Virtuaaliammattikorkeakoulu OPPIMISAIHIOT - ituja oppimiselle Pasi Silander pasi.silander@joensuu.fi Strategiaseminaari 26.3.2002

Mikä on oppimisaihio? Ei varsinaista yleisesti käytössä olevaa määritelmää (vrt. Learning Objects) Itsenäinen, pieni oppimateriaalipalanen, (esim. simulaatio), jota voidaan käyttää erilaisissa oppimisprosesseissa ja oppimisprosessin eri vaiheissa Ominaisuuksia: kompakti, atominen, oppimisen väline Perinteisiin materiaaleihin verrattuna uusia oppimisen mahdollisuuksia tarjoava Esim. oppimisaihioista yksilöllisesti koottu ja adaptiivinen oppimisprosessi

OA Oppimisprosessi 1. ... (ks. Koli & Silander 2002)

Oppimisprosessi 2. ... OA (ks. Koli & Silander 2002)

Oppimisaihio voi olla esimerkiksi muodoltaan (pieni) Visualisointi / interaktiivinen visualisointi Videoklippi / interaktiivinen video Animaatio Simulaatio / interaktiivinen simulaatio Toiminnallinen hyperteksti Ajattelun työkalu Edellisten yhdistelmä  Mahdollisuus tallentaa tietokantaan tai LCMS:ään  uudelleenkäytettävyys

Oppimisaihioiden taksonomia: (ks. esim. Cavas et al. 2003)

1. esimerkki oppimisaihiosta: Terveellinen ateria http://www.edu.fi/oppimateriaalit/terveellinenateria/ Interaktiivinen simulaatio Oppimisaihiolla useita eri käyttökohteita oppimisprosessissa Miten linkittyy oppimistehtäviin, tiedonrakenteluun verkon keskustelualueella?

2. esimerkki oppimisaihioista: Vesivirtojen säätäminen (LVI) http://www.trelin.fi/trelin/lvi/ Oppimateriaali, joka koostuu useista oppimisaihioista ja oppimistehtävistä Oppimisaihiot linkitetty kokonaisoppimisprosessiin

Oppimisaihion pedagoginen funktio – käyttökohde oppimisprosessissa Aktivointi (kognitiivinen) Kontekstin luonti, ongelman asettelun pohjana Hypoteesin / oman selityksen testaus  johtopäätökset (~MindTools) Tietolähde (havainnollistaminen, proseduraalisen tiedon kuvaaminen) Tiedon rakentelun työkalu (~MindTools) esim. oppijan käsitteellisten luomusten esittäminen Reflektio Arviointi / testaus (Silander 2003)

Oppimisaihiot kognitiivisina työkaluina (MindTools) Ajattelun työkaluina (ks. Jonasseen 1996, vrt. As We May Think, Bush 1946) Oppimisaihiot voivat aktivoida korkeamman tason kognitiivisia strategioita ja kriittistä sekä reflektiivistä ajattelua Käsitteellisten luomusten (artefaktien) esittäminen ja yhdessä jakaminen Prosessin scaffolding (ohjaus)

Oppimisaihio synnyttää opiskelijassa (osa)oppimisprosessin MITEN ? Videoklippi/ Simulaatio / Case 1. Oppija: tiedonrakentelija vs. sohvaperuna? 2. Oppimisprosessiin sitominen vs. sirpaleisuus? 3. Mihin oppijan ajatteluprosessi kohdistuu?

Oppimista edistävät osaprosessit, joita oppimisaihiot voivat ohjata

Oppimisaihio prosessin / ilmiön havainnollistajana Aito ilmiö/ prosessi / työvaiheen kuvaus pohjana Oppimisaihiossa prosessi mallinnettu ja pedagogisesti jäsennetty prosessi jäsennetty ja käsitteellistetty (ainakin osittain) jäsennetty oppimisen kannalta edulliseksi jäsennetty siten, että synnyttä oppijassa (osa)oppimisprosesseja (menetelmä!)

Oppimisaihioiden suunnittelussa keskeistä 1. Oppijan kognitiiviset prosessit oppimisen taustalla ajattelu havainnointi 2. Pedagoginen malli, oppimisteoria esim. tutkiva oppiminen 3. Oppimisaihion ensisijainen pedagoginen funktio oppimisprosessissa esim. hypoteesin testaus, aktivointi jne. 4. Proseduraalinen asiasisällön esittäminen / ilmiön mallintaminen sisältö

Oppimisaihioiden tuottamisen vaiheet (karkeasti) 1. Osaamistavoitteet lähtökohtana 2. Oppimisprosessin ja osaoppimisprosessien suunnittelu 3. Sisällön (ilmiön/asian/prosessin) mallinnus 4. Oppijan kognitiivisen prosessoinnin ohjaaminen aihiossa  menetelmät suunniteltava 5. Mediasuunnittelu ja informaatioarkkitehtuuri 6. Tekninen toteutus

Lopuksi… Oppimisaihio ei toimi yksin – kokonaisoppimisprosessi on suunniteltava muut oppimista tukevat elementit, verkkokeskustelut, ohjaus jne. Oppimisaihiot ohjaavat oppimista osaoppimisprosessien tasolla, mutta eivät ole sidottuja tietyn pedagogisen mallin mukaiseen oppimisprosessiin Opettaja luo usein pedagogisen kehyksen ja tukirakenteet, esim. oppimistehtävillä

Lähteitä Silander, P. & Koli, H. (2003). Verkko-opetuksen työkalupakki – Oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Finn Lectura, Helsinki. (www.finnlectura.fi) Koli, H. & Silander, P. (2002). Verkko-oppiminen – oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus verkossa. HAMK. Cavas, B., La Russa, W., Pitkänen, S.H., Silander, P., Silvasti, P. & Suhonen, J. (2003). What are Needed to be Considered in Addition to Learning Objects in Computer Science Education? Proceedings of the Third Annual Finnish/Baltic Sea Conference on Computer Science Education, Report B-2003-3, University of Helsinki, Department of Computer Science, Helsinki. Jonassen, D. H. (1996). Computers in the Classroom. Mindtools for Critical Thinking. USA: Prentice-Hall, Inc. Bush, V. (1945). As We May Think. Teoksessa The Atlantic Monthly. http://faith.swan.ac.uk/~eechris/vbush/vbush.txt