Elämää keskiajan kaupungissa

Kaupungit elpyivät kaupungit elpyivät vaurastumisen ja väestön kasvun seurauksena Kaupunkeja alkoi muodostua vanhoille kauppapaikoille sekä linnojen ja luostarien yhteyteen kiinteä yhteys maaseutuun kaupungit suht pieniä hygienia huonoa, likavedet heitettiin kadulle taudit levisivät: kolera, lavantauti, rutto

Musta surma Musta surma levisi Eurooppaan 1347-53 Pidettiin Jumalan rangaistuksena "huonon ilman" aiheuttamaa Syytettiin juutalaisia Ruttoaikaa pahensi sään viileneminen 1300-luvun alussa ja siitä seuranneet katovuodet, nälänhädät sekä sodat Arviolta kolmannes eli n. 25 milj. eurooppalaisista kuoli 1300-l. ruttoon 1400-luvulle tultaessa Euroopan väkiluku oli kutistunut noin puoleen 1300-luvun alusta

Kaupungit kaupan keskuksia kauppa ja rahatalous elpyivät kaupunkien myötä tärkeitä kauppakaupunkeja Flanderiin ja Pohjois-Italian alueelle manufaktuureja Itämeren alueella hansaliitto kauppasuhteet itään elvytettiin tuotiin mausteita, silkkiä, norsunluuta vietiin puuta, viljaa, rautaa, öljyä Italiassa kehittyi pankkitoiminta ja osakeyhtiömalli pankkikonttoreita ympäri Länsi-Eurooppaa rahaa ei tarvinnut kantaa mukana

vahvat kaupungit ”pienoisvaltioita” miten perustelet? millaisia valtaoikeuksia porvaristolla oli? porvarit valitsivat raatimiehet maksoivat veroja mahtisukuja, esim. Medicit Firenzessä, Ausburgissa Fuggerit

Keskiaikainen Tallinna Keskiaikaista kaupunkia ympäröivät kivimuurit Kaupunkiin pääsi vain porttien kautta sairaat, rikolliset ja spitaaliset ajettiin kaupungin ulkopuolelle Kaupungin hallinnollinen keskus oli raatihuone Porvareilla oikeus valita raatimiehet raatihuoneen tori keskeinen juhla- ja tapahtumapaikka Keskiaikaisissa kaupungeissa talot olivat yleensä kapeita, korkeita ja ne sijaitsivat vieri vieressä tilanpuutteen vuoksi

Kaupungin asukkaita käsityöläiset perustivat kiltoja ajamaan asioitaan kilta valvoi työn laatua ja hintaa kuoleman tapauksissa huolehtivat leskestä koulutus mestari-kisälli-oppipoika-järjestelmän kautta kaupungeissa mm. partureita, leipureita, pyöveleitä pyöveli suoritti kuulustelun = kidutuksen kunniaton, eli häpeässä eli yhteisön ulkopuolella usein parantajia myös ilotaloja suhtautuminen prostituutioon muuttui kielteisemmäksi

Oikeudenkäynti kaupungit raateineen myös oikeudenkäyntipaikkoja oikeus pohjasi tapoihin, kirjoitettu oikeus yleistyi keskiajalla alettiin nimittää ammattituomareita oikeudenkäynti tähtäsi tunnustukseen tunnustus saatiin kiduttamalla tunnustuksen jälkeen ei tarvittu todisteita tunnustamatta kestänyt vapautettiin Jumala osoitti totuuden; esim. vedessä kelluttaminen rikollisuuden taustalla varallisuuserot ja kaupan lisääntyminen rikollisuus yleistä, varsinkin kaupunkien ulkopuolella turvatonta tuomiona ruumiin- ja kuolemanrangaistukset, häpeärangaistukset, vankeus tai sakot esim. nenän puuttuminen viittasi siveysrikokseen silpomista, ruoskimista, polttorangaistukset, sokaisu, roviolla polttaminen, mestaus, hirttäminen, elävältä hautaaminen (äidille, joka tappoi lapsensa) kuolemanrangaistus seurasi mm. taposta, petoksesta, luonnonvastaisesta siveettömyydestä, kolmesta varastamisesta teloitukset kansanjuhlia rangaistus riippui tuomitun asemasta

Pukeutuminen Keskiajalla puku merkitsi arvoaseman ja varallisuuden ilmaisemista. Ylhäisillä tuli olla mahdollisimman kalliit vaatteet, turkiksia, purppuraa, kultaa, jalokiviä, jotta he erottuisivat joukosta. Nuorella naimattomalla naisella löysä vyöllä sidottu mekko, miehellä lyhyt mekko sekä kaatiot.                                         

Keskiajan ruoka leipä kuului jokaiseen ateriaan Tärkeimmät viljat, kaura, hirssi ja ohra, tehtiin puuroksi, syötiin maidon kanssa mausteina hunaja, yrtit, suola harvinaisempaa Kasvikunnasta saatiin perusruoka: pavut, herneet, juurikkaat, kaalit erityisesti köyhien ruokaa Keskiajan resepteissä ei juuri lainkaan esiinny vihanneksia, vaikka kurkku, kyssäkaali, kurpitsa, salaatit ja yrtit tunnettiin. Sieniäkään ei esiinny, sillä niitä ei tunnettu vaan epäiltiin myrkyksi. Sekä alku- että jälkiruoaksi syötiin kirsikoita, pähkinöitä, omenia, päärynöitä, luumuja, mulperipuun ja heisien marjoja sekä kastanjoita. Lihasta syötiin nautaa, sikaa, lammasta ja lintuja. Eläimistä käytettiin aivan kaikki. Lihaa suolattiin, savustettiin, kuivattiin; silti säilyttäminen oli ongelma. metsästäminen vain harvoille luvallista, metsästettiin salaa Kalaa syötiin vesistöjen varsilla, lisäksi munia ja juustoja Ei ollut perunaa, ei tomaattia, ei sokeria juomana maito ja vesi, viini, olut ja sima (pilaantuneen ruuan maku piti saada huuhdeltua alas) juominen runsasta

http://www.katajala.net/keskiaika/keskiaikaa_etsimassa/tallinna/interaktiivinen.htm http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.keskiaika.org/kirjasto/gastro/koriste2.gif&imgrefurl=http://www.keskiaika.org/kirjasto/gastro/talvi.html&h=185&w=126&sz=5&hl=fi&start=138&um=1&usg=__4rfQoGRL7MqFjSZnnxUiLMvOvgY=&tbnid=X5BO5bNTzC9vCM:&tbnh=102&tbnw=69&prev=/images%3Fq%3Dkeskiaika%26start%3D126%26ndsp%3D21%26um%3D1%26hl%3Dfi%26client%3Dfirefox-a%26rls%3Dorg.mozilla:fi:official%26sa%3DN http://www.tieteessatapahtuu.fi/038/heikura.pdf