Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Työsuojeluiltapäivä Kuusamo 8.9.2011 Kari Haring asiantuntijalääkäri

Yhteistyön lainsäädännöllinen tausta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 ”1 § Tällä lailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä… 5 § …Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta työterveyshuollon järjestämistä koskevissa asioissa säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001). SAK tänään ja huomenna

Yhteistyön lainsäädännöllinen tausta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 (jatkuu) 19 § Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä: 2) ennen työterveyshuoltolain 11 §:n 4 momentissa tarkoitetun päihdeohjelman hyväksymistä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetut työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on joko velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle; Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 8 § Yhteistoiminta 11 § Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päihdeohjelma 12 § Työterveyshuollon sisältö SAK tänään ja huomenna

Yhteistyön lainsäädännöllinen tausta Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammatti-henkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 1484/2001 2 § (2 mom) Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu hyvä ammattikäytäntö, monitieteinen ja moniammatillinen toimintatapa, tarvittava tieto työpaikan työolosuhteista sekä työterveyshuoltolain 12 §:ssä tarkoitettu yhteistyö ja -toiminta… Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 17 § Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44 (5 luku) Työsopimuslaki 26.1.2001/55 Yhteistyö muotosidonnaista tai vapaamuotoista SAK tänään ja huomenna

Työmarkkinoille tulevat (20-vuotiaat) Työmarkkinoilta poistuvat (60-vuotiaat) ETK (Kalle Elo) laskelmat Tilastokeskuksen 2009 väestöennusteesta SAK tänään ja huomenna

Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) työmarkkina-aseman mukaan, 2009 Työikäinen väestö yhteensä 3 547 000 Hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyyden kannalta keskeisintä on työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyden vähentäminen Lähteet: Tilastokeskus, TEM, ETK

Työelämäryhmä 1.2.2010 (Ahtelan ryhmä) Työurien pidentämisessä työkyvyttömyyden vähentämisellä keskeinen asema Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentämisessä työterveyshuollolla keskeinen asema Työterveystoiminnan onnistuminen edellyttää työpaikalla tapahtuvaa, aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä = työterveysyhteistyötä Useat eri alojen työpaikkatason esimerkit osoittavat, että sairauspoissaolojen vähentämiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja tätä kautta työurien pidentämiseen on mahdollista vaikuttaa.

Työkyvyttömyys pääsyy alhaiseen eläkkeelle siirtymisikään Vuosi 2008 Vanhuuseläkkeelle työelämästä siirtyi 30 800 henkilöä keskimäärin 63,2 vuoden iässä. M 63,2 vuotta N 63,3 vuotta Työstä työkyvyttömyyseläkkeelle joutui 25 600 henkilöä keskimäärin 52,2 vuoden iässä. M 52,1 vuotta N 52,2 vuotta Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee, jos työkyvyttömyyttä ehkäistään nykyistä tehokkaammin. Työkyvyttömyyden alkavuuden puolittaminen pidentäisi työuria noin vuodella. OECD:n raportti 2008: työkyvyttömyyseläkkeet Suomen ongelma

Työelämäryhmä 1.2.2010 Työterveyshuolto kuntoon, työterveyshuollon uudelleen suuntaaminen työkyvyn hallintaan Terveyspalvelut myös työttömille Työhyvinvointi osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa Työntekijöiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen lisätään Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen perustetaan työhyvinvoinnin palvelukeskus Työelämäryhmä esittää työkykyosiossa tavoitteellisen työterveyshuoltoyhteistyön käynnistämistä työpaikoilla. Työssä jatkamisen tukeminen edellyttää muitakin, kuin työterveyshuollon avulla tehtäviä suoraan työntekijöiden terveyteen liittyviä toimenpiteitä. SAK tänään ja huomenna

TTH-työryhmä ( STM 2011:6) Työterveyshuollon uudelleen suuntaaminen: Painopisteeksi työkyvyn seuranta ja edistäminen työuran eri vaiheissa, päivitetään valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä (1484/2001), myös kirja HTTHK:stä päivitetään Työterveysyhteistyön periaatteet kirjataan em.asetukseen TTH:n korvaaminen jatkuu työtulovakuutuksesta Työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy TTH:n vastuu työntekijän kokonaishoidossa ja kuntoutuksessa, yhteistyö: esh, pth Sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen lisääminen TTH:ssa (sosiaalityöntekijät)

TTH-työryhmä ( STM 2011:6) Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus TTH:n toimintayksiköiltä edellytetään laatujärjestelmää Vaikuttavuustutkimusohjelma 2011-2015 Työterveyshuollon palvelujen kattavuus ja saatavuus Pienyrityksille TTH-palvelujen yhteishankintaorganisaatiot Kunnallisen TTH:n kehittäminen Tietojärjestelmät TTH:n tietojärjestelmien kehittämistyö KanTa-hankkeen hyödyntäminen SAK tänään ja huomenna

TTH-työryhmä ( STM 2011:6) TTH:n ja muun terveydenhuollon henkilöstön koulutuksen kehittäminen ”Työkyvyttömyyseläkehylkytutkimus” TTH-korvausmuutoksen vaikutuksen selvittäminen Lisäksi muistutus: Lisäys valvontalakiin: työssä jatkamista tukevat tavoitteet yhteistoiminta-asioihin Työsuojelun runkosopimukseen 2012-2015 / tulostavoitteisiin työterveyshuollon järjestäminen alihankintaketjuissa SAK tänään ja huomenna

Työhyvinvointiryhmä (STM 2011:4) 90 päivän sääntö Muutokset sv-lakiin Työntekijän työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä viimeistäin silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä Sv-päivärahaa haettava 2 kuukauden kuluesssa Muutukset tth-lakiin Työnantajan ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo jatkunut kuukauden ajan Työterveyshuollon laadittava tarvittava lausunto Lakiesitykset olleet lausuntokierroksella SAK tänään ja huomenna

Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 §:n muutos Pitäisi lisätä työpaikan ja TTH:n yhteistyötä Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksista korvataan 60 prosenttia, mikäli työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Muuten korvaus on 50 prosenttia. Kirjallinen suunnitelma työkyvyn hallinnasta ja edistämisestä Varhainen tuki, sairauslomien seuranta, työhönpaluun tuki Työterveyshuollon raportointivelvollisuus (Lain muutoksen vaikutuksia tarkoitus tutkia) SAK tänään ja huomenna

Onko työpaikallasi sovittu/laadittu yhdessä työterveyshuollon kanssa suunnitelma työkyvyn hallinnasta?

Mitä on työterveysyhteistyö Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä työterveyshuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi, työturvallisuuden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. TTH-lain tavoite: Työ- ja toimintakyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus, työyhteisön toiminnan edistäminen – samalla työhyvinvoinnin edistäminen SAK tänään ja huomenna

Työpaikan yhteistyö/TTH Työterveyshuolto tarvitsee kumppanin työpaikalla Työterveyshuolto asiantuntijana mukana – työterveyshuollon vuorovaikutustaidot Työpaikkakäynnit (työpaikkaselvitykset) Työsuojelutoimikunnan kokoukset Työterveysneuvottelut: Työkyky Kuntoutus Päihteet Työkyvyn hallinta TANO, terveys- ja elämäntapakampanjointi SAK tänään ja huomenna

Työpaikkaselvitys Muodostaa perustan koko työterveyshuollon toiminnalle Työnantaja, työntekijät ja tth yhdessä Työpaikkaselvityksen sisältö: 1) kartoitus: työstä johtuva ammattitaudin, tapaturman tai väkivallan vaara ja uhka, työaikajärjestelyt, työolosuhteiden muutostilanteet, henkilöstörakenne, eri työ- ja palvelusuhdemuodot, tilauskanta, talous, liikevaihto 2) selvittäminen: työn fyysiset, kemialliset ja biologiset altisteet, työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus 3) arviointi: työn vaaratekijöiden ja kuormittavuuden terveydellisen merkityksen arviointi Työpaikkaselvitys sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Samanaikaisuus, MIRA - hanke

Työterveyshuolto osallistunut riskinarviointiin (n=340) Panu Oksa / Työterveyslaitos

Panu Oksa, Työterveyslaitos Työterveyshuollon työpaikkaselvitys kytkeytyy työpaikan riskinarviointiin Panu Oksa, Työterveyslaitos

Työpaikkakäynnit 53%, Työ- ja terveys 2009 Työpaikkakäynnit % työssäkäyvistä työterveyshuoltoon kuuluvista Onko joku työterveyshuollon henkilöstöstä, esimerkiksi lääkäri, terveydenhoitaja tai fysioterapeutti käynyt työpaikallasi perehtymässä työoloihisi viimeisen 3 vuoden aikana? Työ ja terveys- haastattelututkimus, TTL 2006 Työpaikkakäynnit 53%, Työ- ja terveys 2009 Lähde: Perkiö-Mäkelä M ym. Työ ja terveys – haastattelututkimus 2006. Taulukkoraportti, Työterveyslaitos, Helsinki 2006

Kolmikantaneuvottelu/työkykyneuvottelu Aloite neuvotteluun : esimies, työntekijä, tth, työsuojelu, työkaveri, KELA Avoimuus – miksi tilaisuus järjestetty, mikä tilaisuuden tavoite (Työkyky, Kuntoutus, Päihteet) Riittävä valmistautumisaika ennen kokoontumista Ketä mukana neuvottelussa Sovittava virallisesti tai epävirallisesti, kuka johtaa kokousta ja merkitsee muistiin sovitut asiat ”Vastuista ja vapauksista sopiminen” Seurannasta / jatkosta sopiminen, todistukset/lausunnot Yksityisyydensuoja, salassapito, luottamuksellisuus SAK tänään ja huomenna

Työkykytalo (TTL)

Lähde: Jari Vepsäläinen

Lähde: Jari Vepsäläinen

Lähde: Jari Vepsäläinen

Työkyvyn hallinta - pitkäaikaissairaudet yleisiä 45 % työikäisistä ja 38 % työssäkäyvistä jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus (Työ ja terveys 2006) Kahdella kolmasosalla 55-64-vuotiaista jokin pitkäaikaissairaus ja heistä liki 40%:lla sairaudesta on haittaa työnteolle Joka seitsemännellä (14 %) työssäkäyvistä oli jokin työssä haittaava pitkäaikaissairaus Tule 6 % Hengityselinsairaudet 3 % Verenkiertoelinten sairaudet 2 % Hermoston ja aistimien sairaudet 2 % Pitkien poissaolojen määrä on yhteydessä kuoleman riskiin, yhteys myös ennenaikaiseen eläköitymiseen Työssä käyvistä 69 % arvioi terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi SAK tänään ja huomenna

Työperäinen syyosuus kuolleisuuteen Suomessa (Nurminen & Karjalainen Scand J Work EnvironHealth 2001;27(3):161-213 Työperäinen osuus (attributable fraction of work-related mortality) 7% (10% miehillä, 2% naisilla) 12% sydän- ja verisuonitaudeista 8% pahanlaatuisita kasvaimista 4% hengitysteiden sairauksista 4% mielenterveyden häiriöistä 3% hermoston sairauksista 3% tapaturmista ja väkivaltaisista kuolemista Työstä johtuvia kuolemia n. 1800 vuonna 1996 (työllinen väestö 2,4 milj.) 86% kuolemista oli miehillä

Globaalit työhön liittyvät sairaudet (valitut 5 aiheuttajaa) Nelson ym Globaalit työhön liittyvät sairaudet (valitut 5 aiheuttajaa) Nelson ym. Am J Ind Med 2005;48(6):400-418. Driscoll ym. Am J Ind Med 2005;48(6):491-502 37% selkäkivuista 16% kuulovaurioista 13% COPD:sta 11% astmoista 8% tapaturmista 9% keuhkosyövistä 2% leukemioista 100% pölykeuhkosairauksista ja mesotelioomista (maailman työvoima 2,9 miljardia ihmistä) Maailman työvoima n 2,9 miljardia ihmistä

Oikeudenmukaiseksi koetun johtamisen vaikutus psyykkiseen rasittuneisuuteen ja sairaslomiin (M Kivimäki 2004) psyykkinen yli 3vrk sva rasittuneisuus •Johtamisen oikeudenmukaisuus -17 % -24 % •Yhteistoiminta/ sujuvuus -20 % -17 % •Vaikutusmahdollisuudet -13 % -20 % •Työkuormitus +21 % +31 % •Yksikään elämäntapatekijä ei altista psyykkiselle rasittuneisuudelle niin paljon kuin työyhteisön epäedulliset kuormitustekijät SAK tänään ja huomenna

Onko työpaikalla mahdollista muokata työtä ja työoloja siten, että työntekijä voi jatkaa työssä, vaikka työkyky on jostakin syystä heikentynyt?

Eläkkeensaajat Eläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet vuosina 1996–2008 sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) Henkilöä Henkilöä Eläkkeensaajat Eläkkeelle siirtyneet 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Mielen- terveyden häiriöt Tuki- ja lii- kuntaelinten sairaudet Verenkierto- elinten sairaudet Muut sairaudet Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet.

SAK tänään ja huomenna

SAK tänään ja huomenna

Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus sukupuolen mukaan 25–62-vuotiailla työeläkejärjestelmässä vuosina 1996–2009, % Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet Vakioväestö = vuoden 2009 työeläkevakuutettu ei-eläkkeellä oleva väestö, ETK

Lähde: Nurminen Markku, Finnish centre for pension, Working papers 06/2011

Lähde: Nurminen Markku, Finnish centre for pension, Working papers 06/2011

DWL –indikaattorit EU-maissa 2007, sukupuolet yht. Lähde: ETK ja Kurt Vogler-Ludwig: Monitoring the duration of active working life in the European Union. Final Report. Study for the European Commission. Munich 2009. SAK tänään ja huomenna

Yritysesimerkkejä Saman automarket-ketjun sisällä eri marketeissa sairauspoissaolotunnit vaihtelivat 3,3 – 15,3 % tehdyistä työtunneista, sidoksissa työtyytyväisyyteen (esimiestyö) L&T: Sairauspoissaolo-% on laskenut vuodesta 2005 lähes 2%-yksikköä (7,5 % → 5,6 %), keskimääräinen eläköitymisikä 59,4 v.→ 62,4 v. Metso: sairauspoissaolo- ja eläkekustannussäästö 28-33 m€ SAK tänään ja huomenna

Yhteenveto Työpaikalla tehtävä yhteistyö luo edellytyksiä työkyvyttömyyden vähentämiselle, työhyvinvoinnille ja pitkille työurille Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työkyky ei sama asia kuin lääketieteellinen haitta Työpaikalla yhteiset pelinsäännöt, keskinäinen luottamus Ennakointi tärkeää Työtä hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävä jatkuvasti Ihmisellä on inhimillisen kohtelun kaipuu