Ympäristöliikehdintä nyt - nykytrendit Luonto-Liiton aktivistipäivä – motivaatiota toimintaan 7.3.2009 Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen.

Esitys aiheesta: "Ympäristöliikehdintä nyt - nykytrendit Luonto-Liiton aktivistipäivä – motivaatiota toimintaan 7.3.2009 Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen."— Esityksen transkriptio:

1 Ympäristöliikehdintä nyt - nykytrendit Luonto-Liiton aktivistipäivä – motivaatiota toimintaan 7.3.2009 Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto leo.stranius@uta.fi

2 HS 7.3.2009: Stora Enson konttorin vallanneet Greenpeace-aktivistit saavat sakkoja Kuva: Kari Pullinen / HS

3 "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo. Source: HS 25.3.2008

4 Esityksen sisältö Kansalaistoiminnasta Ympäristöliikkeistä Esimerkkejä tempauksista Haasteita ja mahdollisuuksia

5 Kansalaistoiminnasta

6 Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) –läheinen kytkentä valtioon –yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus Uusien osallistumismuotojen luonteena –eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta –vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi. Kansalaistoiminnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnat ovat tulleet huokoisemmiksi

7 Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä? Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa. –Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti: http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf

8 Journalistipalkinto: Waltteri Seretin

9 Neljäs kalapuikko Vantaalainen 13-vuotias koululainen otti lautaselleen ylimääräisen kalapuikon. –Koulu kutsui paikalle poliisin selvittämään tapahtumaa. Helsingin Sanomien verkkosivuille tuli muutamassa päivässä uutisesta yli 900 kommenttia. Facebook-ryhmään (neljäs kalapuikko) viikossa yli 11000 käyttäjää “Ylimääräisen kalapalan ottamisesta puhjennut kriisi kärjistyi mellakan partaalle Vantaankosken yläasteella” Iltasanomat 14.1.2009

10 Verkkovoimaa IRC-Galleria: 506 000 jäsentä Facebookissa noin 469 000 – 920 000 suomalaista Suomalaisia blogeja noin 265 000 www.adressit.com -sivuston 25 suosituinta adressia: 735 000 allekirjoitustawww.adressit.com Lähteet: IRC-Galleria, Facebook, Tilastokeskus, www.adressit.com

11 Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä –Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

12 Arkielämän politiikka Esimerkiksi Kohti aktiivista kansalaisuutta - Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportissa (2006) todetaan: –”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”

13 Notkean modernin kansalaistoiminta (Bauman) Yksilöllistettyjen toimijoiden sitouttaminen kansalaisuuteen, yhteisiin liikkeisiin tai arvoihin, tuntuu mahdottomalta. Hetkellisesti verkostoituneita yhteisöjä, jotka ovat hauraita ja keskittyvät vain yhteen ominaisuuteen tai päämäärään. –”narikkayhteisöjä”, ”karnevaaliyhteisöjä”.

14 Ympäristöliikkeistä

15 Ympäristöliikkeen aallot Suomessa modernin ympäristötietoisuuden synty ja yhteiskunnallinen radikalismi (1967–1970) ympäristöliikehdinnän kukoistuskausi - vaihtoehtoinen elämäntapa ja vihreä liike (1979– 1982) metsäaktivismi ja ympäristöliikehdinnän biologisoituminen (1987–1990) eläinoikeusaktivismi ja oikeudenmukaisuuskysymysten paluu (1995–1998) globalisaatiokriittinen liikehdintä ja aktivismin kansainvälistyminen (1999–2001).

16 Toiminnan muodot Poliittinen vaikuttaminen, julkiseen keskusteluun osallistuminen Osallistuminen lainsäädännön valmisteluprosesseihin työryhmissä Kampanjat, tempaukset, materiaalin tuottaminen.. Avoin kansalaistottelemattomuus

17 Ympäristöliikkeen toimijoita Vakiintuneet vaikuttajat KampanjajärjestötRyhmät ja projektit Suomen luonnonsuojeluliitto GreenpeaceValtavirta-verkosto WWFMaan ystävätKierrätysliike ja Nuukuusviikko Luonto-LiittoDodoÄlä osta mitään - päivä

18 Haasteita Mobilisoitumisen haasteet Vakiintuneet vaikuttajat Kampanjaj ä rjest ö tEp ä muodolliset verkostot Yksil ö llisyyden ylikorostumin en Vaikea saada mukaan uusia toimijoita Haasteena yleistoiminnan py ö ritt ä minen kaiken muuttuessa projekteiksi Ihmisi ä helpompi saada mukaan hetkelliseen toimintaan Ammattimaisuus ja asiantuntijuus Yhteisty ö hallinnon kanssa tiivistyy ja vaikuttamis- mahdollisuudet paranevat Toiminta pystytt ä v ä perustelemaan uskottavasti Kamppailua k ä yd ää n mielikuvilla, toisaalta verkostojen tuoma asiantuntemus vahvuutena Et ää ntyminen ihmisist ä Muodollinen toiminta korostuu, lausunnot ja komiteaty ö Kampanjoita toteutetaan ylh ää lt ä ohjatusti ja keskitetysti Toiminta muuttuu anonyymiksi, ei selv ää kenen puolesta tai kenen suulla puhutaan

19 Mahdollisuuksia MahdollisuudetVakiintuneet vaikuttajat Kampanjaj ä rjest ö tEp ä muodolliset verkostot Ihmisten osallistumispotentiaalin laukaiseminen V ä h ä inen HuomattavaKeskinkertainen Ydinaktivistien m ää r ä ja kyky toimia KeskinkertainenHuomattava Toimintakeinojen luonne ja julkisuusKeskinkertainenHuomattava Vaikuttavuus lains ää d ä nt öö n ja hallintoon HuomattavaKeskinkertainen V ä h ä inen

20 Mikä on Luonto-Liiton rooli nykyisessä ympäristöliikkeessä?

21 Esimerkkejä tempauksista

22 www.porkkanamafia.fi –Organisoituminen verkossa –Takana ei virallisia yhdistyksiä tai järjestöjä –Hauskaa, innostavaa, performatiivista ja julkisuushakuista –Mukaan helppo tulla ja vielä helpompi irrottautua –Tavoitteena moraaliprotestin ja yhteiskunnallisen vallankumouksen sijaan pienet muutokset nykytodellisuudessa ja ajattelutavoissa

23 Roska Päivässä -liike Kuva: http://www.roskapaivassa.net/http://www.roskapaivassa.net/

24

25

26

27 Saarnamies manasi Forumin ja Kampin ostoskeskukset Lähde: HS 19.11.2008 / Kuva: Hannes Heikura/HS

28

29 7 johtopäätöstä

30 Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen

31 Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen

32 Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon

33 Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen

34 Rakenteista verkostoihin

35 Hallintokeskeisyydestä autonomisuuteen

36 Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin

37 Aktivismin ulottuvuudet SitoutumatonSitoutunut Aktiivinen vaikuttaja Reppu- ja elämäntapa- aktivistit Järjestöpuurtajat Passiivinen osallistuja KevytaktivistitRivijäsenet

38 Haasteita Ihmisten osallistumista vaikea kiinnittää Hallinto järjestökeskeinen Valta ja vastuu eivät kohtaa Saavutuksia vaikea mitata Vaikea saada tavoitteita läpi

39 Mahdollisuuksia Yksilöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat Tarvitaan vain vähän (taloudellisia- tai asiantuntija-) resursseja Ihmisillä enemmän matalan kynnyksen tarttumapintoja Verkkoyhteisöissä valtava mobilisaatiopotentiaali Edistää avoimmuutta ja läpinäkyvyyttä (”jokuvelivalvoo”)

40 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@uta.fi puh. 040-754 7371