METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSO -kohteiden valintaperusteet: Suojeltavat elinympäristöt ja rakennepiirteet.

Esitys aiheesta: "METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSO -kohteiden valintaperusteet: Suojeltavat elinympäristöt ja rakennepiirteet."— Esityksen transkriptio:

1 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSO -kohteiden valintaperusteet: Suojeltavat elinympäristöt ja rakennepiirteet Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008–2016

2 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 2 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen päästään – parantamalla suojelualueverkostoa – ylläpitämällä ja kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa – parantamalla tietopohjaa toimenpiteiden arviointia ja kehittämistä varten sekä – metsä- ja ympäristöorganisaatioiden välisellä yhteistoiminnalla, metsänomistajien neuvonnalla, metsäammattilaisten koulutuksella ja viestinnällä METSO -toimintaohjelmaa toteutetaan ekologisesti tehokkailla, vapaaehtoisilla ja kustannusvaikuttavilla keinoilla

3 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 3 Valintaperusteet elinympäristökohtaisia – Monimuotoisuudelle selvästi merkittävät elinympäristöt (I-II luokka) – Monimuotoisuudeltaan kehittyvät ja luonnonhoitoa tarvitsevat elinympäristöt (III luokka) Täydentäviä perusteita – Sijainti ja kohteen koko – Uhanalaisten lajien esiintymät – Taloudelliset ja sosiokulttuuriset perusteet Ekologinen tehokkuus saavutetaan luonnontieteellisillä valintaperusteilla

4 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö4 I, II ja III luokan kohteet eroavat monimuotoisuusmerkitykseltään toisistaan – Ensimmäisen (I) ja toisen (II) luokan kohteet ovat jo tällä hetkellä monimuotoisuudelle merkittäviä ja METSO-kohteiksi sopivia. (Luokassa I puustoltaan luokkaa II vanhempia ja runsaslahopuustoisempia tai lajistoltaan arvokkaampia) – Kolmannen luokan III kohteet ovat luontoarvoiltaan kehittyviä, usein luonnonhoitoa tarvitsevia kohteita ja niiden merkitykseen vaikuttaa sijainti muiden monimuotoisuuskohteiden tuntumassa Kohteita voi verrata tarkasteltavan alueen samaa kasvupaikkatyyppiä edustaviin hoidettuihin talousmetsiin, joista ne eroavat muun muassa puuston rakennepiirteiden monipuolisuuden perusteella tai elinympäristön muiden ominaispiirteiden suhteen. Luonnontieteelliset valintaperusteet

5 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö5 Luonnontieteellisten valintaperusteiden käyttö – Luonnontieteelliset valintaperusteet on laadittu tukemaan päätöksiä, joita tehdään monimuotoisuuden turvaamiseksi nykyisillä ja uusilla suojelualueilla sekä talousmetsissä. – Valintaperusteita ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tiukkoina sääntöinä. – Niiden perusteella pyritään valitsemaan monimuotoisuuden kannalta parhaita alueita METSO-ohjelmaan. – METSO-ohjelmaan valittavan kohteen tulee edistää selkeästi monimuotoisuuden turvaamista, ja sen tulee täyttää vähintään yksi luonnontieteellinen valintaperuste. – Myös alueelliset näkökohdat, erityiset lajiesiintymät ja metsikön sijainti suhteessa suojelualueverkostoon, ovat tärkeitä kohteiden valintaperusteita. Luonnontieteelliset valintaperusteet

6 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö6 Valintaperusteet on esitelty elinympäristöittäin Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä: – Lehdot – Runsaslahopuustoiset kangasmetsät – Pienvesien lähimetsät – Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat – Metsäluhdat ja tulvametsät – Harjujen paahdeympäristöt – Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet – Puustoiset perinnebiotoopit – Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt – Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Luonnontieteelliset valintaperusteet

7 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 7 Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia : – Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot – Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat – Jalot lehtipuut – Palanut järeä puuaines – Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus – Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä – Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä – Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus Luonnontieteelliset valintaperusteet

8 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 8 Luokat I ja II: – Kohteiden tunnistamista on pyritty selkeyttämään joillakin mitattavilla tunnuksilla (lahopuun määrä, puuston ikä) tai helposti havaittavilla rakennepiirteillä. – Valintaperusteissa esitettyjä ikä- ja lahopuuarvoja tulee tarkastella tapauskohtaisesti suuntaa-antavina suosituksina eikä ehdottomina raja-arvoina. – Luokkien I ja II kohteet sopivat usein pysyvään tai pitkä- aikaiseen suojeluun kuten yksityisiksi suojelualueiksi tai myytäviksi valtiolle. Varsinkin II luokan kohteet voivat soveltua myös luonnonhoitokohteiksi. Luonnontieteelliset valintaperusteet

9 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 9 Kolmas luokka (III) – Kolmannessa luokassa (III) on verrattain nopeasti monimuotoisuuden kannalta suotuisaan suuntaan kehittyviä, luonnonhoitotoimenpitein kehitettäviä tai ennallistamalla kunnostettavia kohteita. – Kohteiden valinnassa on tärkeää ottaa huomioon kohteen sijainti ja pitkän aikavälin merkitys lajiston suojelun kannalta. – Kohteet voivat sijaita suojelualueiden välittömässä yhteydessä tai jo osittain puuntuotannon ulkopuolelle jätetyillä alueilla. – METSO-ohjelman perusteella toteutettujen luokkien I ja II kohteiden välittömässä läheisyydessä olevia monimuotoisuus- arvoiltaan kehittyviä tai luonnonhoitotoimin kehitettäviä kohteita voidaan ottaa myös huomioon. – Kohteet soveltuvat useimmiten ympäristötukikohteiksi tai luonnonhoidon kohteiksi, toisinaan pysyvään suojeluun. Luonnontieteelliset valintaperusteet

10 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 10 Taloudelliset ja sosiokulttuuriset valintaperusteet: – Taloudelliset ja sosiokulttuuriset valintaperusteet voivat antaa lisäperusteen luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävien kohteiden valinnalle. – Monimuotoisuuden turvaaminen voi tuoda lisäarvoa elinkeinotoiminnalle, mitä voidaan käyttää METSO- toimenpiteiden kohdentamisessa täydentävänä valintaperusteena. – Maisema, virkistyskäyttö ja kulttuuriarvot voivat olla täydentävinä valintaperusteina. Luonnontieteelliset valintaperusteet

11 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 11 Elinympäristöverkostot ja kytkeytyneisyys alueellisessa soveltamisessa: – METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden avulla voidaan kohteiden valinnassa painottaa jo olemassa olevien suojelualueiden lähellä myös monimuotoisuuden kannalta kehityskelpoisia kohteita nykyistä laajempien yhtenäisten elinympäristöjen muodostamiseksi. – Tietyn elinympäristön monimuotoisuutta voidaan turvata tehokkaimmin alueilla, joilla on runsaasti kyseiseen elinympäristöön kuuluvia metsiköitä. – Usein alueilla, joilla on monimuotoisuudelle merkittävien elinympäristöjen keskittymiä, on myös näille elinympäristölle ominaisten uhanalaisten lajien esiintymiä. Luonnontieteelliset valintaperusteet

12 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 12 Uhanalaisten lajien esiintymät alueellisessa soveltamisessa: – Metsikössä olevat uhanalaisten tai muiden vaateliaiden lajien esiintymät lisäävät METSO-ohjelmalla turvattavien elinympäristöjen arvoa. – Tiedossa olevia uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä voidaan tarkastella METSO-ohjelman toimenpiteitä kohdennettaessa. Elinvoimaisia lajiesiintymiä voidaan turvata sisällyttämällä ne METSO-kohteeseen. – Kohteen rajaukseen voi olla perusteltua sisällyttää myös rakennepiirteiltään heikentyneitä elinympäristön osia, joihin samalla kohdennetaan METSO-ohjelman mahdollistamia luonnonhoitotoimenpiteitä. – Näiden elinympäristön hoito-, kunnostus- tai ennallistamistoimenpiteiden tavoitteena on huolehtia lajiesiintymien säilymisestä pitkällä aikavälillä. Luonnontieteelliset valintaperusteet

13 METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 13 METSO –elinympäristöjen rajaaminen: – Elinympäristöjen rajaamisessa voidaan toimia joustavasti lähiympäristön ekologiset kehitysmahdollisuudet huomioon ottaen, maanomistajan näkemyksiä arvostaen ja maankäytön tavoitteita hyödyntäen. – Kohteita rajattaessa on tarpeen tarkastella myös kohteen lähiympäristön elinympäristöjen muodostamia topografisia kokonaisuuksia sekä valuma-aluetta ja siihen sisältyvien elinympäristöjen puuston rakennepiirteitä ja kasvupaikkatyyppejä. – METSO-kohteen rajaukseen voidaan sisällyttää sen ympärillä olevien elinympäristöjen laiteita ja puskurivyöhykkeitä, jos se on kyseisen elinympäristön ominaispiirteiden säilymisen tai lajistoarvojen kannalta tarpeellista. – Maaston rakenteen huomioon ottaminen voi edesauttaa ekologisten yhteyksien muodostumista monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsäkohteiden välille. – Tavoitteena elinympäristöverkostot ja -keskittymät, useiden eri elinympäristöjen mosaiikit tavoiteltuja. Luonnontieteelliset valintaperusteet