METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 5.5.2011 Juha Juuti Kuva: Juha Juuti

Mikä on METSO? Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille 2008-2016 (METSO-ohjelma) METSO –ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Valtioneuvoston asettamissa tavoitteissa yksityisten maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä 96000 ha vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita 82000-173000 ha vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy 400-800 kpl luonnonhoitohankkeita. Kuva: Juha Juuti

METSO turvaa monimuotoisuutta METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja ja luontotyyppejä METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta Kuva: Juha Juuti Kuva: Juha Juuti

Luonnontieteelliset valintaperusteet I, II ja III luokan kohteet eroavat monimuotoisuusmerkitykseltään toisistaan - Ensimmäisen (I) ja toisen (II) luokan kohteet ovat jo tällä hetkellä monimuotoisuudelle merkittäviä ja METSO-kohteiksi sopivia. (Luokassa I puustoltaan luokkaa II vanhempia ja runsaslahopuustoisempia tai lajistoltaan arvokkaampia) - Kolmannen luokan III kohteet ovat luontoarvoiltaan kehittyviä, usein luonnonhoitoa tarvitsevia kohteita ja niiden merkitykseen vaikuttaa sijainti muiden monimuotoisuuskohteiden tuntumassa Kohteita voi verrata tarkasteltavan alueen samaa kasvupaikka- tyyppiä edustaviin hoidettuihin talousmetsiin, joista ne eroavat muun muassa puuston rakennepiirteiden monimuotoisuuden perusteella tai elinympäristön muiden ominaispiirteiden suhteen. 4

Luonnontieteelliset valintaperusteet Valintaperusteet on esitelty elinympäristöittäin Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon metsät Puustoiset perinneympäristöt Kalkkikallioilla kasvavat metsät Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

Luonnontieteelliset valintaperusteet Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia: Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat Jalot lehtipuut Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus

Maanomis-taja tarjoaa kohdetta Yhteinen maasto-käynti METSOn eteneminen Maanomis-taja tarjoaa kohdetta ELY-keskus tai Metsä-keskus ottaa yhteyttä Yhteinen maasto-käynti Neuvottelut Päätös Hakemusten käsittelyaika vaihtelee 0,5-1 vuoteen

SUOJELUMUODOT Pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi virkistyskäyttöä suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme Yksityisen suojelualueen perustaminen Alueen myyminen valtiolle Alueen vaihto valtion maahan

Yksityinen suojelualue Yksityisen suojelualueen perustaminen soveltuu metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää alueen omistuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa alueen luonnonhoitoon. Yksityisen suojelualueen rauhoitusmääräykset räätälöidään aluekohtaisesti yhteistyössä maanomistajan kanssa. Kuva: Juha Juuti

Alueen myynti valtiolle Alueen myyminen valtiolle on vaihtoehto niille, jotka haluavat luopua suojeltavasta kohteesta kokonaan. Kaupan kohteena voi olla kokonainen metsätila tai määräala. Metsähallitus vastaa valtion metsien hallinnasta ja voi tehdä suojelualueilla luonnonarvoja parantavia hoitotoimenpiteitä. Alueen vaihto Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Alueen vaihto valtion maahan on sopiva vaihtoehto metsänomistajille, jotka haluavat suojella kohteen, mutta jatkaa toisaalla metsätalouden harjoittamista.

Määräaikainen suojelu Luonnonsuojelulain mukaiset määräaikaiset suojelualueet Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset ympäristötukisopimukset Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu Luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa luonnonsuojelulain nojalla määräaikaisiksi suojelualueiksi. Suojelujakson pituus määritellään luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Tavallisesti se on 20 vuotta. Soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat nopeasti (esim. metsittynyt pelto ennallistetaan lehdoksi) Ympäristötukisopimukset Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat tärkeät elinympäristöt

Metsäluonnonhoito Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja. Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet lähteet ja purot Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot Harjujen paahdeympäristöt Puustoiset perinneympäristöt Hoitoa tarvitsevat lehdot esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset

METSO on hyvä tulolähde METSO-ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, jotka haluavat perinteisen metsätalouden ohella vaikuttaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuteen. Korvaukset pysyvästä suojelusta Yksityisen suojelualueen perustaminen: metsänomistajalle korvataan rauhoituksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset Korvaus sovitaan maanomistajan kanssa, ja se perustuu pääsääntöisesti alueen puuston arvoon Korvaus on verovapaata Alueen myynti valtiolle Kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisten arvojen perusteella Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata Esimerkki Jos metsänomistaja myy maataan valtiolle luonnonsuojelualueeksi esimerkiksi 100 000 eurolla, verottaja ei peri myyntivoiton veroa lainkaan. Jos myy alueen yksityiselle, niin verottaja lähestyy useimmiten 16 800 euron laskulla.

Vaihto valtion maahan Vaihto valtion maahan on mahdollista jos tarjolla on sijainniltaan ja arvoltaan sopivaa vaihtomaata Kuva: Juha Juuti

Korvaukset määräaikaisesta suojelusta Metsätalouden ympäristötuki Laskennan pohjana käytetään kohteelta välittömästi hakattavissa olevan puuston määrää Korvausten laskennassa käytetään vuosittain vaihtuvia keskikantohintoja Korvaus on verovapaata Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen rauhoitus Maanomistajalle korvataan suojelun ajalta aiheutuvan taloudellisen hyödyn menetys, arvioidaan tapauskohtaisesti

Luonnonhoidosta kulukorvauksia Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa luonnonhoitohankkeessa tuki kattaa luonnonhoidon suunnittelun ja toteutuksen kulut METSO –ohjelmaan soveltuvassa elinympäristössä Luonnonhoitotöistä ja -korvauksista sopiminen voi liittyä myös määräaikaiseen tai pysyvään suojelupäätökseen Metsänomistaja saa hoidetun tai kunnostetun luontokohteen Korven vesitalous on palautunut ennalleen Kuva: Juha Juuti

Tilastoja METSOn toteutumisesta Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa 2005-2010 Toteutunut METSO –suojelu vuonna 2010 / ELY Etelä-Karjala Kymenlaakso Kaakkois-Suomi yht. kpl ha kpl ha kpl ha Saantoja valtiolle 2 89 4 111 6 200 Rauhoituspäätöksiä 11 109 5 20 16 130 Määräaikaisia sopimuksia 1 9 Yhteensä 14 207 131 23 339 Toteutunut METSO –suojelu 2005-2010 / ELY kpl ha 13 294 12 297 25 590 30 235 96 46 330 44 538 28 393 72 930

Kaakkois-Suomen metsien suojelutaso Etelä-Karjalan maapinta-ala on n. 567000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,15% Kymenlaakson maapinta-ala on n. 511000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,4% Kokonaismaapinta-ala on n. 1078000ha ja suojeltuja metsäalueita n. 0,26%

”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus” -arvioinnissa vuonna 2008 arvioitiin koko maan tasolla yhteensä 73 metsäluontotyypin uhanalaisuus Uhanalaisiksi (CR,EN,VU) Etelä-Suomen luontotyypeistä arvioitiin 75% - CR äärimmäisen uhanalainen - EN erittäin uhanalainen - VU vaarantunut - NT silmälläpidettävä - LC säilyvä Kuva: Juha Juuti

Korvet, letot, neva- ja lettokorvet ovat kaikkein uhanalaisimpia. Suomessa on 77 suoluontotyyppiä, joiden uhanalaisuus on selvitetty 2003-2007. Etelä-Suomen soista 77% on uhanalaisia, silmälläpidettäviä 19% ja vain 4% on arvioitu säilyviksi. Korvet, letot, neva- ja lettokorvet ovat kaikkein uhanalaisimpia. - CR äärimmäisen uhanalainen - EN erittäin uhanalainen - VU vaarantunut - NT silmälläpidettävä - LC säilyvä Kuva: Juha Juuti

Etelä-Suomen suoluontotyyppien määrä on 52, joista uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%). K korvet NLK nevat- ja lettokorvet R rämeet NLR nevat- ja lettorämeet N nevat Le letot Lu luhdat

Muutamia kuvia toteutuneesta METSO -kohteesta Kuva: Juha Juuti

METSO –suojelukohde Ruokolahdella Kuva: Juha Juuti

Luonnon monimuotoisuutta edistävää metsänhoitoa Kuva: Juha Juuti

Haavat ovat tärkeitä monimuotoisuudelle Kuva: Juha Juuti

Lahopuuta tikoille Kuva: Juha Juuti

Kuva: Juha Juuti

Pohjantikan elinpiirien suojeluun tulee panostaa ! - Eteläsuomen vanhat kuusimetsät ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana => Kaikki vanhat kuusimetsät tulee säilyttää luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina Kuva: Juha Juuti

Suo jätetty luonnontilaan Kuva: Juha Juuti

Korpi Kuva: Juha Juuti

Korpi Kuva: Juha Juuti

Ruoho- ja heinäkorpi Kuva: Juha Juuti

Muurainkorpi Kuva: Juha Juuti

Kiitos mielenkiinnosta ! Kuva: Juha Juuti

METSO on metsänomistajan valinta Suomen metsäluonnon hyväksi Jos olet kiinnostunut METSO-ohjelmasta ja haluat selvittää, onko metsässäsi siihen soveltuvia kohteita, ota yhteyttä Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net tai GSM 0500221213 Lisätietoa: www.metsonpolku.fi

Kiitos mielenkiinnosta ! Kuva: Juha Juuti