Kansalaisten uudet osallistumismuodot Tiedon Virtaa! –seminaari 14.11.2008 Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto

Esitys aiheesta: "Kansalaisten uudet osallistumismuodot Tiedon Virtaa! –seminaari 14.11.2008 Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Kansalaisten uudet osallistumismuodot Tiedon Virtaa! –seminaari 14.11.2008 Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto leo.stranius@uta.fi

2 www.porkkanamafia.fi

3 Esityksen sisältö Kansalaistoiminnasta Esimerkkejä Uusien osallistumismuotojen tunnusmerkit

4 Kansalaistoiminnasta Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) –läheinen kytkentä valtioon –yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus Uusien osallistumismuotojen luonteena –eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta –vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.

5 Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä? Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa. –Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti: http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf

6 Journalistipalkinto: Waltteri Seretin

7 Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä –Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

8 Arkielämän politiikka Kohti aktiivista kansalaisuutta - Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportti: –”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”

9 "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo. Source: HS 25.3.2008

10 Taideteollisen korkeakoulun opiskelija Reetta Nisonen kehystää kaduilta bongaamaansa taidetta. Source: HS 20.10.2008: Katutaiteen kehystäjä etsii kauniita töhryjä

11 Graffiteja siistivä Stop töhryille -kampanja ei kutsunut nuorisotointa syntymäpäivilleen (HS kaupunki 16.9.2008) Stop töhryille -kampanjasta vaaditaan puolueetonta tutkimusta (HS kaupunki 17.9.2008) Pekka Sauri ihmettelee välikohtausta Finlandia-talon ovella (HS kaupunki 17.9.2008) Poliisi torjuu syytökset liiasta voimankäytöstä graffitimarssilla (HS kaupunki 18.9.2008) Stop töhryille maalasi itsensä nurkkaan (HS näkökulma 18.9.2008) Source: HS 16.-18.9.2008 / kuva: Heikki Saukkomaa (lehtikuva)

12 Notkean modernin kansalaistoiminta (Bauman) Yksilöllistettyjen toimijoiden sitouttaminen kansalaisuuteen, yhteisiin liikkeisiin tai arvoihin tuntuu mahdottomalta. Hetkellisesti verkostoituneita yhteisöjä, jotka ovat hauraita ja keskittyvät vain yhteen ominaisuuteen tai päämäärään. –”narikkayhteisöjä”, ”karnevaaliyhteisöjä”.

13 Muita esimerkkejä kansalaistoiminnasta

14 Helsinkiläinen kansalaisaktivismi on monen asian liike –Talonvaltaukset –Teatteri Poleemi –Prekariaatti –Greenpeace –Amnesty –Ydinvoiman vastustus –Kommuuniasuminen –Kadunvaltaukset

15

16

17

18

19

20 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 6.11.2008

21 Kenelle kaupunkitila kuuluu?

22

23 "Yritykset ovat yleensä hyvin katuvaisia. He eivät vain ole ymmärtäneet, että heidän toimintansa on laitonta.“"Yritykset ovat yleensä hyvin katuvaisia. He eivät vain ole ymmärtäneet, että heidän toimintansa on laitonta.“ "Töhrintä on ihan eri maailma. Se on rikollinen maailma.“ –Johtaja Kauko Nygren kaupungin rakennusviraston Siisti stadi –projektista ylioppilaslehdessä. Kenelle kaupunkitila kuuluu?

24 www.adressit.com

25 Facebook

26 Uusien osallistumistuotojen tunnusmerkit Kansalaistoiminta ei ole kriisissä – se on muuttunut! –Moraaliprotestin sijaan kyse performatiivisuudesta, elämyksellisyydestä, yhdessäolosta ja itsensä toteuttamisesta. –Epämuodollisten, lyhytaikaisten verkostojen ymmärtäminen. Verkkovaikuttaminen luo uusia mahdollisuuksia –Kuka tahansa voi vaikuttaa, missä tahansa, milloin tahansa –Vai voiko todella, kun aktiivisuus kuitenkin kasaantuu? Urbaani kaupunkitila on keskeinen kansalais- ja kulutusyhteiskunnan kamppailujen toimintakenttä.

27 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@uta.fi puh. 040-754 7371

28 Vapaa Helsinki - Smurffit liikenteessä: http://www.youtube.com/watch?v =vnLX0zO6rAk http://www.youtube.com/watch?v =vnLX0zO6rAk