Avio-oikeus, perintö ja testamentti

Sisältö Avio-oikeus Kuolinpesä Perintö Testamentti

Perimysjärjestys 1) Rintaperilliset eli vainajan lapset. Kuolleen lapsen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä rajoittamattomasti. 2) Leski, jollei rintaperillisiä ole 3) Vanhemmat, jollei leskeä ole. Puolet kummallekin vanhemmalle. 4) Veljet, sisaret ja sisarpuolet tai näiden lapset tulevat kuolleen vanhemman sijaan 5) Isovanhemmat, jollei muita perillisiä ole 6) Sedät, tädit ja enot, eli isovanhempien jälkeläiset tulevat kuolleen isovanhemman sijaan Serkut ja sitä kaukaisemmat sukulaiset eivät enää peri.

Aviopuolisoiden omistussuhteitten selvittäminen Avioliittolain lähtökohtana on puolisoiden omaisuuden erillisyys, mutta puolisoilla voi olla yhteistäkin omaisuutta yleensä ratkaisevaa on se, kenen nimissä lainhuuto on tästä "nimiperiaatteesta" voidaan poiketa, mutta näytön on oltava vahva Puolisoilla voi siis olla kolmenlaista omaisuutta: puolison A omaisuus puolison B omaisuus A:n ja B:n yhteinen omaisuus lisäksi kummallakin voi olla kuolinpesien tai yhtymien osakkuuksia Metsäkiinteistön luovutukseen ei tarvita puolison suostumusta 4

Avioliiton omistusjärjestelmä Avioehto ei vaikuta omistus- tai hallintasuhteisiin avioliiton kestäessä. Vasta avioliiton purkautuessa avioehdolla on vaikutusta. yhteisen asunnon kiinnittäminen tai luovutus eri asia Mikä omaisuus ei kuulu avio-oikeuden piiriin: puolison kuoleman jälkeen saatu avioerohakemuksen vireille tulon jälkeen saatu avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden tilalle tullut omaisuus (varauksin)‏ em. omaisuuden tuotto (varauksin)‏

Avoliitto ja yhteisomistus KKO:1992:48 A ja B olivat avoliittonsa aikana hankkineet ajoneuvot yhteiseen lukuun käyttäen kummankin varoja autojen maksamiseen. Tämän vuoksi vahvistettiin, että A ja B omistivat ajoneuvot yhteisesti, vaikka ne oli rekisteröity B:n nimiin. B:n otettua ajoneuvot hallintaansa avoliiton päätyttyä hän oli velvollinen suorittamaan A:lle korvausta ajoneuvojen arvonalennuksesta ja A:n käytön estymisestä. KKO:1988:85 A:n ja B:n avoliiton aikana oli A:n omistamalle tilalle rakennettu omakotitalo, jossa A ja B sekä heidän lapsensa olivat asuneet. Muutettuaan tilalta B vaati vahvistettavaksi, että hän omisti talon yhteisesti A:n kanssa. Koska B ei ollut näyttänyt, että olisi tarkoitettu A:n ja B:n yhteisesti omistavan talon, B:n vaatimus hylättiin. Ään.

Aviopuolisoiden ja avopuolisoiden asema Puolisoiden määritelmä on erilainen perintöoikeudessa ja verotuksessa Avopuolisoiden asema avoleskellä ei ole avio-oikeutta eikä mitään perintöoikeudellista asemaa testamentti iso henkivakuutus, edunsaajamääräys naimisiin meno Lapsettomat avioparit puolison perintöoikeus poissulkeva avioehto ei kumoa puolison perintöoikeutta

KKO:1992:52 Osituksen sovittelu Avioliiton solmimisesta avioeroasian vireilletuloon oli kulunut runsaat puoli vuotta. Tänä aikana puolisot olivat asuneet yhdessä noin neljä kuukautta. Heidän ositettava omaisuutensa oli pääosin koostunut miehen ennen avioliittoa ostamasta maatilasta maatalousirtaimis-toineen. Miehen velkataakka tilankaupan ja maatalouden johdosta oli ollut melkoinen. Ositusta soviteltiin siten, ettei vaimo avio-oikeutensa nojalla saanut mieheltään mitään omaisuutta.

Lesken asema Leskellä voi olla "perheen" metsätilaan viittä lajia olevia oikeuksia: omistusoikeus koko tilaan ennestään tai testamentin nojalla yhteisomistus vainajan kuolinpesän kanssa vahva hallintaoikeus testamentin nojalla heikko hallintaoikeus perintökaaren nojalla avio-oikeus vainajan jäämistöön, mm. metsätilaan, ja oikeus saada tasinkoa avio-oikeuden nojalla Leskellä on lakisääteinen hallintaoikeus puolisonsa jäämistöön, jos puoliso on kuollut 1.9.1983 tai sen jälkeen leski voi tai on voinut luopua siitä myös rintaperillisten jakovaatimus voi johtaa metsätilan jakoon em. hallintaoikeudesta huolimatta, koska kyseessä on ns. heikko hallintaoikeus asunnon ja koti-irtaimiston hallinta-oikeus on kuitenkin ehdoton, muun omaisuuden rintaperilliset saavat jakoon

Ositus Puolison kuoltua toimitetaan ensin ositus ja sen jälkeen perinnönjako Osituksessa saa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä Vainaja varakkaampi leski päättää, käyttääkö tasinko-oikeuttaan Vainaja köyhempi lesken ei tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan, mutta voi luovuttaa Osituksessa voidaan verottomasti ja laillisesti järjestellä metsätilan omistusta ositussaanto on verovapaa

Huomattava Kun puolisoista toinen kuolee, syntyy kuolinpesä Lesken kuoltua syntyy toinen kuolinpesä kyseessä on kaksi erillistä kuolinpesää siinäkin tapauksessa, että osakkaat ovat samat Jos puolisoilla on eri perilliset, on oltava huolellinen Verotuksellisesti on oikeaoppista katsoa, että kyseessä on kahden kuolinpesän muodostama yhtymä

Kuolinpesän hallinto Päätöksenteossa yksimielisyysperiaate asioita ei voi ratkaista äänestämällä; ei saada ratkaisua, ellei vähemmistö suostu Kiireelliset toimenpiteet voidaan tehdä Yhteishallintosopimus (ks. http://www.metsanomistus.fi/asiakirjat/mallit.htm) Kuolinpesä on erillinen verovelvollinen Kemera-hankkeisiin ryhtymisestä on erilliset säännökset

Kuolinpesän omistusjärjestelyistä Vainajan metsävähennyspohja siirtyy kuolinpesälle sellaisenaan Jos tila jaetaan perillisten kesken, metsävähennyspohja siirtyy kullekin heidän osuuttaan vastaavasti Perintöosuutta lunastava ei saa uutta metsävähennyspohjaa, eikä vainajan metsävähennyspohjakaan siirry koska kuolinpesän osuus on irtainta Jos osakas ostaa kuolinpesältä metsämaata, syntyy uutta metsävähennyspohjaa ostetuilta osin, ja omalta osin vainajan metsävähennyspohja siirtyy

Soveliaan tilanpidonjatkajan etuoikeus maatilaan Soveliaalla tilanpidonjatkajalla on oikeus vaatia, että jäämistöön kuuluva elinkelpoinen maatila sisällytetään maatalousirtaimistoineen jakamattomana hänen osuuteensa Elinkelpoisella maatilalla tarkoitetaan sellaista maatilaa, josta tilan viljelijä ja hänen perheenjäsenensä voivat saada pääasiallisen toimeentulonsa Soveliaalla tilanpidonjatkajalla tarkoitetaan sellaista perillistä tai yleistestamentinsaajaa, jolla on riittävät ammatilliset edellytykset maatalouselinkeinon harjoittamiseen Yllä olevista asioista voi saada lausunnon ELY-keskukselta Perintökaaressa on omat arvostussäännöksensä em. maatilalle

Toissijaiset perilliset Kun lapsettoman pariskunnan leski kuolee, ovat perillisiä myös ensiksi kuolleen puolison lähimmät perilliset eli ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar taikka veljen tai sisaren jälkeläinen

Milloin testamentti? Puolison tai avopuolison aseman vahvistaminen Lapseton henkilö, tai ei lainkaan perillisiä Tietyn omaisuuden, esim. maa- tai metsätilan määrääminen jollekin perillisistä Hyväntekeväisyys

Perintökaari 10. luku Testamentin tekemisestä ja peruuttamisesta 1 § Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön. 2 § Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen.

TESTAMENTTI (Tämä on viitteellinen esimerkki, jokainen testamentti on suunniteltava erikseen laatijansa tavoitteiden ja pohjatietojen mukaisesti) Minä allekirjoittanut Liisa Marjatta Kuusela (xxxxxx-xxxx) määrään täten viimeisenä tahtonani ja testamenttinani, että omaisuuteni säästö on jaettava tasan lasteni Maija Kuuselan (xxxxxx-xxxx) ja Pekka Kuuselan (xxxxxx-xxxx) kesken kuitenkin siten, että Maija Kuuselan osuuteen on annettava omistamani Pekkala niminen tila Sysmän kunnan Peltolan kylässä (kiinteistötunnus xxx-xxx-xxx-xx) sekä kaikki metsätyövälineet ja omistamani traktori. Jos mainittu omaisuus on arvokkaampi kuin Maija Kuuselalle tuleva laskennallinen osuus jäämistöstä, Maija Kuusela saa hyvittää yli menevän osuuden Pekka Kuuselalle rahana. Testamentinsaajan mahdollisella puolisolla ei ole avio-oikeutta tällä testamentilla saatuun omaisuuteen tai omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä myöskään kyseisen omaisuuden tuottoon. Tällä testamentilla peruutan kaikki aiemmat testamenttimääräykseni. Heinolassa 10.3.2009 ___________________ Liisa Kuusela, Leppäkuja 1, 06600 Sysmä Vartavasten kutsuttuina ja yhtäaikaa läsnäolevina todistamme, että Liisa Kuusela, jonka henkilöllisyyden olemme tarkastaneet, on tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä sekä vapaasta tahdostaan ilmoittanut edellä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa sekä että hän on tämän testamentin omakätisesti allekirjoittanut. ___________________ ____________________ Tuija Tuomela, Koivukatu 1, 00100 Helsinki Matti Mäntylä, Pajukuja 3, 00100 Helsinki

KESKINÄINEN HALLINTAOIKEUSTESTAMENTTI Me allekirjoittaneet aviopuolisot, peruuttaen samalla kaikki aiemmin tekemämme testamentit, määräämme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme seuraavaa: 1. Toisen meistä kuoltua saa eloonjäänyt vapaasti ilman tilintekovelvollisuutta hallita kaikkea omaisuuttamme, olipa sen minkä nimistä tai laatuista tahansa.  2. Toivomme, että rintaperillisemme eivät vaadi lakiosaansa leskeltä. Mikäli rintaperillinen kuitenkin vaatii ja saa lakiosansa, leskellä on oikeus suorittaa se rahassa. Se, mitä lakiosana on vain osalle rintaperillisistä maksettu, vähennetään näiden perintöosasta lesken kuoleman jälkeen elinkustannusindeksin mukaisesti korjattuna lesken kuolinpäivän arvoon. 3. Meidän molempien kuoleman jälkeen omaisuutemme on jaettava laillisen perimysjärjestyksen mukaisesti perillistemme kesken. 4. Samalla määräämme, ettei perillisen aviopuolisolla ole avio-oikeutta tämän testamentin nojalla saatuun omaisuuteen, sen sijalle tulleeseen omaisuuteen eikä sen tuottoon. (paikka ja aika) (testamentin tekijöiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset) TODISTUS (nimi)   ja   (nimi),  joiden henkilöllisyydet olemme todenneet, ovat tehneet tämän testamentin terveellä ja täydellä ymmärryksellä, omasta vapaasta tahdostaan sekä itse sen sisällön ymmärtäen. He ovat ilmoittaneet tämän asiakirjan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa. Sen jälkeen he ovat allekirjoittaneet tämän testamentin meidän molempien ollessa yhtä aikaa läsnä. (paikka ja aika) (todistajien allekirjoitukset, nimenselvennykset, ammatti ja kotipaikka)

Kuolinpesän osakkaat Leski, kunnes ositus on tehty, jos hänellä on avio-oikeus Perilliset Yleistestamentin saajat

Mitä perintöön kuuluu? Vainajan omaisuus − kulut + ennakkoperinnöt + verotuksellisesti kolme vuotta ennen kuolemantapausta annetut lahjat Ensin tehdään ositus ja sitten nähdään, paljonko perintöä tulee Leski (siis jos on vainajaa varakkaampi), ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille

Ennakkoperintö Ennakkoperintö vähennetään saajansa perintöosasta. Ylisuurta ennakkoperintöä ei tarvitse palauttaa, ellei lakiosasäännöksistä muuta johdu Omaisuudelle pannaan pääsääntöisesti vastaanottohetken arvo Lahjoitus rintaperilliselle katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei ”muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun” (PK 6 luku 1 §) Muille annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi vain, jos ”omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun” (PK 6 luku 1 §). Lahjakirjassa on aina syytä määrätä, onko lahjoitus ennakkoperintöä vai ei

Lakiosa Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen Lakiosa on puolet ko. perilliselle tulevan perintöosan arvosta Lakiosaa laskettaessa pesän varoihin lisätään ennakkoperintö ja ns. suosiolahja Suosiolahja, PK 7 luku 3 § 3: ”...jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi.” PK 7 luku 3 § 3: ”Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.”

Lakiosaoikeuden toteuttaminen Lakiosaa loukkaava testamentti on tehoton Lakiosaperillisen on ilmoitettava vaatimuksensa testamentin saajalle todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi Kyseinen testamentin saaja voi suorittaa lakiosaan oikeutetulle hyvityksen rahana Ennakkoperinnön tai suosiolahjan saaja voi joutua maksamaan perilliselle lakiosan täydennystä, jollei jäämistöstä muutoin riitä varoja lakiosaan

Perinnöstä luopuminen Tehtävä kirjallisesti Luopumisesta on syytä ilmoittaa kirjallisesti perun- kirjoituksessa ja kirjata asia perukirjaan Samoin se, suostuuko vainajaa varakkaampi leski luovuttamaan omaisuuttaan osituksessa perillisille (pakko ei ole) Omistusoikeustestamentin saaja voi luopua omistusoikeudesta ja vedota vain hallintaoikeuteen Perinnöstä luopumisen on oltava ehdoton, ilman mitään määräyksiä siitä kenelle omaisuus menee. On luovuttava kokonaan. Jos luopuminen myöhästyy, se katsotaan lahjaksi, jolloin luopujalta menee perintövero ja omaisuuden saajalta lahjavero