Forest Knowledge Know-how Well-being Valtion talousmetsien monimuotoisuushyötyjen arviointi Juha Siitonen Metla, Vantaa.

Esitys aiheesta: "Forest Knowledge Know-how Well-being Valtion talousmetsien monimuotoisuushyötyjen arviointi Juha Siitonen Metla, Vantaa."— Esityksen transkriptio:

1 Forest Knowledge Know-how Well-being Valtion talousmetsien monimuotoisuushyötyjen arviointi Juha Siitonen Metla, Vantaa

2 Esityksen sisältö 6/30/2014 2 • Metsähallituksen YYV-monimuotoisuushyötyjen arviointi -projekti: tausta ja tavoitteet • Monimuotoisuushyötyjen arvioinnissa käytettävät aineistot ja mittarit • Haasteet, jatkokehittäminen

3 Tausta 6/30/2014 3 • YYV-velvoitteista säädetään metsähallituslaissa • seurantajärjestelmä, mittarit ja raportointi vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä vuodesta 2006 alkaen • YYV-kohteet merkitään paikkatietojärjestelmään, muut kuin lakikohteet = "ylimääräinen" panostus • sis. luontokohteet, lajiesiintymät, alue-ekologiset erityiskohteet, muut erityiskohteet; säästöpuusto • MELA-ohjelmalla lasketaan hakkuusuunnite, niin että YYV-kohteet ovat mukana tai eivät ole mukana  (erotus puumäärässä + hakkuissa säästetyt säästöpuut) x keskikantohinnat = vuotuinen panos • tarvitaan seurantajärjestelmä ja mittarit myös monimuotoisuushyödyille (tuotos)

4 YYV-monimuotoisuushyötyjen arviointi –projektin tavoitteet 6/30/2014 4 • MMM:n toimeksianto; tavoitteena on: 1)Laatia menetelmät ja mittarit talousmetsien monimuotoisuuspanosten hyötyvaikutusten arviointiin perustuen pääosin olemassa oleviin aineistoihin ja seurantamenetelmiin 2)Raportoida hyödyt ja kustannukset vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä • Metsähallituksen projektille asettama lisätavoite: 3)”Muodostaa kokonaiskäsitys Metsähallituksen hyödyistä monimuotoisuudelle valtion maiden kokonaisuus huomioon ottaen”

5 Monimuotoisuushyödyt 6/30/2014 5 monimuotoisuus elinympäristö- tyypit rakenne- piirteet lajisto geneettinen monimuotoisuus ekosysteemi- palvelut

6 Projektin rajauksia 6/30/2014 6 • Ei geneettistä monimuotoisuutta • Ei monimuotoisuuspanosten tuottamia hyötyjä ekosysteemipalveluille laajemmin • Hyötyjä ei tässä vaiheessa pyritä arvottamaan rahassa

7 Käytettävät aineistot 6/30/2014 7 • SutiGIS (Metsähallituksen paikkatietojärjestelmä) –YYV-kohteiden pinta-alat, kasvupaikka-, puulaji- ja ikäjakaumat yms. –uhanalaisten lajien esiintymät YYV-kohteissa • Metsähallituksen ympäristöseurannat –säästöpuut –luontokohteiden säilyminen • Valtion maiden tasesiirtoaineisto: metsätalouden maiden siirrot suojelualueiksi • VMI9 ja VMI10–11 –laskennoista tehty suunnitelma ja tarjous

8 Mittarit 1/2 6/30/2014 8 • Pääosin elinympäristöjä ja rakennepiirteitä koskevia välillisiä monimuotoisuuden mittareita • Raportointia varten pystyttävä päivittämään vuosittain olemassa olevista seurannoista; myös harvemmin päivittyviä voidaan harkita • ”kokonaiskäsitys hyödyistä” = metsätalouden liiketoiminnan rajoitusten hyödyt monimuotoisuudelle: talousmetsien ekologinen verkosto + talousmetsistä suojelualueiksi siirretyt maat (rajavuotena 1990–); kertaluonteinen arvio

9 Kääpien lajimäärän riippuvuus metsikkötunnuksista METSO-kohteilla Uudellamaalla • Välilliset mittarit, lahopuun tilavuus ja diversiteetti yhdessä, selittivät valtaosan (lähes 70 %) lajimäärän vaihtelusta kuviotasolla

10 Mittarit 1/2 6/30/2014 10 • Tuotetaan laaja aineisto, jonka avulla pystytään muodostamaan kokonaiskäsitys hyödyistä • Valitaan suppea joukko käyttökelpoisimpia mittareita vuotuiseen YYV-raportointiin

11 VMI-laskennat 6/30/2014 11 • Laskentaositteet: 1)MH:n talousmetsät –YYV-monimuotoisuuskohde, yht. 198,000 ha –YYV-virkistyskohde, yhteensä 314,000 ha –ei YYV-kohde 2)MH:n suojelualueet 3)Kaikkien muiden maanomistajien (yksityiset, yhteisöt, yhtiöt) puuntuotannon metsät yhdessä • Aluejako: 1) Etelä-Suomi, 2) Pohjanmaa-Kainuu, 3) Lappi

12 Laskettavat tunnukset 6/30/2014 12 • Kuollut puu, m 3 /ha –pysty/maapuu, puulajeittain, lahoasteittain • Elävän puuston tilavuus, m 3 /ha ja m 3 –puulajeittain, läpimittaluokittain ( ⇒ saadaan vaikkapa järeän, yli 40 cm haavan tilavuus) • Metsien puulajivaltaisuus, ha ja % –Puulajeittain / lehtipuut yhteensä • Metsien ikärakenne, ha ja % –20 v ikäluokittain, puulajiryhmittäin, kasvupaikoittain ( ⇒ saadaan vaikkapa > 100 v lehtipuuvaltaisten lehtojen tai > 160 v havupuuvaltaisten kangasmetsien määrä ja osuus) • Kasvupaikkajakauma, ha ja %

13 Haasteita, jatkokehitys 1/2 6/30/2014 13 • Pullonkaulana YYV-kohteiden geometria: luontokohteeseen voi sisältyä lakikohteita, lajiesiintymä jne. • Kun metsätalouden maita siirretään suojeluun (esim. METSO 10 000-hanke), YYV-kohteita ”häviää” ⇒ YYV-panos pienenee ja kohteiden keskimääräinen laatu heikkenee, vaikka monimuotoisuuden turvaaminen paranee • Lajitason mittarien puute; vaikea täydentää

14 Haasteita, jatkokehitys 2/2 6/30/2014 14 • Zonation-analyysien hyödyntäminen; YYV-kohteiden merkitys kytkeytyneisyydelle • Monimuotoisuushyötyjen arvottaminen rahassa? YYV-panosten ja -hyötyjen (tuotosten) kokoaminen joka tapauksessa välttämätöntä lähtötietoa

15 6/30/2014 15

16 6/30/2014 16 KNOWLEDGE Know-how Well-being Forest