Kouvolan terveydenhuollon strategia Rakennevaihtoehtojen SWOT-analyysi Mats Brommels Outi Elonheimo 16.4.2009

SWOT-analyysi Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Tarkasteltu Potilaan Henkilöstön Kustannusten Demokraattisen päätöksenteon ja ohjauksen kannalta

Rakennevaihtoehdot 1. Kouvolan osaamiskeskus 2. Kouvolan nykymalli

Kouvolan terveydenhuollon osaamiskeskus (1) Integroitu alueellinen terveydenhuollon palvelujärjestelmä Omistajana Kouvolan kaupunki Tilaaminen ja tuotanto Kouvolan perusturvan alaisena kokonaisuutena Koko terveydenhuolto lähipalveluista sairaalatoimintaan on yhden johdon alla Sisältää lähipalvelut (perusterveydenhuollon toiminnan) sekä sairaalapalvelut (perustason erikoissairaanhoidon palvelut vahvistettuna erityisosaamispalveluilla) Lähipalvelut hallitsevat potilasprosesseja!

Kouvolan terveydenhuollon osaamiskeskus (2) Toimintaperiaate Kroonisten sairauksien haltuunotto Huom. Väestön ikääntyminen ja sairausprofiilin muuttuminen Akuuttitilanteiden nopea hoito Kansanterveystyö  riittävät terveyttä edistävät ja sairauksia ennaltaehkäisevät toimet Kannattavuutta haetaan tuottamalla palveluja myös muille kuin oman kunnan asukkaille

Kouvolan terveydenhuollon osaamiskeskus (3) Toimintatapa Toiminta järjestetään suurten potilasryhmien palveluprosessien avulla Eri yksiköiden ja ammattiryhmien tehtävät yhteisten potilaiden hoitamisessa läpi lähipalveluiden ja sairaalapalveluiden Pääpaino ja hoitovastuu aina vahvoilla lähipalveluilla Lähipalveluita vahvistetaan erikoislääkäripoliklinikoilla Koko konservatiivinen pkl-toiminta (myös osa kirurgiasta) tapahtuu lääkärikeskuksissa Sairaalaan vain teknologiaa ja erityisosaamista vaativat potilaat (konsultaatiokeskus)

Kouvolan terveydenhuollon osaamiskeskus (4) Toimintayksiköt Terveystalo Neuvola ja terveydenhoitajien vastaanotto palvelupisteet haja-asutusalueilla Myös mobiilineuvolat, kouluth, kotona tapahtuva kuntoutus, kotisairaanhoito Lääkärikeskus Omalääkäri-hoitajatiimit ydinyksikkönä nykyisillä terveysasemilla Johtavat palveluprosesseja Erikoissairaanhoidon peruspoliklinikat väestön tarpeen muk. aikataulutettuna Muut erityistyöntekijöiden palvelut Sairaala Sairaalatoiminta (operatiivinen ja päivystyksellinen työ, kiertävien spesialistipalveluiden kotipesä) Akuuttihoidon osastot, kuntoutusosastot Vanhusten laitoshoito ja palveluasuminen on th:n ulkopuolella Erityisosaamisyksiköt

Kouvolan osaamiskeskus: Vahvuudet (1) Potilas Potilaskeskeinen toiminta Saumattomat hoito- ja palveluketjut Täyden palvelun paikalliset lääkäriasemat Työvoima monitaitoista ja osaavaa ”Yksi luukku” Hyvä valinnanvapaus – mahdollisuus käyttää kunnan sisällä palveluita vapaasti Parempi potilaan hoidon koordinaatio (omalääkäri-hoitaja)  parempaa hoitoa Palvelut lähellä – myös erikoislääkäreiden vastaanotot Parempaa peruspalvelua, paremmat erikoispalvelut Palveluita myös kotiin Omalääkäri vastaa hoidosta Henkilöstö Uudet, mielekkäämmät työtehtävät Motivoiva työ Työnjaon muutokset helpottuvat Dynaaminen työpaikka Uudet toimintatavat Vähemmän haavoittuva palveluiden tuotanto Ammattiosaaminen täyteen käyttöön Mielekäs työ Toiminnan kehittyminen Parempi potilaiden hoidon hallinta Yhteistyö ja konsultaatiot joustavat (molempiin suuntiin eri yksiköiden välillä)

Kouvolan osaamiskeskus: Vahvuudet (2) Kustannukset Kokonaisuuden hahmottaminen helpottuu Prosessien kustannuksia voidaan hallita kokonaisuutena Suboptimoinnin vaara pienenee Tuottavuuden nousulle paremmat edellytykset (Henkilö)resurssien kohdentaminen mahdollistuu (resurssijohtaminen parantaa tuottavuutta) Kohdennettujen ostopalveluiden (muut julkiset palv.tuottajat ja yksityiset) ja yhteistyösopimusten (muut julkiset palv.tuottajat) käyttö Demokr. päätöksenteko ja ohjaus Ohjausjärjestelmää voidaan kehittää potilasprosessiperusteiseksi ulottuen yli kaikkien toimintayksiköiden Strategisilla linjauksilla vaikutusta koko terveydenhuollon toimintaan Suora päätöksenteko Tilaajalla mahdollisuus hallita sekä lähipalveluiden että sairaalapalveluiden tuotanto/hankinta ja erityistason erikoistason erikoissairaanhoidon (shp) ostot

Kouvolan osaamiskeskus: Heikkoudet (1) Potilas Tarve oppia uutta (osoitteet, palveluvalikoima, oma vastuu omasta hoidosta) Joissain yksiköissä nykyiset palvelut voivat poistua (pidemmällä aikajänteellä) Palvelupisteiden määrä vähenee (pidemmällä aikajänteellä) Potilas joutuu ottamaan aktiivisen kuntoutusroolin vuodeosastohoidon vähentyessä (potilaiden vastuu lisääntyy) Henkilöstö Isoja muutoksia – työuupumisen riski Vaikeus sopeutua uusiin rooleihin Sijoituspaikka voi muuttua Perinteinen erikoislääkärin työnkuva muuttuu Erikoislääkäreille kiertävä työ (muutosvastarintaa syntyy) Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus voi hidastaa työntekoa

Kouvolan osaamiskeskus: Heikkoudet (2) Kustannukset Monimutkaisempi organisaatio – uusia rahanreikiä Erityisosaamisen ylläpitämiseksi tarvitaan rahoituspohjaa myös muualta kuin oman väestön hoidosta Erityisosaajille maksettava hyvää palkkaa  muunkin henkilökunnan palkkapaineet nousevat Rakennettava toimiva toiminnan- ja kustannusten ohjausjärjestelmä (myös tietojärjestelmä) Demokr. päätöksenteko ja ohjaus Vaatii resursseja vievän fuusioprosessin Päätöksentekijöiden hallittava laaja alue Esittelijöiltä/virkamiehiltä vaaditaan perehtymistä uusiin osaamisalueisiin (mm. toiminnan sisältö, taloushallinto)

Kouvolan osaamiskeskus: Mahdollisuudet(1) Potilas Potilaiden, omaisten, järjestöjen osallistuminen helpottuu Vaikutusmahdollisuudet paranevat Kokonaisuuden hahmotus helpottuu Muita asiointeja voi yhdistää terveyspalvelukäynneille – valinnanvapaus Kuntoutuminen parempaa vuodeosastojen vähentyessä ja päivätoiminnan lisääntyessä (potilaiden vastuutus) Henkilöstö Uudet uralla etenemisen mahdollisuudet Uudet työnkuvat ja tehtävät (”virkanimikkeet”) Vahvistaa lähipalveluita Hoitajien ja yleislääkäreiden toimenkuvat mielekkäämmiksi (mm. joustavampien erikoislääkäripalveluiden saannin ja toiminnan rationalisoinnin myötä) – rekrytointi helpottuu? Erikoislääkäreille haasteellisia tehtäväkokonaisuuksia – rekrytointivaltti? Potilaan hoidon kokonaisuuden hallinta helpompaa Uudet toimintamallit, parannetut työtilat Yhteistyö ja konsultaatiot (pth-esh) joustavampaa – henkilökohtaista tietoa ja oppia potilaan hoidosta Erityisosaamisalat vetureina muillekin osaajille Räätälöity työ ja työnkuva mahdollistuvat

Kouvolan osaamiskeskus: Mahdollisuudet (2) Kustannukset Parempi kilpailukyky (yksityisten palveluiden kanssa) – täydellisempi palveluvalikoima Hoitoketju hallinnassa – parempi voimavarojen hyödyntäminen Mahdollisuus kohdentaa henkilöstöresursseja hoitoprosessien mukaisesti Strategiselle suunnittelulle siten paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kustannusten kehitykseen Pois kokonaisulkoistuksista (toiminta ei ole niin haavoittuvaa, että esim. terveysasemien ulkoistuksia tarvittaisiin) Demokr. päätöksenteko ja ohjaus Suuret mahdollisuudet: Uudet markkina-alueet ja tuotteet Potilaskeskeisen toimintajärjestelmän luominen Kilpailukyvyn nostaminen Houkuttelevuuden kasvu työnantajana Strategisilla linjauksilla vaikutusta koko terveydenhuollon toimintaan Mahdollisuus taata hyvä ja toimivat lähi- ja peruspalvelut väestölle  Pohjois-Kymenlaakson vetovoimaisuus alueena kasvaa

Kouvolan osaamiskeskus: Uhat Potilas Tietyt mieluisat palvelut poistuvat Tiettyjen palveluiden tavoitettavuus heikkenee ja matkat pitenevät Vanhustenpalvelut voivat jäädä irrallisiksi terveydenhuollosta Linkki lasten päivähoitoon voi jäädä ohueksi Henkilöstö Isoja muutoksia – työuupumisen riski Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus osaamiskeskuksen sisällä Uudet toimintamallit opeteltava Rekrytointiin panostettava (jos ei onnistu, mikään ei toimi) Erikoislääkäreiden kiertävä työ aiheuttaa muutosvastarintaa Kustannukset Muutosprosessi syö voimavaroja Kustannusten hallinnan ja toiminnanohjauksen järjestelmät uusittava Demokr. päätöksenteko ja ohjaus Muutosprosessi käy liian vaativaksi Jos osaamiskeskuksella käynnistymisvaikeuksia, myös lähipalvelut kärsivät

Rakennevaihtoehto 2. Kouvolan nykymalli perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut kaupungin perusturvan alaisia, Kuusankosken aluesairaala osana Kymenlaakson sairaanhoitopiiriä Nykymallin analyysissa ei ole tehty ehdotuksia nykyrakenteen parantamisesta, siksi heikkoudet korostuvat ja vahvuudet vähenevät suhteessa osaamiskeskusmalliin

Kouvolan nykymalli: Vahvuudet Potilas Tuttu ja turvallinen, ei suurta muutosta entiseen opeteltavaksi Hoidon hakeminen helppoa Hoitosuhteet säilyvät Palveluita lähellä Henkilöstö Tuttu ja turvallinen Toimintakäytännöt eivät paljon ole muuttuneet  vanha meno voi jatkua Vain perusterveydenhuolto kunnan toimintaa – selkeä työnjako erikoissairaanhoidon kanssa Kustannukset Mahdollista pysyttäytyä nykyisessä taloussunnitelussa ja seurannassa ”Helppoja” säästöjä aikaansaatavissa keskittämällä ja lopettamalla paikallisia palveluja Demokr. päätöksenteko ja ohjaus Status quo – pienempi konfliktien riski Nykyinen paikallinen palvelu säilyy (ehkä – ks. kust.) Nykyisiä ohjausjärjestelmiä ei (välttämättä) tarvitse muuttaa Uusia perehtymistä vaativia toimia ei käynnistetä

Kouvolan nykymalli: Heikkoudet (1) Potilas Organisaatio nykytoiminnan mukainen – ei potilaskeskeinen Paikallinen palvelu yksipuolista, ei uusia paikallisia palveluja (esim. erikoislääkärin konsultaatiot) Eri terveysasemilla saa erilaisia palveluja – kuntalaisten eriarvoisuus Toiminnan ja potilastyön laatu epätasaista Henkilöstö Osaaminen taantuu Ei haasteita Työmotivaatio heikkenee Toimintakäytännöt erilaisia eri terveysasemilla Yhden yksikön heikko toiminta voi aiheuttaa resurssien siirtämistä muista yksiköistä  resurssivajetta muidenkin terveysasemien toimintaan Epätasa-arvo oman ja ostopalveluhenkilökunnan välillä Ei tietoa muiden terveydenhuoltoyksiköiden toiminnasta ja sen vaikutuksista potilaiden hoitoon

Kouvolan nykymalli: Heikkoudet (2) Kustannukset Toiminnan ja talouden kytkentä pysyy löyhänä – ohjausvaikeudet Toiminnan tehostamispotentiaali vaatimaton Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole hallittavissa perusterveydenhuollon keinoin Perinteisten toimintayksiköiden resurssien käyttö ei välttämättä ole tehokasta  ylimääräisiä kustannuksia Demokr. päätöksenteko ja ohjaus Sairaanhoitopiirin toiminnan päätöksenteko kunnan omistajaohjausyksikössä ei perusturvan alaisena  terveydenhuollon kokonaisohjaus vaikeaa Muutosten (välttämättömienkin) tekeminen vaikeaa Taloudellisten etujen tavoittelu vaikeaa Uusien toimintojen tuomat kilpailuedut menetetään Kunta ei suoraan pysty vaikuttamaan edes strategisilla valinnoilla erikoissairaanhoidon kustannuksiin Perusterveydenhuollon tehostaessa erikoissairaanhoidon kustannukset eivät muutu Perusterveydenhuolto – erikoissairaanhoito -linkki heikko

Kouvolan nykymalli: Mahdollisuudet Potilas Suurempi organisaatio mahdollistaa voimavarojen uudelleensuuntaamisen (mm. käyttöön uusia toimintatapoja, kuten mobiilipalvelut) Henkilöstö Vertailukohteita helppo löytää – benchmarking mahdollista Perustoiminnan kehittäminen yksinkertaista (ei tarvitse huomioida muita palveluja) Kustannukset Perinteistä toimintaa tai yksiköitä helppo ulkoistaa Perusterveydenhuollon toiminta voidaan tuotteistaa ja kustannusten rakentumista voidaan yksinkertaisen toiminnan kuvaamisella ymmärtää (ei kuitenkaan pidemmälle) Demokr. päätöksenteko ja ohjaus Nykytilanteen säilyttäminen takaa työrauhan Pienimuotoinen kehitys saattaa helpottua Vanhustenhuollon ja terveyskeskustoiminnan kehittäminen yhdessä periaatteessa helppoa (ainakin yhteinen organisaatio) Yhteinen organisaatio pohja toimintatapojen yhdenmukaistamiselle ja tasavertaisten palvelujen järjestämiselle koko kaupungissa

Kouvolan nykymalli: Uhat (1) Potilas Toiminnan laatu ja palveluiden saatavuus heikkenevät pysähtyneisyyden seurauksena Toiminnan organisointi jää vanhanaikaiseksi Henkilöstö Heikko tuottavuus ja kilpailukyky (yksityisen sektorin kanssa) uhkaavat työpaikkoja ja työsuhdeturvaa Erikoissairaanhoito voi ryhtyä dominoimaan toimintaa / elämään omaa elämäänsä Epätasa-arvoa kunnan sisällä oman ja ostopalveluhenkilökunnan välillä  uhkaa työmoraalia

Kouvolan nykymalli: Uhat (2) Kustannukset Perinteisen toiminnan tai yksiköiden ulkoistaminen nostaa välillisiä (erikoissairaanhoidon, komplikaatioiden) kustannuksia Tuottavuutta heikentävät rakenteet säilyvät Demokr. päätöksenteko ja ohjaus Toimintamalli ei vastaa tulevaisuuden haasteisiin (hyvät peruspalvelut) Uudistumisen puute vaikeuttaa rekrytointia Kilpailu yksityispuolen kanssa voi rapauttaa kunnan järjestelmää Uudet toimijat vaikeuttavat kunnan mahdollisuuksia ohjata toimintaa Vanhustenhuollon asema jää ”välimaastossa” epäselväksi Kunta ei pysty vaikuttamaan strategisilla valinnoilla erikoissairaanhoidon kustannuksiin Perusterveydenhoidon kehittymisestä ei ole vaikutusta erikoissairaanhoidon kustannuksiin (yksikkökustannukset nousevat niin, että kokonaissuma pysyy entisellään) Aloitussivulle