Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93

Esitys aiheesta: "Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93"— Esityksen transkriptio:

1 Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93
KESKIAJAN KAUPPA Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93

2 Kaupunkikuvia Mitä yhtäläisyyksiä löydät keskiajan kaupunkikuvista ja Kreikan kaupunkivaltioista eli poliksista? Voit käyttää apuna kirjan kuvaa s. 55. Miksi keskiajan kaupunki saattoi olla jopa maaseutua vaarallisempi asuinpaikka? Perustele ajatuksesi kuvien perusteella. Firenzen läpi virtaa joki. Mikä oli vesistöjen merkitys keskiajan Euroopan taloudelle?

3 Keskiajan kaupan tunnuspiirteet
Keskiajan alussa kauppa oli pääosin paikallista ja perustui vaihdantaan: tuotteita vaihdettiin toisiin tuotteisiin. Maaseudun väki myi maataloustuotteensa kaupunkien markkinoilla. Kauppapaikkana oli tori, jonne talonpojat toivat tuotteensa. Kilpaileva kauppa tai käsityö liian lähellä kaupunkia oli usein kiellettyä. Kauppaa käytiin pääasiassa maitse, mutta myös Eurooppaa halkovat joet olivat tärkeitä kauppareittejä. Kauppiaat perustivat ammattikuntia valvomaan omia taloudellisia etujaan sekä rajoittamaan jäsenmääräänsä liiallisen kilpailun pelossa. Ammattikunnat valvoivat tuotteiden hintoja, laatua sekä työmenetelmiä. Myöhäiskeskiajalla alkoi Pohjois-Italian pienissä työpajoissa kehittyä orastavaa tekstiili- ja metalliteollisuutta. Euroopan kauppakeskittymät olivat Pohjois-Italiassa ja nykyisen Hollannin alueella.

4 Keskiajan tärkeimmät kaupungit ja kauppareitit

5 Firenzen kultaraha, floriini, oli käytössä koko Euroopassa.
Kansainvälistä kauppaa käytiin Euroopan eri kauppa-alueiden välillä. Tärkeimmät merireitit sijaitsivat Välimerellä, Pohjanmerellä sekä Itämerellä. Kaukokaupan tuotteita välittivät tukkumyyjät, jotka esittelivät tuotteitaan ja tapasivat asiakkaitaan messuilla aina 1200-luvulle asti. Kaukokaupan lisääntyminen houkutti maaseudun kartanoita erikoistumaan joihinkin tuotteisiin, kuten villaan, viljaan tai viiniin. Erikoistuminen vähensi kaupan paikallisuutta ja laajensi kauppa-alueita. Kaupan vahvistuminen johti 1200-luvulla rahatalouden elpymiseen sekä pankkien ja osakeyhtiöiden syntymiseen. Firenzen kultaraha, floriini, oli käytössä koko Euroopassa.