Tutkimusongelmana yhteiskunnalliset liikkeet YMPOA8 – Ympäristöpolitiikan tutkimusongelmia Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto

•"Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo. Source: HS

Esityksen sisältö •Yhteiskunnallisten liikkeiden teoreettinen tausta •Kansalaistoiminnasta •Ympäristöliikkeet •Esimerkkejä epämuodollisesta kansalaistoiminnasta •Haasteita ja mahdollisuuksia

Teoreettinen tausta Yhteiskunnallisten liikkeiden teoria –Poliittinen mahdollisuusrakenne (Tarrow) –Mobilisaatio (Melucci, Della Porta & Diani) –Kehykset (Benford & Snow, Väliverronen) –ks. esimerkiksi McAdam, McCarthy & Zald 1996; Melucci 1996; Tarrow 1998; Della Porta & Diani 2006.

Poliittinen mahdollisuusrakenne •Mahdollisuusrakenteita luovat; –lisääntyvät osallistumismahdollisuudet –poliittisessa järjestelmässä vallitseva epävarmuus –vaikutusvaltaiset liittolaiset –valtaapitävien väliset ristiriidat –julkisuus

Mobilisaatio •Tapahtuma tai prosessi, jonka myötä joukosta yksilöitä muodostuu yhteiskuntaan aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivä joukko. •Yhteiskunnallisia liikkeitä voidaan tarkastella syklisten nousujen ja laskujen kautta. •Kollektiivisen toiminnan muoto.

Yhteiskunnallisten liikkeiden kehykset •Diagnostinen (ongelman määrittely) •Prognostinen (ratkaisun esittäminen) •Motivoiva kehystäminen

Kansalaistoiminnasta

•Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) –läheinen kytkentä valtioon –yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus •Uusien osallistumismuotojen luonteena –eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta –vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.

Muodollinen ja epämuodollinen kansalaistoiminsta •Epämuodollisella (unconventional) kansalaistoiminnalla tarkoitetaan yhteiskunnallista toimintaa, joka ei kanavoidu virallisten puolueiden tai vaalien eikä rekisteröityneiden järjestöjen nimissä tapahtuvaksi vaikuttamistyöksi. •Riippumatonta poliittisista puolueista tai rekisteröityneistä yhdistyksistä. •Kansalaistoiminnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnat ovat tulleet huokoisemmiksi

Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä? •Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa. –Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti:

Journalistipalkinto: Waltteri Seretin

Neljäs kalapuikko •Vantaalainen 13-vuotias koululainen otti lautaselleen ylimääräisen kalapuikon. –Koulu kutsui paikalle poliisin selvittämään tapahtumaa. •Helsingin Sanomien verkkosivuille tuli muutamassa päivässä uutisesta yli 900 kommenttia. •Facebook-ryhmään (neljäs kalapuikko) liittyi hetkessä yli käyttäjää •“Ylimääräisen kalapalan ottamisesta puhjennut kriisi kärjistyi mellakan partaalle Vantaankosken yläasteella” Iltasanomat

Verkkovoimaa •IRC-Galleria: jäsentä •Facebookissa noin – suomalaista •Suomalaisia blogeja noin • -sivuston 25 suosituinta adressia: allekirjoitustawww.adressit.com •Lähteet: IRC-Galleria, Facebook, Tilastokeskus,

•Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan •Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista •Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa •Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet •Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä –Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

Arkielämän politiikka •Esimerkiksi Kohti aktiivista kansalaisuutta - Kansalaisyhteiskunta toimikunnan raportissa (2006) todetaan: –”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”

Notkean modernin kansalaistoiminta (Bauman) •Yksilöllistettyjen toimijoiden sitouttaminen kansalaisuuteen, yhteisiin liikkeisiin tai arvoihin, tuntuu mahdottomalta. •Hetkellisesti verkostoituneita yhteisöjä, jotka ovat hauraita ja keskittyvät vain yhteen ominaisuuteen tai päämäärään. –”narikkayhteisöjä”, ”karnevaaliyhteisöjä”.

Ympäristöliikkeet

Ympäristöliikkeen aallot Suomessa •modernin ympäristötietoisuuden synty ja yhteiskunnallinen radikalismi (1967–1970) •ympäristöliikehdinnän kukoistuskausi - vaihtoehtoinen elämäntapa ja vihreä liike (1979– 1982) •metsäaktivismi ja ympäristöliikehdinnän biologisoituminen (1987–1990) •eläinoikeusaktivismi ja oikeudenmukaisuuskysymysten paluu (1995–1998) •globalisaatiokriittinen liikehdintä ja aktivismin kansainvälistyminen (1999–2001).

Vakiintuneet vaikuttajat, kampanjajärjestöt, epämuodolliset verkostot Vakiintuneet vaikuttajat KampanjajärjestötRyhmät ja projektit Suomen luonnonsuojeluliitto GreenpeaceValtavirta-verkosto WWFMaan ystävätKierrätysliike ja nuukuusviikko Luonto-LiittoDodoÄlä osta mitään - päivä

Haasteita Mobilisoitumisen haasteet Vakiintuneet vaikuttajat Kampanjaj ä rjest ö tEp ä muodolliset verkostot Yksil ö llisyyden ylikorostumin en Vaikea saada mukaan uusia toimijoita Haasteena yleistoiminnan py ö ritt ä minen kaiken muuttuessa projekteiksi Ihmisi ä helpompi saada mukaan hetkelliseen toimintaan Ammattimaisuus ja asiantuntijuus Yhteisty ö hallinnon kanssa tiivistyy ja vaikuttamis- mahdollisuudet paranevat Toiminta pystytt ä v ä perustelemaan uskottavasti Kamppailua k ä yd ää n mielikuvilla, toisaalta verkostojen tuoma asiantuntemus vahvuutena Et ää ntyminen ihmisist ä Muodollinen toiminta korostuu, lausunnot ja komiteaty ö Kampanjoita toteutetaan ylh ää lt ä ohjatusti ja keskitetysti Toiminta muuttuu anonyymiksi, ei selv ää kenen puolesta tai kenen suulla puhutaan

Mahdollisuuksia MahdollisuudetVakiintuneet vaikuttajat Kampanjaj ä rjest ö tEp ä muodolliset verkostot Ihmisten osallistumispotentiaalin laukaiseminen V ä h ä inen HuomattavaKeskinkertainen Ydinaktivistien m ää r ä ja kyky toimia KeskinkertainenHuomattava Toimintakeinojen luonne ja julkisuusKeskinkertainenHuomattava Vaikuttavuus lains ää d ä nt öö n ja hallintoon HuomattavaKeskinkertainen V ä h ä inen

Esimerkkejä epämuodollisesta kansalaistoiminnasta

Talonvaltaus Kuva: Helsingin Sanomat / Jyväskylän talonvaltaus päättyi rauhallisesti

• –Organisoituminen verkossa –Takana ei virallisia yhdistyksiä tai järjestöjä –Hauskaa, innostavaa, performatiivista ja julkisuushakuista –Mukaan helppo tulla ja vielä helpompi irrottautua –Tavoitteena moraaliprotestin ja yhteiskunnallisen vallankumouksen sijaan pienet muutokset nykytodellisuudessa ja ajattelutavoissa

Roska Päivässä -liike Kuva:

7 johtopäätöstä

Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen

Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen

Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon

Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen

Rakenteista verkostoihin

Hallintokeskeisyydestä autonomisuuteen

Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin

Aktivismin ulottuvuudet SitoutumatonSitoutunut Aktiivinen vaikuttaja Reppu- ja elämäntapa- aktivistit Järjestöpuurtajat Passiivinen osallistuja KevytaktivistitRivijäsenet

Haasteita •Ihmisten osallistumista vaikea kiinnittää •Hallinto järjestökeskeinen •Valta ja vastuu eivät kohtaa •Saavutuksia vaikea mitata •Vaikea saada tavoitteita läpi

Mahdollisuuksia •Yksilöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat •Tarvitaan vain vähän (taloudellisia- tai asiantuntija-) resursseja •Ihmisillä enemmän matalan kynnyksen tarttumapintoja •Verkkoyhteisöissä valtava mobilisaatiopotentiaali •Edistää avoimmuutta ja läpinäkyvyyttä (”jokuvelivalvoo”)

KIITOS ! •Ota yhteyttä: Leo Stranius puh