elämää vuosiin
LIIKUNTA JA KOULUIKÄINEN
TYÖNIMI: Pelaamalla kuntoon Projektin toinen työnimi: Bandy is fun, parasta paikanpäällä nautittuna Suomen Jääpalloliitto ry.
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
Uni ja lepo -yleistä Ihminen nukkuu noin 1/3 elämästään.
Väkivalta päihdeongelmaisen naisen elämässä
Allergiat.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Tupakan vaikutukset hyvinvointiin
Masennus eli Depressio.
8. LIIKUNTA EDISTÄÄ TERVEYTTÄ TERVEYSTIETO 7. Pienryhmässä Kirjoittakaa (yksi asia per lappu, niin monta lappua kuin keksitte) Vihreälle lapulle liikunnan.
D IABETES JA MBO T EKIJÄT : M ATIAS, M IKKO JA H ENRIK.
Päänsärky – ”kansantauti” * % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Vanhempainilta AKRO Aurora kello
KASVA VOIMISTELIJAKSI Kokonaisliikuntamäärä. Pienet valinnat ratkaisevat Pariporina: -Mitä ajatuksia video synnytti? -Miten oma arkesi pyörii? Voiko pienillä,
Mitä yksilö / yhteisöt / yhteiskunta voi tehdä ehkäistääkseen mielenterveyden häiriöitä? vastaa vain siihen, mitä kysytään (keskity tähän koko vastauksen.
Diabetes. Mitä diabetes on? ▪ Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. ▪ Diabetes johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai sen lakkaamisesta haimassa.
Alumnitapahtuma/ Anu Vierola PANIC tutkimus kivut ja suunterveys lapsilla Anu Vierola
17. MIELIHYVÄ JA RIIPPUVUUS TERVEYSTIETO 7. Pohdi  Kirjoita lapulle TÄRKEIN sinulle mielihyvää tuottava asia  Onko mielihyvän lähde hyväksi terveydelle.
Ergonomiainfo 10/2015 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala.
Stressi ja sen hallinta. Mitkä asiat aiheuttavat stressiä? Voiko stressiä hallita? Miten?
SYÖMISHÄIRIÖT. YLEISTÄ - SYÖMISHÄIRIÖT ALKAA USEIN NUORUUSIÄSSÄ - OVAT MIELEN JA KEHON SAIRAUKSIA -TAUSTALLA YLEENSÄ PSYYKKISTÄ PAHAA OLOA, PELKOA, JA.
Koealue: s  Mielihyvän tavoittelu on luontaista, sitä tavoitellaan monin eri keinoin esim. urheilemalla, ruoalla, internetillä, peleillä 
Meeri, Katariina ja Heidi. Riikka 4-vuotta Riikka on 4-vuotias astmaa sairastava tyttö. Hänen perheeseen kuuluvat äiti, isä ja 2-vuotias pikkusisko. Perhe.
Keuhkokuume ja virtsatieinfektio
Terveyden määritelmät
Alkoholista asiallisesti
Epilepsia.
7 Itsehoito ja hätäensiapu
Asento Kpl 23.
Green Care –Hyvää oloa luonnosta
Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet
Kuume ja flunssa Mika ja Eerik.
Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v
Onko meillä syytä olla huolissaan?
kysymyksiä Mikä on diabetes?
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
UNI JA LEPO.
Syöpä.
Tekijät: Topias, Hilja ja Linda
Pääkipu Pääkipua ilmenee kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa elämää ja se on hyvin yksilöllistä. Päänkivun syitä ja muotoja on erilaisia. Yleisimmät.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Unettomuus Inka ja Milga.
Kivunhoito ja Kipulääkkeet
Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Opintopsykologi Katja Hietanen
Fyysinen kunto ja ongelmanratkaisukyky Ongelmanratkaisutaidot
Lyk LAPSIPERHEET -kyselyyn Kittilässä.
Tuotantoeläinten häiriökäyttäytymisen ehkäisy sikatiloilla
NARKOLEPSIA Mitä Narkolepsia on? Oireet ja vaikutukset Diagnosointi
Esityksen transkriptio:

Lasten ja nuorten päänsärky lisääntyy –miten ehkäistään? Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Lasten ja nuorten päänsärky lisääntyy –miten ehkäistään? Lasten päänsärky-projekti Anitta Tähti-Niemi projektikoordinaattori

Päänsärkyjen yleisyys lapsilla Pääkipu on yleinen vaiva ja useimmiten ohimenevä oire, johtuen pään ja niskan alueen vammasta, poskiontelotulehduksesta, nuhakuumeesta, silmien taittovirheestä,purentavirheestä, väsymyksestä tms. Joskus harvoin syynä on kasvain.

Toistuvat päänsäryt lapsilla vähintään kerran kuussa esiintyvien, primaaristen päänsärkyjen syynä jännityspäänsärky l. tensiosärky ja/tai migreeni auraton, aurallinen, vatsa tai hemipleginen

Päänsärkyjen esiintyvyys toistuvia päänsärkyjä koulutulokkailla n. 10 %:lla (Duodecim 2003) 7- 12 v. Oslolaisilla 57,6%:lla (Lundqvist, C ym 2005) 10-15 v. nettivastaajilla n. 71 %:lla (2005) migreeniä jopa 8 %:lla ( Anttila,L ym. 2005) tytöillä ja pojilla saman verran murrosikään asti

Päänsärkyjen ilmaantuvuus Turun tutkimus: nykyisin riski migreenin esiin tuloon aurattoman kaksinkertaistunut aurallisen kolminkertaistunut

Päänsärkyjen ehkäisy Ilmaantuvuuden ehkäisy terveellinen elämä; liikuntaa, lepoa, ravitsevaa ruokaa, riittävästi vettä ja ohjattua kasvua Kohtausten ehkäisy tehokas hoito sekä altistavien tekijöiden välttäminen ”tukitoimet”

Migreenikohtauksen/jännityspäänsäryn stressi tai sen laukeaminen laukaisevia tekijöitä lapsilla kuukautisten alkaminen jännittävät tilanteet, pelko väsymys, epäsäännölliset unet päihteet nälkä ja/tai jano valoärsytys, vilkkuvalot, aurinko, tietokone, tv hajut ruoka-aineet; juustot, mausteet, lisäaineet, virvoitusjuomat fyysinen rasitus harvinaisempia Yleisiä, esiintyvyys jopa 76%

Säryttömyyden tukitoimet Kyky sietää stressiä, jännitystä ja pelkoa Kyky hengittää oikein, hallita kehoa ja rentoutua Riittävä ja säännöllinen lepo Riittävä ja oikeanlainen nesteytys Ravitseva ja monipuolinen ruoka, tasainen verensokeripitoisuus Häikäisyltä ja vilkkuvalolta suojautuminen Päivittäinen liikunta Tarvittaessa akupunktio, manuaali- ja rentoutusterapiat Estolääkitys

Säryttömyyden etuisuudet ei herkistytä kivulle ei tapahdu muutoksia kipuradoissa harvoin otettu särkylääke tehoaa särkylääkkeiden määrä ei lisäänny särkylääkkeiden haittavaikutukset eivät aiheuta vatsakatarria, riippuvuusongelmia yms. eikä pääse muodostumaan särkylääkepäänsärkyä psykososiaaliset vaikutukset, kuten masentuneisuus, toimintakyvyn lasku,koulusta/työstä poissaolot eivät muodostu ongelmiksi

Säryttömyyden avaimet Terveydenhoitajalla on tarpeeksi tietoa ja taitoa opastaa lapsiperheitä ja nuoria ehkäisemään päänsärkyjä Terveydenhoitajalla on valitettavasti liian usein liian vähän resursseja

Lasten päänsärky -projekti vielä tämän vuoden ajan tarjoaa tietoa ja koulutusta tuottaa materiaalia perustaa vertaisryhmiä, joihin kouluttaa ohjaajia lisätietoa www.migreeni.org

Lasten päänsärky -projekti Toivottaa elämää ilman turhia päänsärkyjä ! Anitta kiittää ja niiaa