Sähköisten palveluiden skenaariot Ennakointihanke Suositukset

Tärkeimmät havainnot Sähköisillä palveluilla merkittävä vaikutus työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan Uhkia ja mahdollisuuksia Tarve varautua Laaja-alaista yhteistyötä VM:n hallinnon kehitystahot + TM, KTM, SM, ja STM, Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta hallitusohjelma Keskeinen havainto on, että nk. uuden talouden ilmentymänä sähköiset palvelut ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat myös lähitulevaisuudessa merkittävällä tavalla työmarkkinoihin sekä laajemmin koko yhteiskuntaan. Vaikuttaa perustellulta, että Suomessa kiinnitetään hallitustasoa myöten huomiota tietoyhteiskuntastrategiaan kiinteästi kuuluvien sähköisten palveluiden kehittämiseen. Sähköiset palvelut muodostavat merkittävän muutostekijän koko yhteiskunnassa. Tämä edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja tietojen vaihtoa eri kehitysvoimien mahdollisista vaikutuksista ja niiden hyödyntämisestä. Ehdotamme, että esimerkiksi valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisestä vastaavien toimintojen yhteyteen perustetaan laaja-alainen neuvottelukunta seuraamaan ja tarpeen vaatiessa edistämään sähköisten palveluiden käyttöönottoa sekä selvittämään käyttöönoton vaikutuksia eri yhteiskunta-aloilla. Valtiohallinnosta tulisi kytkeä tähän työhön lisäksi ainakin TYÖMINISTERIÖ!!, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Kehitystyön jalkauttaminen Kehitystyössä alueilla vahva rooli Tarve jalkauttaa kehitystyötä nopeasti: TE-keskukset maakuntien liitot osaamiskeskukset ja aluekeskukset Tavoitteena vahva kansallistason panostus ja tehokas alueellinen toteutus Suomessa perinteisesti alueilla on vahva rooli erilaisten aluekehitystehtävien suunnittelussa ja seurannassa. Esimerkkinä voidaan mainita osaamiskeskusohjelmat sekä juuri käynnistymässä olevat kasvukeskushankkeet. Ehdotamme, että kartoitetaan mahdollisuuksia lähentää sähköisten palveluiden kehittämistyötä ja aluetasoa. Yhteistyökumppaneina voisivat olla maakuntien liitot, alueelliset TE-keskukset sekä osaamiskeskukset.

Varautuminen työvoiman kysynnän muutoksiin Määrälliset ja laadulliset muutostekijät hetkellisesti päällekkäisten järjestelmien työvoimavaikutusten harha: oikea aika reagoida on nyt Ammatti- ja täydennyskoulutustahojen herkistäminen kysynnän herättäminen ja tyydyttäminen riittävästi voimavaroja Sähköiset palvelut vaikuttavat sekä työvoiman määrälliseen kysyntään että työvoiman osaamisvaatimuksiin. Tällä hetkellä rakennetaan joillakin aloilla sähköisiä palvelujärjestelmiä perinteisten palvelurakenteiden rinnalle. Tällöin työvoiman tarve on pysynyt vakiona ja mahdollisesti jopa kasvaa hetkellisesti, kun palkataan uutta osaamista omaavaa työvoimaa palvelujärjestelmien suunnitteluun ja tekniseen toteutukseen. Kuvatun kaltainen työvoiman kysynnän pysyminen ennallaan ei saisi kuitenkaan johtaa tilanteeseen, jossa työvoima kohtaa sähköisten palveluiden mukanaan tuomat muutokset valmistautumatta. Siinä vaiheessa, kun voidaan ohjata yhä suurempia määriä palvelutapahtumia pois perinteisistä palvelujärjestelmistä uusien sähköisten järjestelmien piiriin, perinteisten palvelujärjestelmien operatiiviseen työvoimaan kohdistuu suuria leikkauspaineita. Samaa voi tapahtua ja on jo tapahtumassa muillakin aloilla, joten oikea aika reagoida on viimeistään nyt. Suosittelemme, että herkistetään kaikkia ammatti- ja täydennyskoulutustahoja ottamaan huomioon tämä kehitys ja osoittamaan riittävästi voimavaroja tähän liittyvän koulutuskysynnän tyydyttämiseen sekä tarvittaessa myös kysynnän herättämiseen. Sopiva taho tähän olisi ehdottamamme neuvottelukunta, joka toimisi tiiviissä yhteistyössä työvoimahallinnon sekä opetushallinnon kanssa.

Toimialamuutosten ja mittakaavan tunnistaminen Työvoiman tarvemuutosten mittakaavat vaihtelevat Tarve yksilöidä toimialakohtaiset muutokset laajemmin Kartoitus, esim. LTT Tutkimus Oy Toimialoina kauppa, liikenne, julkiset ja B to B -palvelut Sidosryhmät: Mm. työmarkkinatutkimuslaitokset Operatiiviseen työvoimaan kohdistuvien ongelmien mittakaava vaihtelee toimialasta riippuen hyvin paljon. Tässä selvityksessä on esitetty esimerkkejä, joissa sähköisten palveluiden mukanaan tuoma työvoiman käytön tehostumisvaikutus on 2-10 -kertainen, eli 10 hengen työt ovat uusissa sähköisissä ympäristössä hoidettavissa 1-5 hengen voimin. Tässä selvityksessä esitettyjä esimerkkejä lukuun ottamatta ei ole tietoa siitä, mitkä toimialat kohtaavat suurimpia haasteita sekä mikä on näiden alojen merkitys Suomen työvoimamarkkinoilla. Suosittelemme, että kartoitetaan työvoiman kysynnän muutoksia koskevaa nykyistä tutkimustoimintaa ja käynnistetään tarvittaessa uusi tutkimusprojekti, jonka tehtävänä on yksilöidä toimialakohtaisesti sähköisten palveluiden mukanaan tuomat kvantitatiiviset muutokset työvoiman kysynnässä. Sen lisäksi että arvioidaan työvoiman käytön määrälliset muutokset, tulisi ottaa huomioon ko. toimialan työvoiman ikärakenne sekä mahdollisesti suurempien ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen vaikutukset alan työvoimamarkkinoiden rakenteellisiin muutoksiin.

Muutokset toimialarakenteissa ja ostovoiman allokoinnissa Perinteiset toiminnan mallit muuttuvat toimijoiden horisontaalinen ja vertikaalinen sekoittuminen, integrointi kuluttajien tarpeet toimialarakenteiden taustalla Nykyiset toimialat vs. kuluttajien tarverakenteet Helsingin yliopisto/kauppakorkeakoulu Toimijoiden uudet yhteistyön mallit muovautuvat ihmisten tarpeiden ja kulutuskäytäntömieltymysten perusteella. On perusteltua olettaa, että tarpeiden tyydyttämiseen nykyisin käytössä olevia ratkaisuja tarkastellaan uudessa, käyttäytymisen todelliset syyt paremmin huomioon ottavassa valossa. Tällä muutoksella on merkittäviä vaikutuksia nykyisiin toimialarakenteisiin ja myös käytettävissä olevan ostovoiman kohdentumiseen eri palveluille ja tuotteille. Ehdotamme, että tarkastellaan nykyisiä toimialarakenteita kuluttajien tarvelähtöisen mallin mukaisesta näkökulmasta. Tällainen tutkimushanke edellyttää niin taloustieteellistä kuin käyttäytymistieteellistä osaamista. Sopiva vastuutaho tälle hankkeelle voisi olla esimerkiksi Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. Erityisen haastavaksi käyttäjätarvelähtöisessä tarkastelussa muodostuu yritysten välisten toimintojen luokittelu tästä näkökulmasta. Käyttäjälähtöisen toimialamallin eroavaisuudet nykyisistä toimialoista ovat kiinnostavia niin itse markkinoilla toimiville yrityksille ja työntekijöille kuin myös eri alojen etujärjestöille. Ehdotamme, että kartoitetaan eri etujärjestöjen kiinnostusta rahoittaa seminaari(-sarja), jonka aiheena on keskustella kuluttajanäkökulman korostumisen vaikutuksista palvelutarjontaan ja eri toimialojen rakenteisiin sekä muutosten seurauksista yhteiskunnan rakenteille. Seminaarin järjestäjänä voisi toimia alaan perehtynyt toimija, esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulu ja/tai Helsingin yliopisto.

Ostovoiman suuntautumisen muutosten ennakointi Ostovoiman allokoinnin absoluuttiset ja suhteelliset muutokset eri toimialoille Seuranta ja ennakointi Tilastokeskus, Sähköisen kaupan instituutti Sähköisten palveluiden nopea yleistyminen on jo vaikuttamassa eri toimialoille suuntautuvien kassavirtojen suhteellisiin ja absoluuttisiin osuuksiin. Esimerkiksi kaupan alan tulojen osuus ihmisten käytettävissä olevien tulojen määrästä on suhteellisesti laskenut. Yhtenä syynä ovat aiempaa monipuoliset kuluttamisen mahdollisuudet, esimerkiksi erilaiset sähköiset palvelut. Suosittelemme, että ryhdytään entistä tarkemmin seuraamaan ja mahdollisuuksien mukaan myös ennakoimaan nk. uuden talouden ja erityisesti sähköisten palveluiden toimialojen kasvun vaikutuksia eri toimialoille suuntautuvan ostovoiman muutoksiin. Ehdotamme, että Tilastokeskus tutkii kiinnostustaan ja mahdollisuuksiaan toimia tämäntyyppisen toiminnan vastuullisena tahona.

Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen Hyvät edellytykset kaupallisesti kiinnostavien sähköisten palveluiden tuottamiselle tekninen osaaminen käyttöliittymäpenetraatio Palveluiden suunnittelu ja kehitystyö T&K-rahoituksen riittävyys ja kohdistuminen Vahvuustekijöitä, kuten korkea teknologian soveltamisosaaminen, erilaisten sähköisten käyttöliittymien - esimerkiksi Internet ja matkapuhelimet - korkeat käyttöasteet, jotka mahdollistavat täällä sähköisten liiketoimintakonseptien testaukset muita alueita paremmin. On Suomen kansantalouden kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta keskeistä, että näitä vahvuustekijöitä pystytään hyödyntämään entistä tehokkaammin kansallisten pilottien testauksessa sekä lisäksi aidon kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämisessä. Suomessa käytetään kansainvälisesti tarkasteltuna huomattavia resursseja tutkimus- ja kehitystyöhön. Pitkälti tämän ansiosta Suomeen on kehittynyt kansainvälisesti kilpailukykyinen ympäristö uusien teknologioiden kehittämiselle ja teknisen osaamisen soveltamiselle. Monella toimialalla on havaittu kuitenkin olevan puute palveluiden suunnitteluun ja niiden kehittämiseen käytettävissä olevasta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. Tähän on osittain vastattu muuttamalla Tekesin rahoitusinstrumentteja entistä paremmin soveltuviksi myös palveluiden ja teknologian rajapintoja kattavien tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoitukseen. Onko tämä vieläkin ongelma??

Palvelujen T&K-rahoitus Nykyistä selkeämmin omaa rahoitusta tärkeä tavoittaa nykyistä paremmin perinteiset palvelualat Nykyisten ja mahdollisten uusien rahoituslähteiden kartoitus esim. RAY, SITRA, yksityiset pääomasijoittajat, … viestinnän tehostaminen, esim. TE-keskukset Ehdotamme, että kartoitetaan nykyisiä ja mahdollisesti myös uusia resursseja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen. Perinteisten julkisten rahoittajatahojen lisäksi kannattaa kartoittaa myös uusien toimijoiden kiinnostusta aktivoitua T&K-toiminnan rahoituksessa. Ennakoituja muutoksia silmällä pitäen tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi eri toimialojen työnantaja- ja tekijäjärjestöt. Epäonnistuminen sähköisten palveluiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä tulee koko yhteiskunnalle kalliiksi menetettyinä liiketoiminnan mahdollisuuksina sekä korvaavien työpaikkojen puutteena. Tutkimus- ja kehitystoiminnan vähemmän kokeneitten, perinteisissä palvelutehtävissä toimivien organisaatioiden mukaan saaminen ja aktivoiminen käyttämään kyseisiä lisäresursseja sähköisten palveluiden kehittämiseen saattaa edellyttää keinoja näille toimijoille suunnattujen viestien perillemenon varmistamiseksi. Voi olla, että perinteisten T&K-rahoittajien lisäksi osa rahoituksesta tai ainakin sitä koskeva viestintä kannattaisi kanavoida palvelualoille näiden omien, jo tuttujen toimijoiden kautta. Ehdotamme, että tunnistettujen palvelutoiminnan T&K-hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista laaditaan mahdollisuuksien hyödyntämistä helpottavaa viestintämateriaalia. Tällaisen hankkeen vastuutahona voisivat olla alueelliset TE-keskukset yhdessä kulloinkin kyseessä olevien rahoittajaorganisaatioiden kanssa.

Palveluiden konseptointiosaaminen Liian vähän huomiota palveluosaamisen koulutukseen Palvelukonseptien suunnittelu ja rakentaminen keskeisemmäksi oppimissisällöiksi Yo:t, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut, yhteistyö esim. Hkkk- tieto- ja palvelutalouden laitos täydennyskouluttajat Sitkeästi elävä käsitys Suomessa puuttuvasta palvelualan osaamisesta sekä dominoivasta teknologianäkökulmasta on saanut vahvistusta tämän selvityksen yhteydessä tehdyistä haastatteluista. Ratkaisuna on useaan kertaan ehdotettu kaupallisten ja teknisten aineiden korkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämistä. Suomessa yleinen teknologiaorientoitunut työskentelytapa on kuitenkin vain yksi tarvelähtöisen ajattelutavan ja toiminnan yleistymisen esteenä. Kartoituksen perusteella on myös todettava, että palvelukonseptien teoreettiseen ja käytännön suunnitteluun kiinnitetään kaupallisissa oppilaitoksissa ilmeisesti liian vähän huomiota sähköisten palveluiden laajan hyödyntämisen kannalta. Suosittelemmekin, että kaupalliset yliopistot, korkeakoulut sekä ammattikorkeakoulut kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota palvelukonseptien suunnitteluun ja rakentamiseen tarvittavan osaamisen opetukseen. Palveluosaamista opitaan kuitenkin pääasiassa työssä, jolloin ammatillinen täydennyskoulutus on keskeisessä asemassa vahvistamassa Suomen työmarkkinoiden palveluiden konseptointi- ja suunnitteluosaamista.

Monialaosaajien tarve Substanssiosaajien sähköiset palvelut yleistymässä Yksityisellä ja julkisella sektorilla Substanssin soveltaminen eri jakelutekniikkoihin panostus esim. terveydenhoitajiin, opettajiin, viihdealan ammattilaisiin jne. Palvelualojen ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien sisältö Sähköisten palvelujärjestelmien suunnitteleminen, rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää työvoimalta uudenlaista, tällä hetkellä niukasti työvoimamarkkinoilla tarjolla olevaa osaamista. Erityisesti tietotekniikan, verkkopalveluiden ja mobiilipalvelujen rakentajia sekä palvelukokonaisuuksien ja –konseptien suunnitteluosaamista tarvitaan tulevaisuudessa käytettävissä olevia resursseja enemmän. Sähköisten palveluiden tarjoajina ovat pitkään menestyneet erityisesti verkkoteknologioiden osaajat, jotka ovat hankkineet jakelukanaviinsa erilaisia sisältöjä usein alihankkijoilta. Viime aikoina varsinaiset substanssiosaajat ovat kuitenkin tulleet näkyvämmin esille omilla sähköisillä palveluillaan. Tämä vahvistaa monessa yhteydessä korostettua käsitystä, jonka mukaan tarvitaan monialaosaajia tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Avainosaaminen on kuitenkin itse substanssissa, esimerkiksi terveydenhuollossa, opetustoimessa ja viihteessä. Tällöin oikea tapa vastata sähköisten palveluiden tarjoamiin mahdollisuuksiin on substanssiosaajien täydennyskoulutus soveltamaan omaa osaamistaan kulloinkin tarvittavaan jakelutekniikkaan. Keskeisessä roolissa näyttävät olevan palvelualojen ammattikorkeakoulut. Suosittelemme, että ko. toimijat tarkistavat omaa koulutustarjontaansa sähköisten palveluiden kehittymisen edellyttämien palvelupakettien konseptoinnin osalta ja liittävät tarvittaessa palvelukonseptien suunnittelun tiiviiksi osaksi palvelualan koulutusohjelmia.

Sähköiset palvelut kansainvälisille markkinoille Palveluiden lokalisointi-osaamista vähän Kartoitus: Osaaminen, koulutustarve ja koulutustarjonta kansallinen sisältötuotantohanke ohjelmistoliiketoiminnan osaamiskeskus & kulttuuriteollisuuden osaamiskeskus

Julkinen sektori Monipuolinen pilotointi-rooli asiakas tarjoaja hyödyn saaja julkisten palvelujen kaupallinen hyödyntäminen ja sen ehdot Julkisen verkkoasioinnin kehittämishanke, JUNA

Kansalliset prioriteetit Mobiilipalvelut, Sisältöpalvelut ,Terveys- ja turvallisuuspalvelut, Oppimispalvelut Jatkossa erityishuomion kohteena Toimialakohtaiset ohjelmat, 2 kpl ”mahdollistavat ohjelmat”, 2 kpl Varaudutaan toimialarajojen hämärtymiseen yhteistyö, T & K –hankkeiden rahoitusrakenteet

Mobiilipalvelut Teknologisen, sisältö- ja palveluosaamisen yhdistäminen? Yritysten tutkimus ja tuotekehitys Korkeakoulujen tutkimus Wireless Finland Spinno Business Development Centre

Terveys- ja turvallisuusalan palvelut Osaamiskeskusohjelmaksi? Kiinnostusta mm. Uudenmaan alueella Kärkihankkeeksi arvoketjuanalyysin laajennus ja esittely Uudenmaan liitto Laurea Culminatum Oy Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelma

Oppimispalvelut Osaamiskeskusohjelma? Aluekeskusohjelma? Uudellamaalla mm. Osteri.net Aluekeskusohjelma? Etelä-Karjalan aluekeskusohjelma: painopisteenä mm. osaaminen ja koulutus

Sisältöalan sähköiset palvelut OM:n sisältötuotantohanke KTM:n sisältötuotantoprojekti Alueelliset osaamiskeskukset Tampere Turku Uusimaa