Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan arvioinnissa Kati Häkkilä, Teemu Ulvi, Minna Kuoppala, Jani Heino SYKE Pienvesistrategia sanoista.

Esitys aiheesta: "Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan arvioinnissa Kati Häkkilä, Teemu Ulvi, Minna Kuoppala, Jani Heino SYKE Pienvesistrategia sanoista."— Esityksen transkriptio:

1 Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan arvioinnissa Kati Häkkilä, Teemu Ulvi, Minna Kuoppala, Jani Heino SYKE Pienvesistrategia sanoista teoiksi –miniseminaari 2.3.2016, Helsinki

2 Pienvesien tilan arviointimenetelmien tarve ja kehitystyön lähtökohdat  Pienvesiä on lukumääräisesti paljon ja ne vaikuttavat monin tavoin alapuolisiin vesistöihin.  Pienvedet ovat tärkeitä useiden eliölajien elin- ja lisääntymisalueita, luonnon monimuotoisuuden turvaajia ja virkistysalueita.  Ihmistoiminta on muuttanut pienvesiä ja useat pienvesien luontotyypit on arvioitu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.  Vesienhoidossa on otettu tarkasteluun aiempaa pienempiä pintavesiä, joiden kunnostus- ja suojelutarpeen arvioimiseksi tarvitaan tietoa.

3  Pienvesistä on kohtuullisen vähän tietoa ja eri yhteyksissä kerätyt tiedot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia eikä tietoja ole systemaattisesti tallennettu tietokantoihin.  Ei resursseja tiedon keruulle perinteisillä maastotarkasteluilla.  Täytyy löytää uusia keinoja, millä kunnostus- ja suojelutarvetta voitaisiin arvioida – Mitkä ovat paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet? Lisää tietoa tarvitaan kunnostus- ja suojelutarpeen arvioimiseksi

4 PienvesiGIS-hanke  Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian yhtenä tavoitteena on lisätä tietoa pienvesistä.  Aloite paikkatietopohjaisen purojen tilan arviointimenetelmän kehittämiseksi tuli pienvesien strategiatyöryhmältä.  SYKE valmisteli PienvesiGIS-hankkeen, jolle Pohjois-Pohjanmaan ELY myönsi EAKR-rahoituksen  Valittiin testikohteiksi yhteensä 58 puroa Iijoen vesistöalueen keskijuoksulta, jotka on inventoitu maastossa (Metsähallitus ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus)

5 Kehitystyön pohjana laaja inventointiaineisto  Metsähallitus ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ovat kehittäneet inventointimenetelmän (Hyvönen ym. 2005), jolla on inventoitu lähes 500 puroa Iijoen alueella.  Inventoinnissa puro kuljetaan läpi ja se jaetaan ominaisuuksiltaan yhteneviin jaksoihin, joille arvioidaan erilaisia muuttujia uoman muoto, virtaustyyppi, rantavyöhyke jne.  Yksi arvioitavista muuttujista on luonnontilaisuusluku asteikolla 0-5. Hyvönen, S., Suanto, M., Luhta P., Yrjänä T. & Moilanen E. 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998-2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

6 Kehitystyön pohjana laaja inventointiaineisto  Purojen luonnontilaisuus valittiin menetelmän muuttujaksi  Kullekin purolle yksi luonnontilaisuutta kuvaava luku purojaksojen luonnontilaisuuden keskiarvona.

7 Paikkatietomuuttujien laskenta ja soveltuvuuden testaus  Paikkatietoaineistoista laskettiin puron ja valuma-alueen ominaisuuksia kuvaavia muuttujia yhteensä 33 kappaletta. Käytetyt paikkatietoaineistot  Ranta10-rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto  Korkeusmalli 2 m  Corine maanpeite 2006  Soiden ojitustilanne  Maaperä 1:200 000  Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Puron rakenteellisia ominaisuuksia kuvaavat muuttujat Valuma-alueen ominaisuuksia kuvaavat muuttujat ryhmittäin  Uoman mutkaisuus  Keskimääräinen kaltevuus  Maankäyttö ja maankäytön muutokset (esimerkiksi hakkuut, soiden ojittaminen)  Maaperä  Kasvupaikan päätyypit purojen rantavyöhykkeellä

8 Paikkatietomuuttujien laskenta ja soveltuvuuden testaus  Paikkatietomuuttujien riippuvuussuhteita luonnontilaisuusastetta kuvaavan muuttujan kanssa testattiin tilastomatemaattisilla menetelmillä.  Tuloksena löydettiin sellaiset muuttujat, jotka kuvasivat valitussa purojoukossa luonnontilaisuuden astetta parhaiten:  puron mutkaisuusindeksi sekä  harvapuustoisten alueiden osuus ja ojitettujen turvemaiden osuus valuma-alueella.  Todettiin, ettei valitussa purojoukossa uoman kaltevuudella ei ollut merkitystä, mutta jatkokehityksessä se on syytä ottaa mukaan, koska alueilla joissa korkeuseroja on paljon, purot ovat yleensä luontaisesti suorempia.

9 Menetelmän kehitystyötä jatketaan  Tulokset osoittavat, että purojen muuttuneisuutta luonnontilasta on mahdollista suuntaa antavasti arvioida paikkatietoaineistojen avulla.  Menetelmän kehittämistä jatketaan mm. Freshabit- hankkeessa  Menetelmän perusteiden varmistaminen suuremmalla purojoukolla Iijoella ja muualla Suomessa.  Uusien muuttujien kehittäminen yksityismetsäpuolen paikkatietoaineistoilla.  Testataan menetelmää alueilla, joilta ei ole inventointiaineistoa. Tarkastetaan tulokset maastossa ja verrataan tuloksia.

10  Tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä, avoimia aineistoja, laskentamenetelmien automatisointia, resursseja.  Tavoitteena on, että kehitystyö johtaisi siihen, että voidaan arvioida, kuinka hyvin paikkatietomenetelmät soveltuvat ja miten niitä voidaan hyödyntää purojen valtakunnallisessa inventoinnissa.  Arvioinnin tulosten perusteella inventointeihin ja seurantoihin saatavilla olevia resursseja olisi mahdollista priorisoida purokohteisiin, joihin liittyy erityisiä kunnostustarpeita tai luonto- tai muita arvoja. Kohti valtakunnallista toimintamallia

11 Lisää tietoa: www.syke.fi/hankkeet/Pienvesi-GIS Vesitalouslehti 1/2016 KIITOS MIELENKIINNOSTA! www.syke.fi/hankkeet/Pienvesi-GIS