Keskiajan feodaaliyhteiskunta

Esitys aiheesta: "Keskiajan feodaaliyhteiskunta"— Esityksen transkriptio:

1 Keskiajan feodaaliyhteiskunta
Feodalismi eli läänityslaitos syntyi frankkivaltakunnassa 800-luvulla Taustalla Rooman kaupunkikulttuurin ja kaupan rappeutuminen -> maatalouteen siirtyminen sekä rahatalouden korvautuminen luontaistaloudella Rahan puutteessa ritariarmeijoita kokoavat hallitsijat läänittivät maa-alueita eli läänityksiä ratsutilallisille, jotka läänittivät maata edelleen omille vasalleilleen Hierarkiassa ylempänä oleva sai sota- ja ratsumiehiä, alempana oleva uskollisuudenvalaa vastaan herransa suojelua sekä nautinta- ja veronkanto-oikeuden läänitykseensä sekä vapautuksen veronmaksusta Aatelissääty syntyi kun läänitykset muuttuivat perinnöllisiksi Seurauksena oli monimutkainen läänitysverkosto (herra-vasalli – suhteet) -> Keskiajan Eurooppa pirstoutui (vrt. keskitetysti hallittu Rooma) ja hallitsijan valta väheni

2 Keskiajan kartanotalous
Perustui aateliskartanon ja ympäröivän maaseudun vuorovaikutukseen -> Feodaaliyhteiskunnan pohjalla talonpoika (käyttöoikeus) luovutti maansa suurtilalliselle (esim. kartanonherra) Kartanonherralla verotusoikeus sekä käsky- ja tuomiovalta alustalaisiinsa -> Pahimmillaan talonpojat ajautuivat maaorjuuteen Alustalaisia rasittivat verojen lisäksi esim. päivätyöt kartanon mailla Pellot jaettu sarkoihin -> Sarkajako johti vainiopakkoon Varhaiskeskiajalla sadot jäivät vaatimattomiksi mm. kylmän ilmaston ja kehittymättömän tekniikan takia Sadot suurenivat sydänkeskiajalla, vaikka viljely oli yleisesti varsin tehotonta Kolmivuoroviljely -> Pienensi kesannon määrää (syys- ja kevätvilja + kesanto) Pyöräauran ja hevosvoiman (länget) käyttöönotto Uudet viljelykasvit (mm. riisi, sitrushedelmät ja durumvehnä) Ilmaston lämpeneminen ja väestönkasvu (800-l n. 30milj. -> 1300-l n.80 milj.) Myöhäiskeskiajalla ilmasto alkoi kylmetä -> Sadot riittämättömiä ylläpitämään väestönkasvua

3 Sääty-yhteiskunta Feodalismi synnytti ja vakiinnutti ”Jumalan määräämän” sääty-yhteiskunnan Eurooppaan Säätyjä olivat: 1) Aatelisto - Asepalveluksesta ja sodankäynnistä vastaavat suurmaanomistajat - Verovapaus ja verotusoikeus - Velvollisuus suojella muita säätyjä 2) Papisto - Oppineet kirkonmiehet - Velvollisuus rukoilla ja ylläpitää väestön henkistä tilaa 3) Porvaristo (vasta 1100-luvulta lähtien) - Kaupunkien varakkaat kauppiaat ja käsityöläiset - Etuoikeus kaupankäyntiin kaupungeissa - Ammattikunnat ja killat 4) Talonpojat (n. 90% eurooppalaisista) - Linnanherrojen suojeluksessa eläneet, kyläyhteisössä asuneet, veroja maksavat maanviljelijät Säätyjen ulkopuolelle jääneiden määrä kasvoi hiljalleen (esim. maaorjat ja kaupunkien työläiset)