KREIKASTA: AGOGOS , PAIDOS

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
DRAMATURGIAN PERUSKÄSITTEISTÖÄ
Advertisements

Asenne kohilleen- ja tuas jaksaa!
Kun Jumala loi naisen hän oli tullut 6. päivän ylitöihin.
Sosiaalinen media Iida Kiesi.
vedestä, ilmasta ja tulesta.
vedestä, ilmasta ja tulesta.
KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma KiVa Koulu ei ole ohimenevä ”projekti”, vaan pysyvä toimintatapa kiusaamisen.
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen
Jumalan kanssa.
Toimintaohjeet opelle
MIKÄ ON TIIMI?.
Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
Filosofian praktikum 2008 Mikä on elämän merkitys? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin kolmas praktikum-kokoontuminen.
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
KYT/ph-p 2006 Erityisryhmien asuminen Jyväskylän kaupungin alueella Seminaari Nikolainsali Asumisneuvojatoiminnan näkökulma.
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
KASVATUSDIALOGI. oKASVATUKSEN SUUNTA JA TARKOITUS EIVÄT VOI OLLA KOSKAAN ENNALTA LUKKOON LYÖTYJÄ oTULKINTA → KORJAUS → TÄSMENNYS → UUDELLEENTULKINTA oJATKUVA.
1 N-piirin johtajuusvalmennus Vapaaehtoistyön johtaminen.
ComPa- projektin aloitusseminaari Muurmansk TOIMINTATUTKIMUS KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ KYÖSTI KURTAKKO PROFESSORI LAPIN YLIOPISTO.
Preppaus ENA 4.
”Jos voit avata solmun kielelläsi, miksi käyttää siihen hampaita?”
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND SYSTEEMINEN NÄKÖKULMA ASIANTUNTIJAYHTEISTYÖHÖN Systeemiälytapaaminen Kristiina Hukki.
Norssi ja Varis juttusilla
Työrauha ja haastavat tilanteet
Lapselle hyvä päivä tänään
Ajatuksia oppimisesta
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Riippuvuus tupakoinnista
Harjoitukset ja niiden tarkoitus
Simulaattorikoulutuksen jälkipuinti – osa oppimisprosessia.
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Laajennetun työssäoppimisen kokeilu  MINÄ LOPETAN. Oppilas ei ennakolta ilmoita mitään motivaatio-ongelmista,
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
T U T K I M U K S E N V A L O S S A Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen ja käyttäminen Tapaustutkimus Lions Quest –kouluttajien ja opettajien kokemuksista.
Sairaalakoulu osana Kellokosken nuorisopsykiatrista hoitopolkua
Ilpo Mäki, rehtori Oulun Aikuiskoulutuskeskus
MEDIAVAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET RAUNA RAHJA KOORDINAATTORI MEDIAKASVATUSSEURA UUSI KOULU III -seminaari , Mikkeli.
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Kysymys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Verkkokiusaamisen ehkäiseminen
Internalismi ja eksternalismi
The Balance of Give and Take: Toward a Social Exchange Model of Burnout Wilmar B. Schaufeli Tiina Markkanen & Petra Tiihonen
Moraalinen relativismi Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
1 Lapset ja nuoret lastensuojelun laadun määrittäjinä Maria Kaisa Aula Helsingin yliopisto
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Kilpailijan starttikurssi
Toimintaohjeet opelle
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Kouluinfo Renkomäen koulu
Oppimisryhmien kuulumisia. Oppimisryhmät Ryhmä 5 Tehotytöt Team Trinity Rämmät JASS Team 75% Integrointi-pantterit.
Ops seminaari Askola.
ARKIELÄMÄN KEMIAA KOTKAN KESKUSKOULUSSA
Teema tarkoittaa:  Elämässä ja arjessa selviytymistä  Hyvinvointia ja terveyttä  Omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtimista eri tilanteissa, myös.
Luku- ja tenttivihjeet 7 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
tarkastelee vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen malleja ja niiden vaikutusta lapsen kehitykseen lapsen minäkuvan muodostuminen lapsella biologinen.
Vaihtoehdot session 12 oph 1 Vauvan pitäminen Sijaisvanhemmuus Adoptio Abortti.
On hyvä oppia tuntemaan itseään Hurtig
Sosiaalisen median käytöstä Sosiaalisen median käyttö kuuluu nykyajan lapsen elämään. Yhteydenpito ja viestiminen netissä ovat lapsille ja nuorille luonteva.
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Sosioemotionaalinen kehitys
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Nopolan koulu Opettajien veso
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
SADUTUS Ruut Ruokonen 2013.
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet Psyykkinen valmennus Itsetunto ja itseluottamus Paula Arajärvi ja Terhi Lehtoviita.
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
Esityksen transkriptio:

KREIKASTA: AGOGOS , PAIDOS Anneli Laurialan luennon jatko-osa 9.-10.9 PEDAGOGIIKKA Lue tämä osuus mielellään etukäteen ja pohdi, tuo esille omia näkemyksiä, etsi esim kasvatuspsykologiasta mahdollisia teoreettisia perusteita KREIKASTA: AGOGOS , PAIDOS PEDAGOGI: 'TARKKAAVAINEN ORJA TAI SUOJELIJA, JONKA TEHTÄVÄ OLI VIEDÄ, OHJATA NUORI POIKA KOULUUN’, OLLA LAPSEN KUMPPANI, OLLA LAPSEN KANSSA, PITÄÄ HUOLTA LAPSESTA EROTETTIIN OPETUS JA PEDAGOGIA Anneli Lauriala 7.9.2004

JOHTAMISTA, JOSSA KULJETAAN JOHDETTAVAN TAKANA PEDAGOGI ON 'IN LOCO PARENTIS' PEDAGOGINEN SUHDE: ANTAA LAPSEN ELÄMÄLLE SUOJAA, OHJAUSTA JA ORIENTAATIOTA OHJATA ja ROHKAISTA Anneli Lauriala 7.9.2004

KOULU JA PEDAGOGIIKKA KOULUN ARKIPÄIVÄ: TÄYNNÄ PEDAGOGISIA TILANTEITA, JOTKA EDELLYTTÄVÄT AIKUISEN TOIMINTAA (TAI JOSKUS TOIMETTOMUUTTA), JOTTA NIISTÄ TULISI PEDAGOGISIA HETKIÄ AIKUISEN ON TEHTÄVÄ JOTAKIN MIKÄ ON PEDAGOGISESTI OIKEIN SUHTEESSA LAPSEEN TAI LAPSIIN Anneli Lauriala 7.9.2004

PEGAGOGISET KÄYTÄNNÖT 1) AKTIIVISTA ELÄMISTÄ, KOKEMUSTEN KAUTTA MUODOSTUNEITA 2) REFLEKTIIVISTÄ PUHUMISTA TAI KIRJOITTAMISTA NÄISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ. ARKIPÄIVÄN TEORETISOINTIA Anneli Lauriala 7.9.2004

OPETTAJA JA PEDAGOGIIKKA PEDAGOGINEN TOIMINTA TIETYSSÄ TILANTEESSA EDELLYTTÄÄ: EMPIIRISTÄ TIETOA, FAKTOJA NÄKEMYSTÄ ARVOISTA, MORAALISISTA PERIAATTEISTA JA NORMEISTA METODIEN HALLINTAA, OPETUSSUUNNITELMALLISTA JA KASVATUSFILOSOFISTA NÄKEMYSTÄ MUTTA PEDAGOGINEN TOIMINTA ON MUUTA JA ENEMMÄN KUIN NÄMÄ Anneli Lauriala 7.9.2004

PEDAGOGIIKKA EDELLYTTÄÄ SENSITIIVISYYTTÄ LASTEN ELÄMÄN TARINOILLE,HEIDÄN KONTEKSTILLE: a) pedagogiikkaa katsoo aina asioita laajemmasta kontekstista; lasten elämänhistoriat b) lapset tarvitsevat turvallisuutta ja suojaa niin että he uskaltavat ottaa riskejä c) lapset tarvitsevat tukea niin että he voivat tulla itsenäisiksi Anneli Lauriala 7.9.2004

e) jännitteet ja ristiriidat kuuluvat pedagogiseen kokemukseen d) lapset tarvitsevat ohjausta niin että he voivat löytää oman suunnan elämässään e) jännitteet ja ristiriidat kuuluvat pedagogiseen kokemukseen esim. vapaus/kontrolli - turvallisuus/riskinottaminen itse/toinen oikea/väärä rutiinit/uudistus Anneli Lauriala 7.9.2004

PEDAGOGIIKAN LUONNE JA EHDOT 1) RAKKAUS JA VÄLITTÄMINEN kasvattajan pedagoginen rakkaus lapsia kohtaan on edeltävä ehto pedagogisen suhteen syntymiselle 2) TOIVO LAPSESTA on olemisen pikemminkin kuin tekemisen muoto 3) VASTUU LAPSESTA; liittyy pedagoginen auktoriteetti Usein opettaja on siellä, ja lasten on lähestyttävä hänen maailmaansa Tahdikas opettaja: hänen on ylitettävä katu päästäksee lapsen luo, ei lapsen. Opettajan on tiedettävä missä lapsi on, miten hän näkee asiat 4. HIENOVARAISENA VAIKUTUKSENA OPETTAJAT EIVÄT USEINKAAN HUOMAA MITEN HE VAIKUTTAVAT OPPILAISIIN, JOPA NIIHIN JOILTA HE VÄHITEN SITÄ ODOTTAVAT. ERITYIS HUOMIO, ONE-TO-ONE SITUATION Herkkyys, huolehtiva kohtelu, ilmasto, jonka opettaja luo - on monia tapoja 'koskettaa' oppilaita 5. TILANNE VARMUUTENA, ITSELUOTTAMUKSENA Opettaja, joka on yleensä tahdikas on oppinut luottamaan itseensä aina muuttuvissa tilanteissa , tulee olla aitoa, ei teeskenneltyä luottamusta, ei pelottelua eikä autoritaarista dominointia, koska ne eivät herätä oppilaissa luottamusta opettajaan,JA SUHTEIDEN AIKUISTEN JA LASTEN VÄLILLÄ TULISI PERUSTUA LUOTTAMUKSELLE 6. TAHDIKKUUS ILMENEE IMPROVISAATIOKYKYNÄ TILANTEISSA ON LÖYDETTÄVÄ PEDAGOGISESTI OIKEA, HYVÄ RATKAISU NOPEASTI---- IMPROVISOI KUTEN JAZZMUUSIKKO, KRITEERIT OVAT VAIN PEDAGOGISET EI NIINKÄÄN ESTEETTISET MITÄ PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS SAA AIKAAN 1. ANTAA LAPSELLE TILAA 2. SUOJELEE SITÄ MIKÄ ON HAAVOITTUVAA Tahdikas opettaja erottaa lapsessa ominaisuudet jotka ovat positiivisia mutta jotka saattavat aluksi näyttää heikkouksilta (on tilanteita, jotka täytyy ottaa 'seen-but-not-taken-notice-of' tai as 'shared secrets') 3. EHKÄISEE VAHINGOITTUMISEN Yrittää auttaa unohtamaan tapahtumia joille ei voi mitään, auttaa pääsemään yli,kestämään niin etteivät ne vahingoita lapsen oman identiteetin tunnetta esim. voi syntyä pelko tiettyä ainetta kohtaan jne 4. EHEYTTÄÄ SEN MIKÄ ON MENNYT RIKKI ESIM LASTA ON PETETTY, TOVERIT, OPETTAJA Tahdikkuuden on käsiteltävä sekä lapsen objektiiviset että subjektiiviset kokemukset, myös triviaalilta tuntuvat asiat vrt. monet asiat tätä vastaan : opetussuunnitelma, mitattavat oppimistulokset NIILLÄ ON TAIPUMUS UNOHTAA ETTÄ KAIKKI KASVATUS ON VIIME KÄDESSÄ KOKO PERSOONAN KASVATUSTA MONET OPETTAJAT INTUITIIVISESTI YMMÄRTÄVÄT ETTÄ KAIKILLE OPPILAILLE HEIDÄN KASVATUKSENSA ON ELÄMÄNIKÄINEN PROJEKTI. jOKAISEN AINEEN, KURSSIN, SUORITUKSEN TULISI OLLA MERKITYKSELLINEN TŽMŽN NUOREN IHMISEN LAAJEMMAN ELÄMÄNPROJEKTIN KANNALTA MONET OPETTAJAT KÄYVÄT HILJAISEN TAISTELUN, HENKILÖKOHTAISEN RISTIRETKEN SOKEITA VOIMIA VASTAAN (byrokraattISet hallinnoliset ja poliittiset struktuurit) 5. VAHVISTAA SITÄ MIKÄ ON HYVÄÄ Lapseen uskominen merkitsee lapsen vahvistamista luottamusta ja toivoa, antaa lapsen tehdä itse epäily: kutsuu negatiivisuutta ja epäluottamusta lapsissa 6. EDISTÄÄ SITÄ MIKÄ ON YKSILÖLLISTÄ Ole aina herkkä, tarkkaavainen kussakin lapsessa olevalle ainutlaatuisuudelle. 7. TUKEE PERSOONALLISTA KASVUA JA OPPIMISTA Anneli Lauriala 7.9.2004

PEDAGOGISEN KOKEMUKSEN LUONNE 1. PEDAGOGINEN SITUAATIO Kasvattajien tulisi ymmärtää situaatio lapsen kannalta ja toimia suhteessa lapsen situaatioon oman situationaalisen suhteensa puitteissa On erotettava kyky ymmärtää tilanne ja kyky toimia tuossa tilanteessa Anneli Lauriala 7.9.2004

2. PEDAGOGINEN SUHDE Lapsi ja aikuinen ovat yhdessä vuorovaikutuksellisessa yhteydessä, mikä muodostaa pedagogisen suhteen Pedagoginen suhde on SISÄLTÄÄ KAKSI TARKOITUSTA: Välitän tästä lapsesta sen vuoksi mitä hän on ja sen vuoksi miksi hän voi tulla Anneli Lauriala 7.9.2004

3. PEDAGOGINEN TOIMINTA em. tarkoitukset tulevat ilmeisiksi pedagogisen toiminnan kautta, niihin täytyy liittyä aikuisen toiminnan aktiivinen ominaisuus jotta ne olisivat pedagogisesti merkityksellisiä pedagoginen toiminta välittää maailman vaikutuksen pedagogia yrittää välttää suoraa vaikuttamista, koska se heikentää lapsen vastuun, itsekontrollin kehittymistä Anneli Lauriala 7.9.2004

myös rutiineja tarvitaan: luovat turvallisuutta lasta rohkaistaan ottamaan itse enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ja kasvusta myös rutiineja tarvitaan: luovat turvallisuutta Anneli Lauriala 7.9.2004

PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS Pedagogia käytännössä -tahdikkuus koskee aina kunkin lapsen ainutlaatuista persoonallisuutta; mitä lapsi on ja miksi lapsi on kehittymässä be+coming - sisältää vaikeuksien ymmärtämisen tarkastelee asioita lapsen näkökulmasta tahdikkuus on kiinnostunut lapsen kiinnostuneisuudesta interest – inter esse=olla keskellä jotakin, ottaa osaa, ylläpitää välittävää suhdetta Anneli Lauriala 7.9.2004

PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS Tarkoittaa: 1. TAPAA OLLA SUUNTAUTUNUT TOISIA KOHTI ei pidä itseään kaiken keskuksena täytyy voittaa minäkeskeisyys lasten haavoittuvuuden tajuaminen herättää halun toimia lasten hyväksi Anneli Lauriala 7.9.2004

2. KOSKETTAA TOISTA Voi olla fyysistä, usein ei-fyysistä, toisen ihmisen vaikutusta toiseen, Tahdikkuus usein merkitsee vetäytymistä, huomiotta jättämistä ei ole ylisensitiivisyyttä toisten tunteille, voi olla tiukkaa, lujaa, esim. kuria ja auktoriteettia ei tarvitse hylätä Anneli Lauriala 7.9.2004

3. TOIMINTAA JOTA EI VOI SUUNNITELLA ETUKÄTEEN Opetuksessa usein epävakaa, häilyvä ja muuttuva hetki on se mikä vaatii sellaista tahdikasta toimintaa, mitä ei voi suunnitella etukäteen 4. TOIMINTAA JOTA HALLITSEE ÄLY MUTTA JOKA SAMALLA LUOTTAA TUNTEESEEN välittävä suhde toisiin, asenne ja tunne, pikeeminkin kuin kyky tai taito Anneli Lauriala 7.9.2004

- tahdikkuus on enemmän kuin välittämistä; se on kykyä ottaa toisten ihmisten tunteet huomioon; tilanneherkkyyttä ja toimimista sen edellyttämällä tavalla - tahdikkuus on huomaavaisuuden ilmausta missä koko persoona on mukana, se on aktiivista sensitiivisyyttä toisen subjektiivisuutta kohtaan, sitä kohtaan mikä hänessä on ainutlaatuista ja erityistä Anneli Lauriala 7.9.2004

5. TAHDIKKUUS SÄÄTELEE KÄYTÄNTÖÄ EI OLE OLEMASSA mitään sääntöjä tai teorioita, jotka neuvoisivat miten olla tahdikas ei tekniikoita tai taitoja vain ilmenee positiivisella ja normatiivisella tavalla käytännön tilanteissa perustana on tietynlainen huomaavaisuus tai huolehtivaisuus, ELÄMISESSÄ LASTEN KANSSA TAHDIKKUUS SAATTAA OLLA INHIMILLISEN VUOROVAIKUTUKSEN PERUSPIIRRE Anneli Lauriala 7.9.2004

tahdikkuus tarkoittaa että osaa lukea tai tulkita sosiaalisia situaatioita siinä mielessä mitkä toiminnat tai sanat ovat siinä tarkoituksenmukaisia, se on improvisaatiota, edellyttää että tajuaa miten toinen henkilö kokee tilanteen. Anneli Lauriala 7.9.2004

MITEN PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS ILMENEE? 1. 'AS HOLDING BACK', VETÄYTYMISENÄ Sometimes a best action is non-action liittyy kärsivällisyyttä, kykyä odottaa maltillisesti, ei pakoteta lapsen kehittymistä tahdikasta ymmärtämistä; milloin vetäytyä, milloin jättää asioita huomiotta, milloin odottaa, milloin puuttua tai keskeyttää, milloin vetää lapsen huomio johonkin Anneli Lauriala 7.9.2004

2. AVOIMUUTENA LAPSEN KOKEMUKSILLE Kysy aina ensin: millainen tämä kokemus on lapselle? olla avoin lapsen kokemuksille tarkoittaa että yrittää välttää käsittelemästä tilanteita standardilla tai tavanomaisella tavalla, tai omasta näkökulmasta Anneli Lauriala 7.9.2004

3. VIRITTÄYTYMISENÄ SUBJEKTIIVISUUDELLE Huomioi jokaisen lapsen subjektiivisuuden Usein lasten kysymykset jäävät huomiotta, kuten ”Miksi meidän on opittava tämä tai tuo asia, jos se ei kiinnosta"? usein ei oteta huomioon oppilaiden subjektiivista kokemusta opetussuunnitelmasta Anneli Lauriala 7.9.2004

- 4. HIENOVARAISENA VAIKUTUKSENA   - opettajat eivät useinkaan huomaa miten he vaikuttavat oppilaisiin, jopa niihin joilta he vähiten sitä odottavat. - erityishuomio, one-to-one situation, kasvokkain tilanteisiin, kohtaaminen - herkkyys, huolehtiva kohtelu, ilmasto, jonka opettaja luo - on monia tapoja 'koskettaa' oppilaita Anneli Lauriala 7.9.2004

5. TILANNEVARMUUTENA, ITSELUOTTAMUKSENA - tahdikas opettaja on oppinut luottamaan itseensä aina muuttuvissa tilanteissa, tulee olla aitoa, ei teeskenneltyä luottamusta, ei pelottelua eikä autoritaarista dominointia, koska ne eivät herätä oppilaissa luottamusta opettajaan SUHTEIDEN AIKUISTEN JA LASTEN VÄLILLä TULISI PERUSTUA LUOTTAMUKSELLE   Anneli Lauriala 7.9.2004

6. TAHDIKKUUS ILMENEE IMPROVISAATIOKYKYNÄ - TILANTEISSA ON LÖYDETTÄVÄ PEDAGOGISESTI OIKEA, HYVÄ RATKAISU NOPEASTI---- IMPROVISOI KUTEN JAZZMUUSIKKO, KRITEERIT OVAT VAIN PEDAGOGISET EI NIINKÄÄN ESTEETTISET Anneli Lauriala 7.9.2004

MITÄ PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS SAA AIKAAN?   1. ANTAA LAPSELLE TILAA  2. SUOJELEE SITÄ MIKÄ ON HAAVOITTUVAA - Tahdikas opettaja erottaa lapsessa ominaisuudet, jotka ovat positiivisia mutta jotka saattavat aluksi näyttää heikkouksilta(on tilanteita, jotka täytyy ottaa 'seen-but-not-taken-notice-of' tai as 'shared secrets') Anneli Lauriala 7.9.2004

3. EHKÄISEE VAHINGOITTUMISEN  Yrittää auttaa unohtamaan tapahtumia joille ei voi mitään, auttaa pääsemään yli, kestämään niin, etteivät ne vahingoita lapsen oman identiteetin tunnetta esim. voi syntyä pelko tiettyä ainetta kohtaan jne Anneli Lauriala 7.9.2004

4. EHEYTTÄÄ SEN MIKÄ ON MENNYT RIKKI esim. lasta on petetty, toverit, opettaja Tahdikkuuden on käsiteltävä sekä lapsen objektiiviset että subjektiiviset kokemukset, myös triviaalilta tuntuvat asiat vrt. monet asiat tätä vastaan: opetussuunnitelma, mitattavat oppimistulokset Anneli Lauriala 7.9.2004

kaikille oppilaille heidän kasvatuksensa on elämänikäinen projekti kaikille oppilaille heidän kasvatuksensa on elämänikäinen projekti. jokaisen aineen, kurssin, suorituksen tulisi olla merkityksellinen nuoren ihmisen laajemman elämänprojektin kannalta monet opettajat käyvät hiljaisen taistelun, henkilökohtaisen ristiretken sokeita voimia vastaan (byrokraattiset hallinnolliset ja poliittiset struktuurit, insitutioituneet totunnaisuudet, kulttuurin toimintatavat vs. henkilökohtaiset kasvatusihanteet ja subjektiivisesti merkitykselliset) Anneli Lauriala 7.9.2004

5. VAHVISTAA SITÄ MIKÄ ON HYVÄÄ  Lapseen uskominen merkitsee lapsen vahvistamista  luottamusta ja toivoa, antaa lapsen tehdä asioita (vähitellen) itse  epäily: kutsuu negatiivisuutta ja epäluottamusta lapsissa (vrt. itseään toteuttavat ennusteet) Anneli Lauriala 7.9.2004

6. EDISTÄÄ SITÄ MIKÄ ON YKSILÖLLISTÄ  Ole aina herkkä, tarkkaavainen kussakin lapsessa olevalle ainutlaatuisuudelle, ainutkertaisen personallisuuden kehkeytymiselle (humanistinen kasvatus) 7. TUKEE PERSOONALLISTA KASVUA JA OPPIMISTA Anneli Lauriala 7.9.2004