Työpaikkakiusaamisen poistamisen keinoista Eduskunnan kansalaisinfo 21.3.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Mitä on työpaikkakiusaaminen? Tilanne, jossa joku joutuu loukkaamisen, häirinnän, sosiaalisen eristämisen tai muun kielteisen käyttäytymisen kohteeksi toistuvasti, säännöllisesti ja pitkäaikaisesti. Kun loukkaava käytös jatkuu palautteesta huolimatta, kyse on kiusaamisesta. Kiusaaminen on terveys- ja turvallisuusriski (Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto). 21.3.2012 Paula Risikko

Kiusaamisen tunnusmerkkejä (Työterveyslaitos) Työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen; jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vain vähän tai ei lainkaan työtehtäviä Yhteisöstä eristäminen; ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa, kielletään muita puhumasta hänelle Sanattomat viestit; kielteiset eleet, ilmeet, äänensävyt, katseet, olankohautukset Maineen tai aseman kyseenalaistaminen; levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, tehdään naurunalaiseksi, mustamaalataan, nöyryytetään, pilkataan, kritisoidaan, haukutaan Henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaaminen; suulliset tai kirjalliset uhkaukset, ahdistelu, seksuaalinen häirintä, huutaminen, käsiksi käyminen 21.3.2012 Paula Risikko

Työpaikkakiusaamisen yleisyys Työolobarometrin 2011 mukaan suomalaisista palkansaajista 29 % havaitsi viime vuonna kiusaamista työpaikallaan. Kiusaamista havaittiin useammin julkisen kuin yksityisen sektorin työpaikoilla. Työterveyslaitoksen Työ- ja terveys Suomessa -tutkimuksen (2009) mukaan 6 % palkansaajista koki tutkimushetkellä olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena. Naiset kokivat useammin tulevansa kiusatuksi työpaikoilla kuin miehet (8 % vs. 4 %). Kiusatuksi tulemisen kokemisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. 21.3.2012 Paula Risikko

Työpaikkakiusaamisen seuraukset Kiusatulle stressioireet: esim. hermostuneisuus, väsymys, itsetunnon lasku, syyllisyyden tunteet, unihäiriöt, pelkotilat, masennus, pako päihteisiin, fyysisen terveyden ongelmat, työpaikan menetys Työtovereille lisääntyneitä stressioireita, työilmapiirin yleinen heikentyminen, pelko joutua konfliktiin osalliseksi, halu vaihtaa työpaikkaa kasvaa Työnantajalle lisääntyneet poissaolot ja vaihtuvuus, heikentynyt työteho ja sitä kautta alentunut tuottavuus, taloudelliset menetykset, kielteinen mediajulkisuus, oikeudenkäynnit 21.3.2012 Paula Risikko

Mitä sanoo laki? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, eräitä säännöksiä 28 § Työnantajaa edustava yhteistoimintahenkilö 29 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut 21.3.2012 Paula Risikko

28 § Työnantajaa edustava yhteistoimintahenkilö Työnantajan on nimettävä edustajansa (työsuojelupäällikkö) tässä luvussa tarkoitettua yhteistoimintaa varten, jollei hän itse hoida tätä tehtävää. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. 21.3.2012 Paula Risikko

29 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen tässä luvussa tarkoitettuun yhteistoimintaan sekä yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisiin. Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. 21.3.2012 Paula Risikko

Mitä sanoo laki? Työturvallisuuslaki, eräitä säännöksiä 8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite 9 § Työsuojelun toimintaohjelma 10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi 17 § Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta 18 § Työntekijän yleiset velvollisuudet 19 § Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen 28 § Häirintä 21.3.2012 Paula Risikko

8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite 4 momentti: Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. 21.3.2012 Paula Risikko

9 § Työsuojelun toimintaohjelma Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. 21.3.2012 Paula Risikko

10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi 1 momentti Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 21.3.2012 Paula Risikko

17 § Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita 2 momentissa tarkoitettuja asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. 21.3.2012 Paula Risikko

18 § Työntekijän yleiset velvollisuudet 3 momentti Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 21.3.2012 Paula Risikko

19 § Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen 1 momentin 1 virke Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. 21.3.2012 Paula Risikko

28 § Häirintä Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. 21.3.2012 Paula Risikko

Kiusaamisen kitkijät Toimijoita: 250.000 työpaikkaa: linjaorganisaatio, esimiehet, henkilöstöhallinto 60.000 nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä: työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut 5.000 työterveyshuollon ammattilaista (noin 1/400 työntekijä) 3.000 työturvallisuuskortti-kouluttajaa ja vasta toimintansa aloittaneet työhyvinvointikorttikouluttajat 800 Työterveyslaitoksen asiantuntijaa työhyvinvointia tukemassa (noin 1/2500 työntekijää) 350 työpaikkatarkastuksia tekevää työsuojelutarkastajaa 21.3.2012 Paula Risikko

Ennaltaehkäisy on parasta kiusaamisen torjuntaa Avainasemassa ovat toimiva johtajuus ja työyhteisön avoin vuorovaikutus Kiusaamisen todennäköisyyttä työpaikalla lisäävät esimerkiksi: Organisaatiokulttuuri, joka sallii tai palkitsee kiusaamisen Taitamaton johtaminen ja esimiestyö Uhka työsuhteen epävarmuudesta ja kilpailu Työjärjestelyihin liittyviä ongelmia, esim. rooliristiriitoja Kielteinen tai vihamielinen ilmapiiri työpaikalla 21.3.2012 Paula Risikko

Työpaikkakiusaamiseen puuttuminen: suosituksia (1/2) Varhaisen puuttumisen tärkeys  Konfliktin alussa rationaalinen ongelmanratkaisu on vielä mahdollista. Organisaatio laatii kiusaamisen ehkäisyn toimintamallin yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Mallissa on toimintaohjeet esimiehelle, kiusaamista kokevalle, havaitsijalle ja kiusaajaksi nimetylle. Esimiehet, työsuojeluorganisaatio ja henkilöstö koulutetaan. Kiusaamisen ehkäisystä ja yhteisistä pelisäännöistä keskustellaan säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain omassa työyhteisössä. 21.3.2012 Paula Risikko

Työpaikkakiusaamiseen puuttuminen: suosituksia (2/2) Esimies on velvollinen puuttumaan kiusaamiseen ja hakemaan konfliktiin ratkaisua ( Vrt. työturvallisuuslain 28 §). Esimiehen halu ja taito tilanteen ratkaisemiseksi korostuvat  Jo rekrytointivaiheessa syytä painottaa henkilöstöosaamista. Jokainen kiusaamista havaitseva voi puuttua tai on velvollinen puuttumaan tilanteeseen. (Vrt. esim. työturvallisuuslain 8, 9, 10, 17, 18, 19 ja 28 §) Konfliktin kärjistyessä voi ulkopuolisen sovittelijan apu olla tarpeen. Yleisen kiusaamisvastaisen ilmapiirin luominen työpaikalle  Kun kiusaamista ei hyväksytä, on kynnys siihen ryhtymiseen suurempi. 21.3.2012 Paula Risikko

Jos omat toimet eivät riitä? Ulkopuolinen asiantuntija (esim. työterveyshuolto) Työsuojeluviranomainen 21.3.2012 Paula Risikko

Välineitä oman osaamisen kehittämiseen: Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto Työpaikka, jossa välitetään henkilöstön työhyvinvoinnista, sortuu harvoin kiusaamiseen www.tyohyvinvointifoorumi.fi Esimies on avainasemassa konfliktien ratkaisussa. Esimiestaitoja ja johtamisen hyviä käytäntöjä voi oppia lisää www.johtamisverkosto.fi 21.3.2012 Paula Risikko

Työpaikkakiusaamiselle nollatoleranssi! 21.3.2012 Paula Risikko