NUORISOTYÖN ARVIOINTI PALVELURAKENTEEN TEHOKKUUS -Käyntimäärät -Ryhmätoiminta -Suunnitelmallisesti tuetut nuoret LAADUN ARVIOINTI -Vertaisarviointi -Itsearviointi -Ulkoinen arviointi VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI -Vaikutukset nuorten valmiuksiin -Vaikutukset nuorten elämänkulkuun -Aggregaattitason vaikutukset -Suhteutus kunnan nuorten määrään ja nuorisotyön tavoitteisiin -Ei pelkkien lukujen keskinäistä vertailua Allianssin ja Kanuunan kehittämishanke Lappeenrannassa -Kanuuna/PKS selvitystyö -Helsingin nuorisotoimi ja kaupungin tietokeskus

NUORISOTYÖN JA NUORISOPOLITIIKAN VAIKUTUS luonnos VAIKUTUKSET NUORTEN VALMIUKSIIN:  Kyky toimia tavoitteellisesti  Itsensä kehittämisen taidot  Yhteiskunnallinen toimijuus  Nuorten toimintakykyisyys (Martha C Nussbaum) VAIKUTUKSET NUORTEN ELÄMÄNKULKUUN:  Minkälaisia valintoja nuoret ovat tehneet 4 vuotta perus-koulun päättymisen jälkeen? YHTEISKUNTATASON VAIKUTUKSET:  Vaikuttamistoimintaan osallistuminen  Internetin käyttö mieli- piteen ilmaisuun  Viihtyminen koulussa ja suhteet vanhempiin  NEET prosentti  Harrastusten lukumäärä  Tupakointi/terveys

NUORISOLAIN UUDISTAMINEN Budjettikirjassa mainitaan nuorisolain uudistaminen ”ohjausmekanismin vahvistamiseksi”. Osana uutta hallitusohjelmaa? Ikä: Onko järkevää pitää lapsipolitiikkaa mukana? 7-24 –vuotiaat? Nuorisotyön pätevyysvaatimukset? 7§ Työnjako perusnuorisotyö ja muu; Kehittämiskeskukset? 8 § Nuorten osallistuminen. Nuorisovaltuustot pakollisiksi? Nuorisotyön painotus: korjaavaa, varhaista tukea vai peruspalvelua? Ajankohdan vaikutus? Yksilö- vai ryhmätyön painotus?

Lain yksityiskohtaisuus ja ohjaavuus: Pakollisia nuorisotyön palveluja, tukea peruspalveluihin, tukea nuorisotyön kehittämiseen vai nuorten oikeudet, perustoimintavalmiudet? Miten eri toimijoiden yhteistyötä voitaisiin edistää lakisääteisesti? Miten lakisääteisesti voidaan edistää nuorisotyön merkitystä ja arvostusta? Edellisten lakien arviointi: Miten ENT ja NOP-verkostot ovat toimineet? Mitä muuta Kanuuna edellyttää uudelta nuorisolailta? Strategia: Wrede: kerätään kentältä toiveita ja näkemyksiä. Tavoitteena katsoa mistä asioista koko nuorisotyön kenttä on samaa mieltä ja lobbata yhdessä, esim. Nukeven kautta: Ohjausryhmä

Taustamuistio kuntalain uudistamistarpeista ja kehittämisvaihtoehdoista

HALLITUKSEN TULEVAISUUSSELONTEKOA JA HIMASTA Julkisen sektorin mittavat leikkaukset ovat edessä ja niitä koskevista valinnoista on aloitettava avoin keskustelu. Ei kuitenkaan tingitä syrjäytymisen ennaltaehkäisystä, kestävästä kehityksestä ja globaalista vastuusta (kouluviihtyvyys, nuorisotyöttömyys, ’de-growth’). Osaavat ihmiset+digitaalitalous+globaalit markkinat=menestys ”Ihminen voi hyvin kun hän pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan” Tulevaisuuden, uusia taitoja: ”kokonaisuuksien näkeminen, toteutusosaaminen, luova ongelmanratkaisu, tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot sekä valmius ottaa jatkuvasti käyttöön uusia ajattelun ja kommunikaation välineitä” ”Menestyksen ja hyvinvoinnin perustana on sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus”.

”Avoimuus, läpinäkyvyys, vuorovaikutteisuus ja kaikkien mahdollisuus osallistua aktiivisesti ovat tulevaisuuden vaikuttamista” Kansalaisyhteiskunnan kanssa tarvitaan ”uudenlaista vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä”. Myös julkisen hallinnon on ryhdyttävä tuottamaan innovaatioita ja kehittämään itseään, digitaalitekniikan avulla ja kansainvälisesti verkostoutuen, on panostettava ”alhaalta ylöspäin” toimintakulttuurin luomiseen. Julkisen sektorin innovaatio- ja kehittämiskumppaneina ovat kolmas sektori ja yritykset. Vuonna 2030 ”Hallinto ja kansalaisyhteiskunta on kytketty sulavasti yhteen…paikallinen demokratia ja osallistuva budjetointi yleisesti käytössä, virkamiehistä tulee fasilitaattoreita”. Toiminnan seuranta ja tutkimus on tärkeää. ”Edellytys … tulevaisuuden tekemiselle on sektorirajojen poistami- nen ja ilmiöiden yhteinen käsittely laajemmilla näkökulmilla”. Painopistettä tulee siirtää suunnittelusta toimimalla oppimiseen, strategioista fokusoidusti merkittävään uudistavaan toimintaan.